Uusimmat

Forza Horizon 2 -ensikosketus – nuorekasta kaahailua Välimeren maisemissa

12.09.2014 13:47 Jukka O. Kauppinen

Tuplasti autoja. Tuplasti paikkoja. Valtava, kaunis ja hauska kaverien kanssa. Noin paljon ehdin kuulla Forza Horizon 2:n esittelystä, kun ehdin paikalle Microsoftin pelitapahtumaan. Vaikka koneeni laskeutui Heathrowin kentälle etuajassa ja kiisin tapahtumapaikalle täyttä kyytiä ruuhka-ajan ulkopuolella, niin silti tapahtuma ehti jo alkaa. No, ainakin säästyin hypeltä, vaikka varmaan tarjolla olisi ollut myös kiinnostavaa nippelitietoakin.

Niinpä keskityin pelidemoon. Ja nautin joka hetkestä. Että osaakin ajopeli olla hyvä.

Ensimmäinen Forza Horison sai Domessa Jani Halmeelta Suosittelemme-leiman. Ja syystä. Peli oli paitsi älyttömän hyvä, niin se onnistui olemaan myös riemastuttavan mukaansatempaava ja innostava. Iso kiitos täytyy antaa muun muassa todella onnistuneelle somettamiselle ja kilpailuttamiselle, kun pelaajaparka näkee joka kisassa, radassa ja nopeustutkassa kaveriensa ennätykset – ja peli vielä yllyttää kisaamaan kaverien haamuautoja vastaan. Voi perskule kun siihen meni aikaa, kun piti sitkeästi pistää kavereita ja kollegoita ruotuun.

Tykkäsin siis silloin. Ja hymy oli muikea, kun olin ajanut Horizon 2:ta minuutin ajan. Että voi autopeli tuntua hyvältä käsissä. Ja näyttää upealta. Ja yllyttää nauttimaan ajokokemuksesta. Vielä tuuletin puhaltamaan kasvoille.

Välimerellisiä maisemia

Peli lyö kasvoille heti alkumetreiltä hyvin erilaisia maisemia edeltäjäänsä nähden. Välimerelliset vaikuttimet huokuvat vastaan joka mutkasta eikä ihme, alue kun sijoittuu Etelä-Ranskan ja Pohjois-Italian alueelle. Siinä missä ensimmäinen Horizon rakensi peliruuduille kuvitteellisen näkemyksen Yhdysvaltain Coloradosta, on kakkosessa tarjolla on oikeita kaupunkeja, oikeaa Välimeren Eurooppaa ja oikeita teitä muun muassa Provencen, Côte d’Azurin ja Toscanan maakunnissa.

Pelialueella on kokoa triplasti enemmän kuin Horizonilla, mikä tarkoittaa paitsi upean riittoisaa pelimaailmaa, myös kivan paljon todellisen maailman tuttuja maisemia sielläpäin kulkeneille.

Pelimaailma on muuten rakennettu satelliittidatan pohjalta niin, että kaikki maanmuodot ovat ihan oikeasti oikeita ja aitoja. Tosin siinä missä Forza Motorsportin radat rakennetaan senttimetrien tarkkuudella korkeuserot, nyppylät ja kallistuvat huomioiden, niin Horizonissa ei ole tarvetta aivan samaan fideliteettiin. Tuskinpa monikaan meistä aikoo ajaa Pohjois-Italian valtateillä tai kalliorinteisiin rakennettujen kylien katuja kahtasataa. Jos aikoo, niin älä helvetti tee sitä.

 Maisemat ja miljööt on työstetty satelliittidatan lisäksi myös alueelle rantautuneen Forza-kehittäjätiimin keräämän aineiston ja  tuhansien valokuvien ja videoiden pohjalta. Se mitä satelliitit ja Google Streetview eivät näytä, se löytyy firman omasta tutkimusaineistosta.

Tunnustettakoon: ajelin itsekin pitkän tovin Nizzan rannalla ja kaduilla, kun etsiskelin hotellia, jossa vietin kauan sitten muutaman yön. Luultavasti löysinkin sen, ainakin se tietty katu ja puisto tuntuivat olevan muistikuvieni mukaisella paikalla. Nautiskelin myös hitaasti Nizzan rantabulevardia pitkin matamalla, nautiskellen näkymästä Välimerelle ja muistellen sitä hetkeä, kun aalto vei mennessään Kallen kengät, paidan ja järjestelmäkameran. Olisihan ne voitu jättää muutamaa metriä ylemmäs, sille kuivalle kohtaa hietikkoa. Mutta emmehän me nyt tajunneet yhdistää kosteahkoa rantahiekkaa aallokkoon. Eiväthän ne tähän saakka lyö.

