Kuluttajahintaiset uutuusnäytönohjaimet

Muropaketin artikkelisato syksyn osalta on ollut hyvin näytönohjainpitoista ja uusinkaan artikkeli ei tee tähän poikkeusta. Aiemmissa artikkeleissa on pääpaino pidetty lähinnä high-end-tason näytönohjaimissa, joita on testattu sekä ATIn tehokkaimman Radeon X1800 XT:n kuin myös NVIDIAn päivitetyn 512 megatavun muistimäärällisen GeForce 7800 GTX:n kera. Suurimmalle osalle Muropaketin lukijoista yli 500 euron näytönohjaimet jäävät varmasti vain haaveeksi, joten tässä artikkelissa perehdytään markkinoiden muutamaan uuteen kuluttajahintaiseen näytönohjaimeen.

Testeissä on mukana NVIDIA GeForce 6800 GS, ATI Radeon X1600 XT ja ATI Radeon X800 GTO, joihin jokaiseen luodaan pikainen katsaus ennen suorituskyky-, lämpötila- ja tehonkulutusmittauksia. Pelivalikoima painottuu lähinnä uusiin peleihin, kuten F.E.A.R.:iin ja Quake 4:ään, joten artikkelista saanee hyvän kuvan, millaisilla kuvanlaatuasetuksilla ja miten tehokkaasti halvemmat näytönohjaimet kykenevät pyörittämään raskaita nykypelejä.

ATI Radeon X1600 XT

Ensimmäisenä suurennuslasin alle pääsee RV530-grafiikkapiiriin perustuva ATI Radeon X1600 XT, mikä on arkkitehtuurin osalta hyvin pitkälti vastaava aiemmin käsitellyn Radeon X1800 XT:n kanssa. Luonnollisesti X1600 XT:ssä mm. kellotaajuudet sekä pikseliliukuhihnojen ja Vertex-yksiköiden määrät ovat alhaisemmat, mutta isoveljensä tapaan grafiikkapiiri käsittää mm. ohjelmoitavan Ring-Bus-muistiohjaimen. Jos ATIn uuden sukupolven arkkitehtuuri on vielä tässä vaiheessa jäänyt pimentoon, kannattaa ennen artikkelin jatkamista pidemmälle perehtyä Muropaketin aiempaan ”ATI R5xx -sarja” -artikkeliin.

Muropaketti, ATI R5xx -sarja

Radeon X1600 -tuoteperhe käsittää tällä hetkellä neljä eri näytönohjainta, mitkä on jaettu Pro- ja XT-malleihin. Prota ja XT:tä on saatavilla sekä 128 että 256 megatavun muistimäärällä, mutta eron näiden kahden näytönohjainmallin välille tekee kellotaajuudet. Prossa grafiikkapiiri jyllää 500 megahertsin kellotaajuudella, kun se XT-mallissa on korotettu 590 megahertsiin. Vastaavasti muistien kellotaajuudet ovat 390 ja 690 MHz:iä, joten viimeistään tämä jakaa Pro- ja XT-mallit selvästi erilleen. ATI asetti alun perin 256 megatavun X1600 XT:lle ohjehinnaksi 249 dollaria, mutta laski sen hiljattain 199 dollariin, jotta se kilpailisi tehokkaammin NVIDIAn saman hintaluokan näytönohjaimia vastaan. Vastaavasti 128 megatavun XT ja 256 megatavun Pro hinnat on korvattu aiemman 199 dollarin sijaan 149 dollarilla. 128 megatavun Pron alennuksista ei ole tarkkaa tietoa, mutta oletettavasti aiempi 149 dollarin hinta on laskettu 99 dollariin.

Radeon X1600 XT 256 MB ei ulkonäöllisesti ole kovin vakuuttava ilmestys, jos sitä vertaa massiiviseen Radeon X1800 XT -isoveljeensä. Lähes tyhjää punaista piirilevyä koristaa musta jäähdytyssiili, muutamat isommat komponentit ja muistipiirit.

Takapuoli on vielä tylsempi tutkintakohde, sillä pintaliitoskomponenttien ohella sieltä ei löydy muuta kuin X-mallinen metallinen coolerin kiinnitysrauta. Näytönohjaimen kaikki muistipiiritkin on sijoitettu piirilevyn etupuolelle.

