Käyttökokemukset ja yhteenveto
Käyttökokemukset ja yhteenveto
CMT510-koteloon koottiin aiemmasta näytönohjaintestistä tuttu kokoonpano.
Emolevynä toimi Asuksen ROG Strix Z370-H Gaming ja prosessorina Intelin Core i7-8700K. Keskusmuistin roolissa toimi kaksi G.Skillin Trident Z -muistikampaa (DDR4-3600). Näytönohjaimeksi valikoitui MSI:n Geforce RTX 2080 Gaming X Trio. Prosessoricoolerina toimi Noctuan NH-D14.
Prosessoricooleriin ei asennettu toista 140 millimtrin jäähdytintä kokorajotteiden puitteissa. Muistien yläpuolella tuuletin ei yksinkertaisesti mahtunut koteloon, koska se piti asentaa aavistuksen toista korkeammalle keskusmuistien korkeuden vuoksi. Prosessoricoolerin tavanomainen 120-millimetrinen tuuletin olisi mahtunut, mutta sellaista ei erikokoisena haluttu toiseksi tuulettimeksi asentaa.
Kotelon ulkonäössä huomio kiinnittyi ensimmäisenä siihen, että ilmankierrolle on etupaneelissa jätetty varsin niukasti tilaa. Rungon ja etupaneelin väliin jää vain muutaman millimetrin väli, joka herätti epäilykset ilmankierron ongelmista.
Estetiikan kannalta lasiset paneelit sen sijaan toimivat oikein hyvin. Lasien ulkopuolella törröttävät sormiruuvit sen sijaan jakavat mielipiteet. CMT510:n kohdalla ne eivät ole liian häiritsevät.
Kokoonpanon rakentaminen oli koteloon kohtuullisen vaivatonta. Erityistä sorminäppäryyttä vaadittiin prosessorin 8-pinnisen virtakaapelin asettamisessa, sillä läpiviennille on varattu erittäin pieni tila. Ongelma korostuu, jos prosessoricooleri on asennettu ennen virtakaapelin asennusta, tai jos kattopaneeliin on asentanut tuulettimen.
Kaapeleiden läpivientien suhteen haasteena oli läpiviennin avoin toteutus. Epäilemättä toteutus helpottaa kaapeleiden läpivientiä, mutta omalta osaltaan hankaloittaa kaapeloinnin siistimistä, sillä kaapelit pystyy avoimen rakenteensa ansiosta liikkumaan vapaasti. Tämä ei ole kuitenkaan merkittävä ongelma, sillä lasipaneelien sävytys häivyttää mahdolliset kaapeleiden epäsiisteydet. Eikä ongelma heijastu myöskään ilmankiertoon, sillä kaapelit saa pääosin piiloon virtalähdesuojan taakse.
Kotelon erikoisin ratkaisu löytyy lisäkorttipaikkojen yhteydestä. Tämä ilmeni asentaessa näytönohjainta.
Ei riitä, että paneelista poistaa tarvittavat korttipaikkakohtaiset suojaritilät – sen lisäksi pitää poistaa kahdella ruuvilla kiinnitetty kehikko. Näytönohjaimen asentaminen ilman kehikon poistoa ei onnistunut. Toki kehikon voi nähdä tuplavarmistuksena suurille näytönohjaimille, mutta käytettävyyttä se ei lisännyt yhtään. Kehikkoon toivoisi vähintään sormiruuveja vihjeeksi siitä, että se kannattaa poistaa ennen suurikokoisen näytönohjaimen asennusta. Pienempien lisäkorttien asennuksessa ongelmaa ei esiinny.
Erikoista suunnittelua edustaa myös RGB-led-valaistuksen säätönäppäimen sijoittaminen virtanäppäimen viereen – käytännössä saman suuren näppäimen toiseen reunaan. Epäilemättä näppäimen sijoittelu aiheuttaa ei-toivottuja koneen sammutuksia.
Säätönäppäin itsessään toimi toivotulla tavalla. Tuulettimien säätämistä varten koteloon on asennettu ohjainpiiri, jossa on viisi esiohjelmoitua valaisutoimintoa sekä off-tila, jossa valot eivät pala ollenkaan.
