Ylikellotus
Ylikellotustesteissä käytettiin Zalmanin CNPS9500 AM2 -prosessoricooleria ja lisäksi muisteja jäähdytettiin Corsairin kolmen tuulettimen jäähdytysyksiköllä ja northbridgen sekä virransyötön siiliä jäähdytettiin 120 millimetrisellä tuulettimella. Ylikellottaminen suoritettiin BIOSin sekä AMD OverDrive 3.0:n yhteistoiminnalla ja ylikellotusten vakautta testattiin Prime95-ohjelmalla.
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen
Ylikellotukset aloitettiin testaamalla prosessorin kokonaiskellotaajuutta, mikä suoritettiin korottamalla kerrointa ja tarpeen mukaan jännitettä. 3900 MHz:n (19,5 x 200 MHz) kellotaajuudella prosessoria ei saatu vakaaksi ilmajäähdytyksellä ja lopulta 1,475 voltin käyttöjännitteellä päästiin 3755 MHz:n (18,5 x 203 MHz) kellotaajuuteen. Prosessoriytimien lämpötila nousi maksimikellotaajuudella rasituksessa 74 asteeseen.
Prosessorin ylikellottaminen aloitettiin 1,35 voltilla, jolla päästiin 3609 MHz:iin ja tällöin tehonkulutus nousi vakioasetuksilla kirjatusta 248 watista ainoastaan 252 wattiin. Tehonkulutus on koko tietokoneen tehonkulutus ilman näyttöä, ei siis pelkän prosessorin. Käyttöjännitteen nostaminen 1,4 volttiin mahdollisti kellotaajuuden nostamisen 3654 MHz:iin, jolloin samalla myös tehonkulutus kipusi 275 wattiin. 1,45 voltilla saavutettiin 3700 MHz:n kellotaajuus ja tehonkulutus nousi tällöin 299 wattiin. Lopullisella 3755 MHz:n kellotaajuudella ja 1,475 voltin käyttöjännitteellä tehonkulutus oli huipussaan 322 watissa.
Prosessorin ylikellottamisesta saavutettua hyötyä testattiin ensimmäiseksi Cinebenchillä, jossa tulos nousee 9,4 prosentilla. POV-Raylla ja WinRARilla tulokset nousevat 17,5 ja 11 prosentilla, ja vähiten ylikellotuksesta hyödytään Far Cry 2 -pelissä, jossa keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus nousee 7,4 prosenttia.
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen
Seuraavaksi testattiin northbridgen ja referenssikellotaajuuden ylikellottuvuutta. Northbridgen osalta 1,4 voltin käyttöjännitteellä saavutettiin kerrointa nostamalla 2,8 GHz:n kellotaajuus, mutta edes referenssitaajuuden avulla kellotaajuutta ei onnistuttu hienosäätämään korkeammalle. Seuraavaksi suoritettiin referenssitaajuuden ylikellottaminen ja 1,3 voltilla saavutettiin kiitettävä 350,5 MHz:n tulos.
Northbridgen kellotaajuudella on suuri merkitys kokoonpanon suorituskykyyn, joten lopuksi testasimme suorituskykyä 2,0 GHz:n vakiokellotaajuudella ja 2,8 GHz:iin ylikellotetulla kellotaajuudella. Huomioitavaa on, että prosessori toimi molemmissa tapauksissa 3,2 GHz:n vakiokellotaajuudella (16 x 200 MHz) ja ylikellotettuna ainoastaan northbridgen kellotaajuutta on nostettu kertoimen avulla.
Testit osoittavat, että WinRARissa pelkkä northbridgen kellotaajuuden nostaminen nostaa suorituskykyä reilulla 10 prosentilla. SiSoft Sandra 2009:n ja Everestin synteettisissä muistitesteissä ylikellotuksilla saavutetaan 9,6 – 34,3 prosentin parannuksia ja viimeisenä testatussa Far Cry 2:ssa keskimääräisessä ruudunpäivitysnopeudessa yli neljän prosentin parannus.
Testasimme myös DDR3-muistien ylikellottamista, mutta valitettavasti testeissä käytetyillä Corsairin Core i7 -alustoille suunnatuilla kolmen muistikamman seteillä tuntui olevan ongelmia MSI:n emolevyllä. Muisteja ei nimittäin onnistuttu saamaan toimimaan edes vakioasetuksilla.
Muropaketti on kuitenkin jo aiemmin testannut Phenom II X4:n muistiohjaimen menohaluja Corsairin ja A-Datan DDR3-muisteilla sekä Asuksen M4A79-T Deluxe -emolevyllä. Seinä tuli vastaan noin 950 MHz:n tienoilla 9-9-9-24-asetuksilla (1900 MHz DDR) ja kireämmillä 7-6-6-18 1T -asetuksilla päästiin noin 912 MHz:n muistitaajuuteen. Käyttöjännitettä muisteille syötettiin testeissä 2,1 – 2,2 volttia ja niitä jäähdytettiin erillisellä tuulettimella.