Radeon X1600 XT:n etuosassa on kaksi DVI-I-liitintä sekä mini-DIN-liitin kuvan ulosviemistä varten esimerkiksi televisioon. On positiivista nähdä, että ATI on päätynyt kahteen DVI-I-liittimeen kuluttajaluokan näytönohjaimissa ja tiputtanut D-Sub-liitännän kokonaan pois valikoimista. Luonnollisesti D-Sub-liitännällistä monitoria pystyy edelleen käyttämään adapterin avulla, joita toimitetaan näytönohjaimien mukana.

Näytönohjaimen tehonkulutus on enimmillään 40 watin luokkaa, joten X1600 XT saa kaiken tarvitsemansa virran PCI Express -liittimen kautta ja erilliselle lisävirtaliittimelle ei ole tarvetta. Kuvasta selviää myös, että korkeilla kellotaajuuksilla toimivia muistipiirejä ei jäähdytetä millään lailla. Osa muistipiireistä jää coolerin alle, mutta piirien ja coolerin pohjan välille jää selvä hajurako.

RV530-grafiikkapiiri on valmistettu R520-isoveljen tapaan 90 nanometrin prosessilla TSMC:n tuotantolinjoilla ja XT-mallissa se toimii edellä mainitulla 590 MHz:n kellotaajuudella. Pikseliliukuhihnoja RV530:ssä on 12 kappaletta, mitkä on jaettu Ultra-Threading Dispatch Processorin myötä kolmeksi neljän liukuhihnan paketiksi. Vertex-yksiköitä RV530:ssä on viisi kappaletta. Muropaketin testiin saapuneen Radeon X1600 XT:n grafiikkapiiri on valmistettu viikolla 36 ja varustettu Eng Sample -merkinnällä, mikä viittaa testikappaleeseen. Huomattavaa on, ettei haurasta grafiikkapiiriä suojaa R520:n tapaan metallinen kotelointia kiertävä shimmi.

Radeon X1600 XT:n muistien kellotaajuus on hinattu huomattavan korkealle, 690 MHz:iin (1380 MHz DDR), mikä on saavutettu Samsungin 1,25 nanosekunnin GDDR3-muistipiireillä. Vastaavat muistipiirit löytyvät myös Radeon X1800 XT -näytönohjaimista, mutta muistiväylä on puolitettu 128-bittiseksi. ATI on jättänyt vielä reilusti pelivaraa Samsungin referenssitaajuuksiin (800 MHz) nähden, joten kaiken järjen mukaan muisteissa pitäisi olla varattuna mukavasti ylikellotuspotentiaalia.

Grafiikkapiiriä jäähdyttää kokonaan kuparista valmistettu siili, minkä päällä on musta muovista valmistettu ilmanohjain. Ilmanohjaimen tarkoituksena on syöstä 45 millimetrin tuulettimen liikuttama ilma siilin läpi näytönohjaimen takaosasta ulos. Tuuletin itsessään kerää kyseenalaista huomiota naiivilla suunnittelulla, sillä tuulettimen lavat ovat kirjaimellisesti palikkamaiset.

Vaikka kyseessä on varsin vähän lämpöä tuottava näytönohjain, minkä jäähdyttämisestä ei pitäisi olla kovinkaan vaikea suoriutua, on ATIn suunnittelussa menty jossain kohtaan metsään ja rankasti. Tuulettimen kierrosnopeus ei vaihtele käytännössä lainkaan lepo- ja rasitustilojen välillä ja pitää jatkuvaa sirkkelimäistä meteliä.

Toisena tuoreena näytönohjaimena mukana vertailussa on ATI Radeon X800 GTO, jonka syvin tarkoitus on saattaa kanadalaisyrityksen jäljelle jääneitä R423-, R430- ja R480-grafiikkapiirejä pois varastoista. 249 dollarin ohjehinnalla ostetusta X800 GTO -näytönohjaimesta voi siis löytyä jokin edellä mainituista grafiikkapiireistä, mutta speksien osalta eroavaisuuksia ei ole.

Ulkoisesti alempi Radeon X800 GTO ei eroa millään lailla ylemmästä Radeon X800 XT:stä ja kirkkaan punaisella piirilevyllä lepää kuparicooleri, lisävirtaliitin sekä mini-DIN-, DVI-I- ja D-Sub-liittimet.