Säädöt ovat varsin kattavat, vaikka toki mahdollisuus synkronoida valaistus emolevyn ohjelman kautta olisi tervetullut.
Kaiken kaikkiaan ulkonäön puolesta FSP:n CMT510 RGB -kotelo hoitaa hommansa varsin tyylikkäästi.
Kotelon ilmankierto on epäilyksistä huolimatta kohtalaisen hyvällä tasolla. Etupaneelin ollessa paikoillaan, nousi prosessorin lämpötila Prime95 (Torture test) -testissä korkeimmillaan 81 asteeseen. Testiä ajettiin kymmenen minuuttia. Etupaneelin ollessa poissa paikaltaan maksimilämpötilaksi tuli 73 astetta. Testi ajettiin kolmannen kerran niin, että etupaneelin takana oleva pölysuodatin otettiin pois. Tuolloin maksimilämpötila testin aikana oli 70 astetta.
Näytönohjaimen rasitustestinä toimi Furmark. Testiä ajettiin samaan tapaan kymmenen minuuttia ja lämpötilaa seurattiin MSI:n Afterburner-ohjelmasta.
Etupaneelin ollessa paikallaan näytönohjaimen lämpötila nousi korkeimmillaan 68 asteeseen.
Etupaneelin poisto ei heijastunut näytönohjaimen lämpötiloihin, sillä ilman paneelia lämpötila nousi korkeimmillaan 68 asteeseen. Lämpötila laski vasta, kun etupaneeli ja pölysuodatin poistettiin. Tuolloinkin lämpötila laski 63 asteeseen.
Rasitustestien jälkeen lämpötilat vakiintuivat nopeasti prosessorin osalta 42-43 asteeseen. Näytönohjain vakiintui vastaavasti 47 asteeseen.
Etupaneelin ja pölysuodattimen vaikutus lämpötiloihin on selkeä, muttei toivoton. Varsin suljetusta rakenteestaan huolimatta prosessorin lämpötila pysyi 81 asteessa ja näytönohjain pysyi varsin viileänä koko ajan. On syytä muistaa, että Furmark- ja Prime95-testit edustavat ääripäätä, joten päivittäisessä käytössä vastaava kuormitus on harvinaisempaa. Throtlaamista voi kuitenkin olla luvassa, jos prosessoricooleri edustaa vaatimatonta suorituskykyä tai prosessoria ylikellotetaan reilusti.
Tuulettimien ja kotelon melutason osalta voi todeta, että äänet hukkuivat tehokkaasti taustameluun. Testiympäristön taustamelu muodostui ilmastoinnin voimakkaasta kohinasta, jonka alle tuulettimien tuottama ääni hukkui. Ainoastaan Prime95-testien aikana prosessoricoolerissa ole tuuletin korotti kierrosnopeutta siinä määrin, että äänen erotti. Muutoin poikkeavuuksia ei esiintynyt.
FSP:n CMT510-miditornikotelolle on ehdottomasti paikkansa markkinoilla. Kotelossa on kohtalaisesti laajennusvaraa massamuisteille, reilusti tilaa prosessoricoolerille ja näytönohjaimelle. Ulkonäkö on kuitenkin kotelon ykkösvaltti. Etu- ja kylkipaneeleiden sävytetty karkaistu lasi on komeaa katsottavaa ja se jopa lisää RGB-led-valaistuksen näyttävyyttä.
CMT510-kotelolla on 100 euron hintaluokassa erittäin kovia kilpakumppaneita. Täten valintaa joutuu punnitsemaan laajennettavuuden, ilmankierron ja näyttävyyden osalta. Ulkonäön puolesta CMT510 vetää yhden pisimmistä korsista, ellei jopa sen kaikista pisimmän.
Hyvää
- Ulkonäkö
- led-valaistuksen näyttävyys
- Kohtalaisesti laajennusvaraa
- Järkevä hinta
Huonoa
- RGB-valaistuksen säätimen sijoittelu
- Lisäkorttipaikkojen lisäkiinnityskehikko
- Ilmankierron haasteet
