Testikokoonpano, suorituskyky, akunkesto, tehonkulutus & lämpötila

Nokia Booklet 3G

• Intel Atom Z530 (1,6 GHz)
• 1 Gt DDR2
• Intel GMA 500
• 160 Gt 4200 RPM
• Windows 7 Home Premium 32-bit

Samsung N140

• Intel Atom N270 (1,6 GHz)
• 1 Gt DDR2
• Intel GMA 950
• 250 Gt 5400 RPM
• Windows 7 Starter 32-bit

Suorituskyky

CDexillä pakattiin 403 megatavun kokoinen WAV-tiedosto 5.5-laadulla Ogg-muotoon ja mitattiin pakkaukseen kulunut aika. Nokia ja Samsung päätyvät noin kuuden minuutin aikaan ja loppupelissä Samsung on operaatiossa seitsemän sekuntia nopeampi.

Renderöintiin keskittyneessä Cinebench R10:ssä Samsung on Nokiaa suorituskykyisempi ja eroa syntyy 11 pistettä.

WinRARissa pakattiin 455 megatavua Ogg-, PDF-, AVI-, CRW-, Jpg-, Png-, Doc-, Docx- ja Guitar Pron tabulatuuritiedostoja parhaimmalla mahdollisella laadulla ja mitattiin pakkaukseen kulunut aika. Eroa syntyy aiempaa enemmän ja Samsung päihittää Nokian 62 sekunnilla.

Windows 7:n käynnistymistä mitattiin sekuntikellolla käsivaraisesti ja pysäytetty aika pyöristettiin lähimpään tasasekuntiin. Sekuntikello lyötiin päälle tietokoneen virtanäppäimen painalluksesta ja kiinni, kun näyttöön vilahti käyttöjärjestelmän työpöytä kuvakkeineen.

Muropaketin testipenkkiin saapunut Nokia Booklet 3G on varustettu Windows 7 Starterin sijaan Home Premium -käyttöjärjestelmällä ja sillä kuluu käynnistymiseen aikaa 70 sekuntia ja sammutukseen 40 sekuntia. Samsung N140:ssä on Windows 7 Starter ja sillä käynnistyminen kestää 45 sekuntia ja sammuminen 20 sekuntia. Nokian ja Samsungin välillä olevat merkittävät erot johtuvat pääosin kiintolevyjen nopeuseroista.

HD Tachilla mitattiin kiintolevyjen luku- ja purskenopeuksia, joissa Samsung pärjää käyttöjärjestelmän käynnistys- ja sammumistestien tavoin huomattavan paljon paremmin. Keskimääräisen lukunopeuden osalta Nokialla päästään 32 megatavuun sekunnissa, kun taas Samsungilla ylletään 69 megatavuun sekunnissa. Purskenopeuksien osalta luvut ovat 54 Mt/s ja 114 Mt/s, joten sekä luku- että purskenopeuksissa Samsungilla saavutetaan yli kaksinkertaiset nopeudet.

Samsungissa ja Nokiassa DDR2-muistit toimivat 266 MHz:n kellotaajuudella, mutta muistiasetukset ovat hieman erilaiset (Samsung 4-4-4-2N vs Nokia 5-5-5-1N). SiSoft Sandra 2010:n Memory Bandwidth -testissä mitatuissa Int- ja Float-tuloksissa Nokia pärjää Samsungia paremmin.

3D-suorituskykyä mitattiin Quake 3:lla, jolla resoluutio asetettiin 640×480:een ja kuvanlaatuasetukset maksimiin, reunojenpehmennystä ja anisotrooppinen suodatusta ei käytetty. Minimi, keskimääräinen ja maksimi ruudunpäivitysnopeus mitattiin Fraps-ohjelmalla.

Samsung päihittää jälleen Nokian selvällä erolla ja keskimääräisessä ruudunpäivitysnopeudessa Nokialla päästiin 35,4 FPS:ään, kun Samsungilla vastaava tulos oli 58,8 FPS.