Radeon X800 GTO -näytönohjaimissa pikseliliukuhihnoja on 12 ja Vertex-yksiköitä kuusi kappaletta. Grafiikkapiiri toimii 400 megahertsin kellotaajuudella.

Muistia näytönohjaimessa on 256 megatavua ja se on jaettu kahdeksan piirin harteille 256-bittisen muistiohjaimen jatkoksi. Testikappaleessa GDDR3-muistien virkaa toimittaa Samsungin 2,0 nanosekunnin piirit, joille valmistaja lupaa toimintavarmuuden 500 MHz:n kellotaajuuteen saakka. GTO:ssa muistit toimivat jo vakiona lähes Samsungin lupaamilla kellotaajuuksilla, sillä ATIn referenssin mukaan kellotaajuus on hilattu 490 MHz:iin.

NVIDIA GeForce 6800 GS

ATIn näytönohjaimien ohella mukana on myös NVIDIAn GeForce 6800 GS, joka on Radeon X800 GTO:n tapainen grafiikkapiirien ulosdumppausmalli. GeForce 6800 GS:n on tarkoitus täyttää kuluttajahintaisten näytönohjaimien vajetta ja samalla kuluttaa NVIDIAlle jäljelle jääneitä NV42-grafiikkapiirejä. NVIDIA on hinnoitellut GS:n 249 dollariin, joten se kamppailee tasaväkisesti X800 GTO:n kanssa, mutta on viitisenkymppiä uunituoretta X1600 XT:tä kalliimpi.

GeForce 6800 GS on hyvin pitkälle sekä ulkoisesti että sisäisesti kuten GeForce 6800- ja 6800 GT -näytönohjaimet. Sen takaosaa vallitsevat virransyötön komponentit, mutta vihreää piirilevyä peittää pääasiallisesti muisteja ja grafiikkapiiriä jäähdyttävät siilit ja tuuletin.

Näytönohjaimen takapuolella ei ole käytännössä mitään kiinnostavaa coolerin kiinnityksessä käytettävän vastakappaleen ja ruuvien lisäksi. Radeon X1600 XT:n tapaan myös GeForce 6800 GS:ssä kaikki muistipiirit ovat näytönohjaimen etupuolella, sillä se käyttää samaa piirilevyä, kuin aiemmat GeForce 6800 -näytönohjaimet.

NVIDIA ei ole GeForce 6800 GS:n myötä siirtynyt vielä kokonaan DVI-aikakauteen, vaan DVI-I-liittimen vieressä majailee perinteinen D-Sub-liitin. Kuva on mahdollista viedä myös esimerkiksi televisioon S-Video-kaapelilla vasemmassa reunassa olevan liittimen avulla.

GeForce 6800 GS:n virransyötön vaatimat komponentit on ahdettu tutulle paikalle piirilevyn takaosaan, jossa on myös musta lisävirtaliitin paikkaamassa PCI Express -väylän virranantoa. GeForce 6800 GT:stä ja Ultrasta poiketen virransyötön komponentteja ei jäähdytetä siilillä, mutta näppituntumalta tarkasteltaessa komponentit eivät käyneet polttavan kuumina.

NVIDIAn uuden kuluttajaluokan näytönohjaimen pellin alla jyrisee NV42-koodinimellinen grafiikkapiiri, mikä on valmistettu TSMC:n tuotantolinjoilla 110 nanometrin prosessilla. Grafiikkapiiri toimii 425 MHz:n kellotaajuudella ja siinä on 12 pikseliliukuhihnaa ja viisi Vertex-yksikköä. Testiin saapuneen näytönohjaimen NV42-piiri on valmistettu viikolla 33 ja on B1-versiota.

GeForce 6800 GS:ssä on samat 2,0 nanosekunnin Samsungin GDDR3-muistipiirit kuin Radeon X800 GTO:ssa. NVIDIA on kuitenkin asettanut kellotaajuudet ATIa korkeammalle ja piirit toimivat jo vakiona speksatulla 500 MHz:n (1 GHz DDR) kellotaajuudella. Toisaalta muistipiirejä jäähdyttää L-muotoinen alumiinisiili, mikä on lisäksi varustettu heatpipe-putkella tasoittamaan siilin lämpötilaeroja.