No, turha muistelo sikseen. Mutta näettehän, maisemat näyttävät hyviltä ja aidoilta, jopa fiilistelykelpoisilta. Ja fiilistely kannattaa, sillä siinä vaiheessa kun samoilla teillä ajetaan kilpaa, niin lasissa on noin elinkautisen verran kilometrejä ja ympäristö vain viuhuu viuhahtaa ohitse.

Bileet on up!

Horizon 2 on rakennettu edeltäjänsä tapaan autourheilujuhlaksi. Horizon Festival on raivostuttavan nuorekkaan energinen ja vauhdikas tapahtuma, jossa vastuuttomat hurjapäät ajavat suunnattomia ylinopeuksia, kuuntelevat paskaa musiikkia ja ovat ylitsepursuavan nuoria ja kauniita. Jopa se koko festarien päämekaanikko, joka tuunaa tyyppien autot huippukuntoon. No, jos maailman kovin autotuunari on parikymppinen bikinipimu, niin mikäs minä olen sanomaan vastaan. Tuossa autoni, lujaa tartteis päästä. Ja mimmi hoitaa pyyntöni mukaan niin rengaspaineet, vaihteiston viritykset, pyörien ja jousituksen säädöt, downforcet ja ihan mitä vain keksit pyytää.

Festaripaikalla ja pitkin pelimaailmaa ajetaan sekä varsinaisia turnauskisoja että haasteita, joista osa kuuluu festarien ohjelmaan, osa vain tulee vastaan pelimaailmassa. Erityinen Bucket list -haastekokonaisuus ajattaa pelaajia jatkuvasti päivittyvän ja muuttuvan haastekisalistan kautta erikseen sekä Ranskan että Italian puolella. Niiden lisäksi pelimaailmaan on ripoteltu tuhottomasti kaikennäköistä pikkukivaa. On nopeuskameroita ja kameravyöhykkeitä, joilla ajetut nopeudet siirtyvät nettitilastoihin ja yllyttävät kisaamaan kaverilistaa vastaan. On teiden varsilla olevia juttuja, joita pitää etsiä ja ehkä rikkoa. On hurjasti teitä löydettäväksi ja ajettavaksi, salaisuuksia ja yllätyksiä löydettäväksi.

 

Ja on se upea, Välimerellinen hiekkalaatikko, avoin pelimaailma, jolla on niin mukava ihan vain ajella ja nauttia. Teillä, pelloilla, kukkuloilla, nautiskella pienten kylien miljööstä ja kuhisevista turistirysistä ja asfalttiteiltä maastoon ja kallioille kukkuloille vievistä kilpailuista.

Kontrollit ovat yhä äärimmäisen simppelit, tai siis niin simppelit kuin autopelille ne voisivat olla. Kaasu, jarru, kässäri ja ratti. Yhdellä sauvalla voi katsella ympärilleen ja Y-napista kelataan aikaa taaksepäin, jos ajoi liian huonosti. Ajoapuja voi napsia päälle ja pois mielensä mukaan, haluttua vaikeustasoa haettaessa. Ja vaikka ajaminen onkin tehty päällisin puolin yksinkertaiseksi, pyörii Horizon 2:n alla konsolipelimaailman järein ja realistisin autopelimoottori, Forza Motorsport 5:n kustomoitu versio.

Someajamista, myös yksinpelissä

Forza 5:n moottori ja Xbox Onen pilviominaisuudet tuovat muuten mukanaan yhden aika jännän jutun. Pelissä ei nimittäin ole lainkaan perinteisiä tekoälykuljettajia. Kaikki tietokoneen ohjaamat kuljettavat ovat näet drivatareja, eli muiden ihmisten ajomalleihin ja käyttäytymiseen perustuvia profiileja.

Tämä systeemi esiteltiin Forza 5:ssä ja se on osoittautunut erittäin toimivaksi ja houkuttelevaksi ominaisuudeksi. Ajopeleissä on yritetty luoda erilaisia inhimillisiä tekoälyjä jo vuosikymmenten ajan, mutta vasta Juiced 2 (2007, Juice Games, THQ) keksi aikoinaan, että mitäs jos kerätään pelaajien ajotyyleistä statistiikkaa ja tehdään niistä persoonallisia virtuaalikuljettajia? Hyvä idis nousi takaisin pinnalle, kun Xbox Oneen rakennettiin valtava pilviulottuvuus, jonne on ulkoistettu paljon pelaajalle näkymätöntä laskentaa. Kuten esimerkiksi drivatar-persoonien rakentaminen pelaajien konsoleilta pilveen lähetettävän ajodatan perusteella. Eli konsoli lähettää ajotyylistäsi tietoa suureen Drivatar-pilveen, jossa Microsoftin tietokoneet rakentavat niistä ajajaprofiileja, joita puolestaan jaetaan muun muassa kavereillesi. Horizon 2:ssa tämä on kuitenkin viety vielä pidemmälle, sillä sen lisäksi että löydät pelimaailmastasi omia kavereitasi, niin kaikki muutkin ajajat pohjautuvat todellisiin ihmisiin. Toki anonyymisti. Odotan jännityksellä nähdäkseni millaiseksi ajokokemus muodostuu tällöin.

