Uusimmat

Narnian tarinat: Prinssi Kaspian (****)

30.06.2008 14:53 Hanna Näsänen

Prinssi KaspianKarmaiseva huuto yössä. Kamera syöksyy pimeydessä seisovan linnan ikkunasta sisään. Tänä yönä alkaa Prinssi Kaspianin pako ilkeän setänsä käskynhaltija Mirazin käsistä.

Prinssi Kaspian perustuu samannimiseen C.S. Lewisin kirjaan ja on jatkoa elokuvalle Narnian tarinat: Velho ja leijona (2006). Pevensien perheen lapset Peter, Susan, Edmund ja Lucy palaavat jälleen Narniaan, mutta siellä ei kaikki olekaan niin ruusuista kuin lasten muistoissa. Puhuvat eläimet, kentaurit, kääpiöt ja Narnian muut vanhat asukkaat joutuvat elämään piilossa, koska maan valloittaneet telmarilaiset eivät heitä siedä. Puutkin ovat vetäytyneet kuoriinsa eivätkä enää tanssi entiseen tapaansa.

Lapset kutsutaan Narniaan auttamaan Prinssi Kaspiania syöksemään setänsä vallasta voidakseen hallita Narniaa lempeämmin ottein. Tehtävässä auttavat metsien piiloista esiin tulevat vanhat narnialaiset, jotka haluavat vapautensa takaisin.

Kirjan juonta on elokuvaa varten muokattu varsin kovalla kädellä. Mukaan on haluttu enemmän toimintaa ja jopa vihjeitä romantiikasta, joka Lewisin kirjoissa loistaa poissaolollaan. Monin paikoin muutokset ovat mielenkiintoisemman elokuvakokemuksen tavoittelun nimissä aivan oikeutettuja. Elokuvan jännittävimpiä kohtauksia on hyökkäys Kuningas Mirazin linnaan, jota kirjassa ei ole ollenkaan. Myös joen henki tekee elokuvassa vaikutuksen, vaikka hän kirjassa on jopa vähän säälittävä hahmo.

Prinssi Kaspian

 

Ensimmäinen Narnia-elokuva oli klassikkokirjan tarkka filmatisointi, josta jäi uupumaan vain kirjoille ominainen taianomaisuus. Prinssi Kaspian puolestaan ei seuraa esikuvaansa pilkulleen, mutta tällä kertaa ohjaaja Andrew Adamsonin on onnistunut saavuttaa oikea tunnelma. Sekä Pevensien lasten että narnialaisten hahmoja on syvennetty kuvaamalla esimerkiksi lasten ongelmia sopeutua omaan maailmaansa Narniassa käynnin jälkeen. Prinssi Kaspian puolestaan saa pohtia ongelmallista suhdettaan setäänsä kirjaa perusteellisemmin.

Myös vastapuolen leiriä kuvataan tarkemmin. Mirazin tarkeimmät apurit kenraali Glozelle ja lordi Sopespianin juonittelut taustalla tasapainottavat tarinaa, mutta Glozellen jahkailu hyvän ja pahan välimaastossa käy suorastaan rasittavaksi. Jotain englantilaiselle lastenkirjallisuudelle ominaista on kuitenkin harmillisesti jätetty pois. Niin Lewisin kirjoissa kuin vaikka Viisikoissa ei seikkailijoiden käytännön pulmia ohiteta satumaisten tapahtumien keskelläkään. Prinssi Kaspianissa yhtäkkiä metsän keskelle tupsahtavilla lapsille ei esimerkiksi nälkä muodosta vakavaa ongelmaa.

Väkivaltaa on Lewisin kirjassakin, mutta elokuvaan sitä on selvästi lisätty. Kovin tarkasti ei sodankäynnin karmivimpia yksityiskohtia näytetä, mutta aika kovaan tahtiin väkeä lakoaa niin hyvisten kuin pahistenkin leireissä. Elokuva onkin saanut ensimmäisen osan tavoin K-11-ikärajan.

Prinssi Kaspian

 

Lewisin Narnia-sarjan uskonnollinen teema käy kirja kirjalta yhä selvemmäksi. Adamson on päätynyt suorastaan korostamaan Aatamin poikien uskonkoetuksia. Kristilliseen teemaan kehnosti istuva kirjassa esiintyvä roomalainen viininjumala Bachus on onneksi saanut jäädä elokuvasta kokonaan pois.

Prinssi Kaspianissa jokainen kuva on harkittu ja kaunis ja ihasteltavaa riittää. Narnian asukit on toteutettu upeasti ja pääsemme seuraamaan taistelun tiimellystä vuoroin pienimpien hiirien näkökulmasta vuoroin taivaalla kaartelevien aarnikotkien selästä. Aamuyön tunteina metsäaukealla pyörteilevät ruusunlehdet ovatkin hurmaava dryadi, joka johdattaa pienen Lucyn Aslanin luokse. Lasten siirtymä englantilaiselta juna-asemalta narnialaiselle hiekkarannalle on sekin vaikuttava kohtaus.

Tärkeimmissä rooleissa nähdään ensimmäisestä Narnia-elokuvasta tutut näyttelijät. Lucyä näyttelevä nuori Georgie Henley hurmaa jälleen luonnollisuudellaan ja vie huomion muista lapsista. Prinssi Kaspianina nähdään suhteellisen tuntematon Ben Barnes, jonka Kaspianille kehittämä aksentti antaa hahmolle lisää luonnetta. Peter Dinklage vakuuttaa kääpiö Trumpkinina, jonka rooli on elokuvassa kirjaa merkittävämpi. Päällisin puolin äksyllä ukkelilla onkin loppujen lopuksi kultainen sydän. Aslanin vaikuttavana äänenä kuullaan Liam Neeson.

Suomalainen Timo Väänänen soitti kannelta jo ensimmäisessä Narnia-elokuvassa ja jälleen saadaan nauttia hänen soitostaan, vaikkei virallista mainintaa lopputeksteihin tällä kertaa olekaan herunut.

Narnian tarinoiden kolmas osa The Chronicles of Narnia: The Voyage of the Dawn Treader on jo esituotantovaiheessa ja tulossa teattereihin vuonna 2010.

4/5

PlusMiinusNolla
+ Vauhdikas ja jännittävä elokuva alkuperäisteoksen hengessä
+ Loistavia näyttelijäsuorituksia ja hienot erikoisefektit
– Paikoitellen liiallinenkin väkivalta on nostanut ikärajan 11 vuoteen, vaikka nuorempiakin katsojia tarina varmasti kiinnostaisi.

Narnian tarinat: Prinssi Kaspian (The Chronicles of Narnia: Prince Caspian)
(UK/USA 2008)
K-11

Ohjaus:Andrew Adamson  
Käsikirjoitus: Andrew Adamson ja Christopher Markus & Stephen McFeely (perustuu C.S. Lewisin kirjaan)
Pääosissa: Georgie Henley, Skandar Keynes, William Moseley, Anna Popplewell, Ben Barnes, Peter Dinklage, Pierfrancesco Favino, Sergio Castellitto, Liam Neeson

Kesto 146 min.

Prinssi Kaspian