Näytönohjaimen jäähdytyksestä vastaa suurin piirtein samanlainen jäähdytyssysteemi, kuin mikä löytyy esimerkiksi GeForce 6800 GT:stä. Grafiikkapiirin lämmöntuoton hallussapidosta vastaa erillinen siili, joka GT-mallin alumiinista on päivitetty kupariseksi. Lisäksi muisteja jäähdyttää jo aiemmin mainittu L-muotoinen siili, johon siirretään lämpö muistipiireistä paksujen lämpöä johtavien harsomassojen avulla.

Testikokoonpano

Testeissä vertailuna ATI Radeon X1600 XT:lle, Radeon X800 GTO:lle ja NVIDIA GeForce 6800 GS:lle käytettiin NVIDIAn suosittua edellisen sukupolven kuluttajaluokan GeForce 6600 GT -näytönohjainta. Vastaavasti ATIn leiristä vertailuksi napattiin niin ikään edellisen sukupolven kuluttajahintainen Radeon X700 Pro.

NVIDIAn näytönohjaimet testattiin ForceWare 81.85 -ajureilla, kun taas ATIn näytönohjaimet testattiin uunituoreilla Catalyst 5.11 -ajureilla. Valitettavasti kyseiset ajurit eivät tue edelleenkään Radeon X1600 XT:tä, joten tällä testit ajettiin beta-ajureilla, joille avuksi kaivettiin Memory Mapping -korjaus.

Testikone kasattiin tutun ja turvallisen nForce4 SLI -piirisarjaan perustuvan DFI LanParty nF4 SLI-DR -emolevyn päälle, johon iskettiin kiinni AMD Athlon 64 FX-57 -prosessori ja kaksi Kingstonin KHX3200 ULL 512 MB -muistikampaa.

Pelitestit ajettiin kaksinkertaisella reunojenpehmennyksellä ja nelinkertaisella anisotrooppisella suodatuksella. Pelikohtaisesti näiden asetusten ohella resoluutio yritettiin sovittaa niin, että suorituskykyisimmillä näytönohjaimilla Frapsilla mitattu keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus olisi 40 fps:n paremmalla puolella ja alimmatkaan ruudunpäivitysnopeudet eivät laahaisi kovin pahasti 30 fps:n alapuolella. Lisäksi peleistä ruuvattiin vielä pelikohtaisia asetuksia hieman riippuen näytönohjaimien kyvystä suoriutua pelin pyörittämisestä.

• AMD Athlon 64 FX-57 (2,8 GHz)
• DFI LanParty nF4 SLI-DR (nForce4 SLI)
• 2x Kingston KHX3200 ULL 512 MB (2-5-2-2)
• Seagate Barracuda SATA V 120 GB
• Tagan 480 W
• ATI Radeon X1600 XT
• ATI Radeon X800 GTO
• ATI Radeon X700 Pro
• NVIDIA GeForce 6800 GS
• NVIDIA GeForce 6600 GT
• Windows XP SP2
• ATI Catalyst 5.11
• ATI Beta
• NVIDIA ForceWare 81.85

Testitulokset

Suorituskykymittaukset aloitetaan perinteitä vaalien 3DMark05:llä, jossa ATI Radeon X1600 XT ottaa kärkipaikan 5355 pisteen tuloksella. GeForce 6800 GS jää parin sadan pisteen päähän, mistä Radeon X800 GTO vastaavasti jää noin 400 pistettä. GeForce 6600 GT ja Radeon X700 Pro pitävät peräpäätä 3500 pisteen tietämillä.

Battlefield 2 testattiin Frapsilla 1280×960-resoluutiolla ja maksimiasetuksilla. GeForce 6800 GS on tässä testissä selvä voittaja ja jättää tasaisena rivinä perässä raahautuvat Radeon X1600 XT-, Radeon X800 GTO- ja GeForce 6600 GT -näytönohjaimet 50-60 prosentin erolla taakseen. Radeon X700 Pro pitää peräpäätä ja jää keskitason näytönohjaimista karkeasti laskettuna 50 prosenttia.