Akunkesto

Akunkeston mittaamisessa käytettiin apuna BatteryEater-ohjelmaa, joka tallensi automaattisesti saavutetun toiminta-ajan akun loppuessa ja piirsi virran hupenemisesta kuvaajan myöhempää tarkastelua varten. Ennen mittausten aloittamista asetukset säädettiin niin, ettei näyttö tai kiintolevy sammu itsekseen tai kone vaivu valmiustilaan testin aikana. Näytön kirkkaus pidettiin maksimissa, prosessorien kellotaajuudet laskivat EIST-teknologian myötä 800 MHz:iin ja WLAN-yhtesys pidettiin päällä. Lepotilassa Samsungissa riitti mehuja hieman alle seitsemän tunnin käyttöaikaan ja Nokialla karvan alle kahdeksaan tuntiin.

Minikannettaville tyypillistä rasitusta simuloitiin verkkoliikenteen ja videotiedoston pyörittämisen avulla. Windows Media Player laitettiin pyörittämään toistolla DivX-pakattua videotiedostoa kokoruututilassa ja ohessa netistä ladattiin maksiminopeudella erittäin suurikokoista tiedostoa. Näytön kirkkaus pidettiin maksimissa ja kaiuttimet päällä sopivalla äänenvoimakkuudella. Samsungin osalta käyttöaika tipahti 4 tuntiin 40 minuuttiin ja Nokialla 5 tuntiin 25 minuuttiin.

Samsung lupaa minikannettavalleen käyttöajaksi 11 tuntia ja Nokia peräti 12 tuntia, mutta näillä testimetodeilla ei päästy lähellekään mainostettuja lukemia. Lepotilan käyttöaikaa voi luonnollisesti pidentää asettamalla näytön kirkkauden minimiin, WLANin sekä Bluetoothin pois päältä ja kaikki mahdolliset virransäästöasetukset päälle.

Tehonkulutus

Tehonkulutusta mitattiin PM300-energiamittarilla, jolla saatu lukema ilmoittaa koko kannettavan tietokoneen tehonkulutusta. Lepolukema kirjattiin koneen ollessa lepotilassa Windowsin työpöydällä, näytön kirkkaus maksimissaan sekä WLAN päällä ja yhdistettynä verkkoon. Kyseisellä lepotilamittauksella molemmat minikannettavat osoittivat 15 watin tehonkulutusta.

Rasitus suoritettiin pakkaamalla WinRARilla tiedostoja ja ajamalla samaan aikaan Cinebench R10:n renderöintitestiä, jolloin rasitettiin prosessorin lisäksi rankasti myös kiintolevyä. Nokian tehonkulutus nousee rasituksessa 18 wattiin ja Samsungin 22 wattiin.

Lämpötila

Lämpötilatestit toteutettiin HWMonitor-ohjelmalla sekä ulkoisen infrapunalämpömittarin avulla. Ohjelmallisesti seurattiin suorittimen sekä kiintolevyn lämpötiloja ja ulkoisella mittarilla etsittiin kuumin piste rungon yläpuolelta vasemmalta ja oikealta puolelta etuosaa. Jälkimmäisillä mittauksilla pyrittiin kuvaamaan lämpötiloja, joita kämmenet joutuvat kestämään tietokonetta käyttäessä.

Kiintolevyjen lämpötilojen välille ei synny suuria eroja lepotilassa ja rasituksessa ja lämpötilat asettuvat 37-40 asteen haarukkaan. Prosessorin osalta erot ovat hieman suuremmat ja Nokialla lämpötila asettuu levossa 42 ja rasituksessa 63 asteeseen, kun Samsungilla vastaavat lukemat ovat 49 ja 66 astetta. Lukemat ovat erikoiset, sillä Nokia luottaa jäähdytyksessä pelkkiin siiliin, kun taas Samsung N140:ssä on tuuletin jäähdyttämässä prosessoria.

Kämmenmittausten osalta erot levon ja rasituksen välillä olivat sen verran pienet, että mukaan otettiin ainoastaan rasituksessa mitatut lukemat. Nokia pärjää keskiverroin hieman paremmin ja lämpötilat tasaantuivat 30 ja 33 asteeseen, kun Samsungilla lukemat olivat 36 ja 33 astetta.