Netittömien ei toki tarvitse olla huolissaan, sillä pelilevy sisältää riittämiin valmiita tekoälykuskeja.

 

Muutenkin ajaminen on kovin somettavaa. Kaverien välistä kilpailua puffataan monella tapaa, oikein yllyttäen. Vertailuja ja tilastoja löytää sieltä täältä, samoin ihan omaan yksinpeliinkin perustuvia listauksia omasta ajamisesta. Liian yltiöpäiseksi tässä ei mennä, vaan fiilis on positiivisen kannustava.  Ja jos oikein diggaat, niin virtuaaliautotalliaan voi venytellä pelin oman autokerhon kautta ja vertailla kenen autossa onkaan kirkkain maali, parhaat tuunaukset ja isoin pakoputki.

Kannustamisesta puhuttaessa täytyy mainita myös kaikenlainen ajotemppuiluun kannustaminen. Toki riittää, että ajat nopeasti ja siististi. Mutta vielä siistimpää on, jos kikkailet ja olet taitava. Jossain vaiheessa ihan huvitti, että mistä kaikesta pelaajalle annetaan pisteitä. Läheltä piti -ohituksista, slaideista, turvallisesta ajosta, liikennemerkkien romuttamisesta, ihan kaikesta saa jotain kehuja. Ja kun oikein temppuilee, saa taitopisteitä, joilla voi ostaa edelleen itselleen ja autoilleen perkkejä.

Katsoin muuten vähän perkkilistaa. Muun muassa tällaisia löytyy: bargain hunter, skill shortcut, immune system, show off, skill legend, discount parts, clubbed up, street racer, profit share, bountry hunter, fast travel everywhere, life in the fast lane, ghost king…

Ja onhan siellä vaikka mitä. Yli 200 autoa, paljon tietä pöristeltäväksi ja neliökilometreittäin viiniviljelmiä yliajettavaksi. Kulkuneuvovalikoima ei rajoitu pelkästään kiitureihin, vaan tarjolla on myös ralliautoja, nelivetoja, avolavoja ja muitakin hankalampaan maastoon soveltuvia kulkuneuvoja.

 

Mutta palaan vielä siihen tärkeimpään. Peliin ja pelattavuuteen. Kuoret ovat kunnossa – ja samoin on ydin. Forza Horizon 2:n ajaminen on yksinkertaisesti sanoen pirun hauskaa ja letkeää. Se on autopeli, joka on tehty oikein. Se on toki myös arcade-huristelu, joka ei pyrikään Forza Motorsportin tai Gran Turismon simulaatiomaisuuteen. Mutta sen ytimessä on silti päivän paras autopelimoottori, jonka päälle on rakennettu näyttävä, vauhdikas, hauska ja hyväntuulinen ajopeli. Lataan sen kunniaksi rollaattorini akut ja ajan Horizonin iltabileisiin nauttimaan esiintyjistä. Ja odottakaas vain huomenna, kun pappa nostetaan superauton rattiin. Sitten katsotaan kuka viimeksi nauraa.

 

Forza Horizon 2

Tekijä: Playground Games

Julkaisija: Microsoft

Tulossa: Xbox One – 30.9.2014

Pelaajia: 1, 2-? (internetissä)

Muuta: Pelattava demo julkaistaan 16.9.

Pelin kotisivu: http://www.forzamotorsport.net

Jukka O. Kauppinen

 

Forza Horizon (Xbox 360)

Autopelipuristina lähestyin arcadehenkisempää Forzaa pienin ennakkoluuloin koska lajityypin muut edustajat ovat kärjistäen olleet lähinnä extreme-urheiluksi naamioitua tuning-teipatuilla autoilla perseilyä. Epäluuloja kuitenkin hälventää tieto siitä että rennosta otteestaan huolimatta pinnan alta löytyy täysiverinen Forza Motorsport 4:n fysiikkamoottori.

Aina kauniista säästä nauttiva kuvitteellinen, kasaan puristettu versio Coloradosta ympäröi pelaajan hänen kiirehtiessään pelin alussa lunastamaan lippua vastikään käynnistyneeseen Horizon-festivaaliin, joka on jonkinlainen kokoontumisajon, teknoreivin ja rallikilpailun risteytys. Festarien keskuspaikka elää yötä päivää, sylkien ilmoille tauotonta dubsteppiä ja ilotulitteita.

 

Lisää aiheesta

Forza Horizon autopakettikatsaus (Xbox 360) 

Forza Horizon Rally Expansion Pack DLC (Xbox 360) 

Forza Motorsport 3 (Xbox 360)

Forza Motorsport 4 (Xbox 360)

Mulkaisu: Forza Horizon