Half-Life 2:ta pelattiin 1280×1024-resoluutiolla ja maksimiasetuksilla, joiden kanssa ruudunpäivitysnopeudet pysyttelevät kaikilla näytönohjaimilla varsin korkealla. GeForce 6800 GS on jälleen voittaja 93,6 fps:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella. Battlefield 2:n tasaisesta kolmikosta Radeon X800 GTO pärjää muita paremmin ja jää GeForce 6800 GS:stä ainoastaan seitsemällä prosentilla. Radeon X1600 XT ja GeForce 6600 GT jäävät 30-40 prosentilla kirkkaimmasta kärjestä. Jopa Radeon X700 Prolla Half-Life 2 on täysin pelattava 56,1 fps:llä ja jää Radeon X1600 XT:stä vain reilulla 20 prosentilla.

F.E.A.R.:n kohdalla asetuksista jouduttiin tinkimään ja resoluutio laskettiin 1024×768:aan ja pelin sisäiset asetukset Medium-tasolle. Lisäksi ATIn ajuribugin takia käynnistystiedosto nimettiin fear.exestä fear1.exeksi, jolloin ruudunpäivitysnopeudet pomppasivat usealla kymmenellä prosentilla. Peli saa aikaan varsin mielenkiintoisia tuloksia, sillä näytönohjaimet jakautuvat todella tasaisesti kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ja suorituskykyisemmässä ryhmässä ovat GeForce 6800 GS, Radeon X1600 XT ja Radeon X800 GTO, joilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus liikkuu 45-47 fps:n vaiheilla. Toiseen ja hieman hitaampaan ryhmään jäävät GeForce 6600 GT ja Radeon X700 Pro, jotka jäävät reilun 30 fps:n nopeudella kärjestä nelisenkymmentä prosenttia.

Call of Duty 2 on erittäin raskas peli ja sillä resoluutio jouduttiin lähes retromaisesti laskemaan 800×600:aan ja peliasetukset normaaleiksi. Peliin on päässyt livahtamaan myös muutamia bugeja, joita paikkaamalla eniten suorituskykyä ilman kuvanlaadun heikkenemistä tuo ”r_multigpu 1”-konsolikomento. Kyseinen komento on oletuksena 0, joka tarkoittaa, että peli on optimoitu kahden näytönohjaimen laitteistoja silmällä pitäen. Lisäksi käytimme testeissä ”r_gpusync 1”-konsolikomentoa.

Tulokset ovat erojen osalta hyvin samanlaiset Battlefield 2:een verrattuna ja kärjessä on jälleen kerran GeForce 6800 GS. Radeon X1600 XT ja GeForce 6600 GT jäävät GS:stä reilut 25 prosenttia ja Radeon X800 GTO lähemmäs 40 prosenttia. Radeon X700 Prolla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus tipahtaa pelinautinnon säilyttämiseksi liian alas, 20,6 fps:ään, jolla se jää Radeon X1600 XT:stä 57 prosentilla.

Doom 3 saatiin testattua 1280×1024-resoluutiolla High Quality -asetuksella. Tämäkään peli ei tuota suuria yllätyksiä, sillä GeForce 6800 GS jättää 95,1 fps:llä seuraavina tulevan GeForce 6600 GT:n ja Radeon X800 GTO:n 55 prosentilla. Radeon X1600 XT:n suorituskyky tipahtaa tässä testissä Memory Mapping -korjauksesta huolimatta alhaiseksi. Itse asiassa Radeon X700 Prokaan ei jää kyseisestä näytönohjaimesta kuin 19 prosenttia.

Quake 4 perustuu pitkälti Doom 3:n peliengineen, joten näytönohjaimien väliset erot ovat hyvin vastaavanlaiset Doom 3:n kanssa. GeForce 6800 GS on kärjessä 46,2 fps:llä ja GeForce 6600 GT sekä Radeon X800 GTO jäävät tästä reilulla 30 prosentilla. Radeon X1600 XT jammailee edellä mainittujen näytönohjaimien perässä parinkymmenen prosentin erolla ja jättää samalla Radeon X700 Pron perälle 26 prosentilla.

