Virtua Tennis 3 (PS3, 360)

19.11.2007 12:51 Simon Elo

Kun puhutaan kuopatun Sega Dreamcastin ikimuistettavimmista peleistä, yksi jos toinenkin tennissukkasankari ilmoittaa rakkaakseen Virtua Tenniksen.

Aikanaan komea ulkoasu ja partaveitsenterävä pelattavuus ovat salaisuuksia pelin kestävään suosioon, jota yli kuusi vuotta myöhemmin julkaistava kolmas osa tavoittelee.

Toimivaksi havaittu perusmekaniikka ei ole muuttunut. Syöttäessä valitaan vain voimakkuus ja peruslyönnin lisäksi pelistä löytyy rysty- ja kämmenlyönti. Lyöntien voima riippuu siitä, kuinka kauan pitää nappia pohjassa. Arcaden ja realismin nautinnollisesti yhdistävä pelattavuus on edelleen genren parasta. Yksinkertaiseen tennikseen kykenee myös vähemmän videopelejä pelannut, joten Virtua Tennis 3 sopii jopa partypeliksi.

Tennistä tähtien kanssa

Aloitteleva pallonlätkijä haaveilee jälleen maailman parhaan pelaajan tittelistä, eli ATP-sijoituksesta numero uno. Tuohon tavoitteeseen päästäkseen pelaajan on ratkaistava haaste jos toinenkin sekä voitettava useita vastustajia. Pelaajan kasvonpiirteet voi itse valita, mutta yksinkertainen systeemi ei päästä luomisen vimmaa valloilleen.

Haasteet ovat erikoisia minipelejä, jotka parantavat pelaajan ominaisuuksia. Verkon taakse laitettujen keilojen kaataminen parantaa tarkkuutta ja isoja palloja väistelemällä kehitetään jalkatyöskentelyä. Vaihtoehtoisesti pelaaja voi suorittaa virtuaalivalmentajan antamia tehtäviä, mutta kukapa haluaa olla juoksupoika edes virtuaalimaailmassa.

Uratilan tenhoa vähentää se, että heti ensimmäisissä matseissa saa vastaansa Rooker Federeitä ja Mariia Sarapoovia. Sharapova osaa oikeasti pelata, jos peliä on uskominen, joten hänen kaltaistensa megatähtien kohtaaminen puulaakitasolla on pienen pieni lipsahdus. Vastus vaikeutuu nopeasti muutaman matsin jälkeen, jolloin sijoittumista sekä taktiikkaa saa miettiä tosissaan. Uratila on toimivaa peruskauraa, jossa olisi auttanut tuntuvat uudistukset kuten täydellinen lista parhaista ATP-sijoitetuista pelaajista. Vastustajissa olisi silloin ollut enemmän valinnanvaraa.

Musiikkia Martti Servon kanssa

Ulkoasu hoitaa tehtävänsä, mutta ei tarjoa mitään tavatonta. Hahmomallit ovat lievästi muovisia, mutta ilmeilevät elävästi. Yleisön reaktiot on taltioitu hienosti, joten äänipuolella homma on hanskassa, karmeaa musiikkia lukuun ottamatta. Ei hätää, sen saa pois päältä.

Jos jostain on syytä kiitosta antaa, niin moninpelistä, jossa Virtua Tennis loisti aikoinaan jo Dreamcastilla. Matsi kaverin kanssa samalla koneella on jo antoisaa viihdettä, mutta turnausten pelaaminen Xbox Liven kautta vie kokemuksen seuraavalle asteelle. Verkkoviivettä ei juuri ole, joten matsit hoituvat sujuvasti.

Virtua Tennis 3 miellyttää varmasti kaikkia tenniksen ystäviä, mutta uratilaa olisi silti voitu uudistaa rankalla kädellä. Moninpeli rokkaa edelleen kuin kymmenen tuhatta volttia, joten jos mailakättä kutkuttaa, niin ei muuta kuin kipin kapin kauppaan… Tai kentälle.

Tekijä: Sega
Julkaisija: Sega Europe
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PlayStation 3, PSP, Xbox 360
Pelaajia: 1-4
Pelin kotisivu: http://www.virtuatennis.net/