WALL-E (***)

04.09.2008 11:33 | Hanna Näsänen

WALL-EKulutushysteriasta kärsivä ihmiskunta on vihdoin roskannut maapallon täyteen ja porukka joudutaan evakuoimaan jättimäiselle avaruusalukselle. Saastekatastrofia siivoamaan jätetään robottipartio. 700 vuotta myöhemmin siivousroboteista on toiminnassa enää yksi, WALL-E.

WALL-E maalaa ihmiskunnalle surkean tulevaisuuden. Vuosisadat päämärättömästi avaruudessa seilaavalla aluksella ovat tehneet ihmisistä liikuntakyvyttömiä ja aivottomia lylleröitä, jotka ajelevat ympäriinsä leijuistuimillaan ja nauttivat ravintonsa pirtelömuodossa. Ihmistenväliset kontaktit hoidetaan tietoteknisin apuvälinein.

Elokuvan pääjuoni ei kuitenkaan liity tähän exodukseen vaan WALL-E-robotin rakkaudenkaipuuseen. Maassa roskien kanssa loputtomasti raatavan WALL-En ainoa ystävä on torakka ja sen suurinta hupia on katsoa yhä uudelleen tanssikohtauksia 1960-luvun hölmöstä Barbara Streisand -musikaalista Hello, Dolly!

Eräänä päivänä planeetalle kuitenkin laskeutuu WALL-En elämän nainen. Tehokkuutta uhkuvalla EVA-robotilla on kuitenkin tärkeä tehtävä, jonka jalkoihin herkkä pikkurobotti väistämättä jää. EVAa tavoitellessaan WALL-E tulee auttaneeksi hölmöjä ihmisiä.

Eva ja WALL-E

 

WALL-E on tyylikäs ja vauhdikas animaatio tuttuun Pixar-tyyliin. Käsikirjoittaja-ohjaajana on toiminut Andrew Stanton, jonka aiempi suurtyö oli Nemoa etsimässä. Animaation huipputasosta kertoo se, kuinka saumattomasti elokuvan ainoa ”oikea” ihmishahmo Shelby Fortright (Fred Willard) istuu kuvaan.

Elokuvassa kohtaavat WALL-E:n käytännönläheinen ja vuosisatojen saatossa kulahtanut ulkonäkö ja EVA:n uudenaikainen olemus. Robottineiti edustaa sutjakkaa iPod-estetiikkaa ja hahmoa suunniteltaessa onkin konsultoitu myös yhtä Applen suunnittelijoista. Tarkkasilmäinen ja -korvainen huomaa muitakin Apple-viittauksia. Uutuuttaan hohteleva EVA ei kuitenkaan voi vastustaa rupuisen WALL-En herttaisia jättisilmiä.

Rakkaustarinan lisäksi WALL-E on ympäristö- ja kulutustietoisku. Maan jäteongelmien syyksi nimetään konglomeraatit, jotka yllyttävät ihmisiä kuluttamaan seurauksia miettimättä. Elokuvan alakouluikäiselle kohdeyleisölle viesti lienee pakattu sopivaan muotoon, aikuiskatsojalle ympäristövasaralla päähän hakkaaminen käy nopeasti vanhaksi.

WALL-E

Kuin korvaukseksi tästä yksioikoisesta viestistä WALL-E kumartaa vanhojen scifi-leffojen suuntaan monilla hienovaraisillakin viittauksilla. Elokuvan unohtumattomin kohtaus nähdäänkin, kun ihmisten aluksen läskimooses-kapteeni ottaa elämänsä ensimmäiset askelet Avaruusseikkailu 2001 –elokuvasta tutun Also sprach Zarathustra –kappaleen tahtiin.

WALL-E:n erikoisimpia piirteitä on se, että varsinaista dialogia ei elokuvan ensimmäisen 40 minuutin aikana kuulla. Pantomiimiperinteeseen luottaen elokuvan tekijät antavat WALL-En kertoa itsestään ainoastaan E.T.-mäisen päänsä kallistuksilla. Loppumattomien roskatornien keskellä rakkaudesta ja kädestä pitämisestä haaveileva herkkä pikkurobotti onkin vastustamattoman herttainen hahmo.

3/5

PlusMiinusNolla
+ Vekkuli päähenkilö yhdistettynä taidokkaaseen animointiin on menestyksen resepti.
+ Viittaukset scifi-klassikoihin ja nykykulttuuriin antavat yksioikoiseen tarinaan lisäpotkua.
– Ympäristöviestin olisi voinut välittää hienovaraisemminkin.

WALL-E
(USA 2008)
S

Ohjaus ja käsikirjoitus: Andrew Stanton
Alkuperäisääninä: Fred Willard, Jeff Garlin, Ben Burtt
Suomenkielisinä ääninä: Jukka Rasila, Mikko Kivinen, Jukka Puotila, Sari Ann Moilanen, Tommi Korpela, Elina Knihtilä, Eija Kare

Kesto 99 min.

Muropaketin uusimmat