Ylikellotus

Luonnollisesti testasimme myös näytönohjaimien ylikellotuspotentiaalin ja ensimmäisenä testipenkkiin asennettiin GeForce 6800 GS, jonka grafiikkapiirin ja muistien kellotaajuudet nostettiin suoraan 480 ja 550 MHz:iin. Nämä kellotaajuudet eivät tuottaneen minkäänlaisia ongelmia, joten niiden nostamista jatkettiin Rivatuner-ohjelmalla. Kun grafiikkapiirin kellotaajuus nostettiin 510 MHz:iin, ilmeni 3DMark05:ssä ensimmäistä kertaa virheitä. Kellotaajuus jouduttiin lopulta laskemaan 504 MHz:iin, mutta muistien menohalut eivät tuntuneet heikkenevän vielä tässä vaiheessa. Samsungin 2,0 nanosekunnin GDDR3-muistipiirejä ajettiin lopulta huimalla 702 MHz:n kellotaajuudella, mikä on 202 MHz:iä eli 40 prosenttia enemmän 500 MHz:n vakiokellotaajuuteen nähden.

Seuraavaksi ylikellotuskohteeksi otettiin Radeon X800 GTO, jolla ylikellottaminen toteutettiin niin ikään Rivatunerilla. GTO:lla grafiikkapiirin kellotaajuus nostettiin 400 MHz:stä 450 MHz:iin ja muistien kellotaajuus 490 MHz:stä 520 MHz:iin. Kellotaajuudet tuntuivat olevan vasta alkuverryttelyä, joten nostoja jatkettiin systemaattisesti pienin nostoin, kunnes grafiikkapiiriä ja muisteja molempia saatiin lopulta ajettua 547 MHz:n kellotaajuuksilla. Grafiikkapiirin osalta ylikellottaminen antoi mahdollisuuden nostaa kellotaajuutta lähes 150 MHz:llä ja muistien osalta noin 60 MHz:llä. Luvut vastaavat 37 ja 12 prosentin nostoja.

Viimeisenä ylikellottamista testattiin Radeon X1600 XT:llä, mutta Rivatuner ei tunnistanut kyseistä näytönohjainta kunnolla, joten ylikellottaminen toteutettiin ATIn omalla ei-levityksessä olevalla Winclock-ohjelmalla. Radeon X1600 XT toimii jo vakiona 590 ja 700 MHz:n kellotaajuuksilla, joten varsinkin muistien osalta ylikellotuspotentiaalin odotettiin olevan vähäistä. Kellotaajuudet nostettiin aluksi 631 ja 734 MHz:iin, jolla 3DMark05 rullasi läpi ilman virheitä. Kun grafiikkapiiri saavutti 678 MHz:n kellotaajuuden, ilmestyi ruudulle virheitä ja kellotaajuus jouduttiin laskemaan 658 MHz:iin. Muistit venyivät vielä pienen matkaa 779 megahertsiin. Grafiikkapiiri ylikellottui noin 70 MHz:iä eli 12 prosenttia ja muistit noin 80 MHz:iä eli 11 prosenttia.

Kellotaajuuksien nostoista saavutettua suorituskykyboostia testattiin 3DMark05:llä, jossa GeForce 6800 GS singahtaa rankan ylikellotuksen ansiosta Radeon X1600 XT:n ohi. GeForce 6800 GS:n tulos paranee 1081 pisteellä eli reilulla 20 prosentilla. Radeon X1600 XT ylikellottuu huomattavasti vähemmän, eikä sen tulos parane kuin 437 pisteellä, mikä vastaa noin kahdeksaa prosenttia. Radeon X800 GTO:ssa oli varattuna GeForce 6800 GS:n tavoin paljon ylikellotuspotentiaalia, minkä takia sekin ohittaa Radeon X1600 XT:n. Radeon X800 GTO hyötyy ylikellotuksista 1224 pistettä eli jopa 26 prosenttia.

Tehonkulutus

Muropaketin lukijoiden pyynnöstä mukaan otettiin tehonkulutusmittaukset Entec PM300 -energiamittarilla näytönohjaimien toimiessa vakiokellotaajuuksilla. Lepotilassa erot ovat ääripäiden välillä 12 wattia, joista alhaisinta lukemaa näyttää GeForce 6600 GT 115 watilla ja korkeinta Radeon X1600 XT 127 watin tehonkulutuksella. GeForce 6800 GS:n ja Radeon X800 GTO:n tehonkulutukset ovat noin 120 wattia.

Rasituksessa erot tulevat hieman paremmin esille ja kyseenalaisen kärjen nappaa Radeon X800 GTO 197 watilla ja sitä seuraa vain kaksi wattia perässä GeForce 6800 GS. Radeon X1600 XT:n tehonkulutus nousee 187 wattiin, kun taas GeForce 6600 GT ja Radeon X700 Pro näyttävät 180 ja 184 watin lukemia.

Lämpötila

Lopuksi mitattiin vielä näytönohjaimien grafiikkapiirien lämpötilat levossa ja rasituksessa. Ohjelmana tässä käytettiin pääasiallisesti Rivatuneria, mutta Radeon X1600 XT:n yhteensopivuuden takia jouduttiin turvautumaan ATITooliin. Rivatunerilla Radeon X700 Prolla rasitus- ja lepolämpötilan välille syntyi eroa vain kolme astetta, joten tällä käytettiin Asuksen omaa SmartDoctor-ohjelmaa.

Radeon X1600 XT:n lämpötila nousee levossa ja rasituksessa korkeimmalla saavuttaen 53 ja 67 asteen lämpötilat. Rivatuner näyttää GeForce 6800 GS:lle ja Radeon X800 GTO:lle täysin samoja lukemia, 39 ja 57 astetta, sekä levossa että rasituksessa. GeForce 6600 GT:n grafiikkapiirin lämpötila levossa on 37 astetta ja nousee rasituksessa 61 asteeseen. Radeon X700 Pro pysyy testijoukon viileimpänä 33 ja 55 asteen lukemilla.

Loppusanat

Joulu tekee taas hiljaa tuloaan ja usean Muropaketin lukijan joululahjalistasta löytyy varmasti näytönohjain. Harva kuitenkaan raaskii edes harkita yli puolen tuhannen euron high-end-näytönohjaimia, joten joulumarkkinoilla kysyntää riittää varsinkin kuluttajahintaisia näytönohjaimia kohtaan. Tämän artikkelin tarkoituksena oli paneutua juuri muutaman sadan euron hintaisiin näytönohjaimiin, joista esiteltiin GeForce 6800 GS, Radeon X1600 XT ja Radeon X800 GTO.

Radeon X1600 XT perustuu hyvin suoraan isoveljeensä Radeon X1800 XT:hen, mutta valitettavasti suorituskykymittaukset osoittavat jotain aivan toista. ATIn uusi kuluttajahintainen näytönohjain laahaa useissa testeissä jopa GeForce 6600 GT:n perässä ja lähes poikkeuksetta Radeon X800 GTO ja GeForce 6800 GS ovat sen edellä. Radeon X1600 XT ei osoittautunut suositeltavaksi vaihtoehdoksi myöskään hiljaiseksi perusnäytönohjaimeksi, sillä sen tuuletin pitää levossa ja rasituksessa todella kovaa meteliä. Näytönohjaimen arvosanaa ei niin ikään nosta ylikellotustulokset, mitkä jäivät laimeiksi muihin vertailun näytönohjaimiin verrattuna.

Sen sijaan vanhempaan arkkitehtuuriin perustuva Radeon X800 GTO on kaikin puolin suositeltava näytönohjain, sillä siinä riittää paljon ylikellotuspotentiaalia ja suorituskykymittauksissa se pärjää hyvin parin sadan euron näytönohjaimeksi. Artikkelin näytönohjainkolmikosta voittajaksi voisi leimata GeForce 6800 GS:n, joka nousee keskiarvollisesti pelitesteissä selvästi muita korkeammalle. Näytönohjaimessa riittää myös reilusti ylikellotuspotentiaalia varsinkin muistien osalta ja 3DMark05-tulosta saatiin nostettua ylikellotuksilla reilulla 20 prosentilla.

Toisaalta on syytä pitää mielessä, että Radeon X800 GTO on ainoa näytönohjain, jota on saatavilla suoraan hyllystä. Radeon X1600 XT:n ja GeForce 6800 GS:n pitäisi saapua markkinoille marras-joulukuun vaihteessa reilun 200-300 euron hintalapuilla varustettuna.

>> Etusivulle

Ville Suvanto 20. marraskuuta 2005