Prosesoreiden käsittely
AMD:n Athlon-brändinimi on vanha ja ensimmäisenä sen nimen alle lanseerattiin 23. kesäkuuta 1999 Slot A -kantaiset Athlon Classic -prosessorit. Socket-tyyppiseen kantaan AMD siirtyi heti seuraavan vuoden kesäkuussa, kun se julkaisi Socket A -kannalliset Thunderbird-koodinimelliset Athlon-prosessorit.
Athlon-tuoteperhe rikkoi myös ensimmäisenä maailmassa gigahertsin virstapylvään, kun AMD julkaisi 6. maaliskuuta 2000 Magnolia-koodinimellisen Athlon 1000 -prosessorin. Lokakuussa 2001 AMD julkaisi useamman prosessorin järjestelmiin suunnatut Athlon MP -prosessorit ja kesäkuussa 2002 Athlon XP -prosessoreihin Cool’n’Quiet-teknologian (nimettiin Cool’n’Quietiksi vasta myöhemmin) sekä uudenlaisen prosessoreiden nimeämiskäytännön, jonka tarkoituksena oli verrata suorituskykyä Intelin vastaaviin malleihin.
23. syyskuuta 2003 AMD julkaisi ensimmäisenä valmistajana työpöytäkäyttöön suunnatut 64-bittiset prosessorit Athlon 64 -tuoteperheen myötä ja vuoden 2004 hiljaiselon jälkeen huhtikuussa 2005 yritys julkaisi yrityksen ensimmäiset työpöytäkäyttöön suunnitellut kaksiytimiset Athlon 64 X2- ja Athlon 64 FX -prosessorit. Elokuussa 2007 AMD lanseerasi ensimmäistä kertaa harrastelijoille suunnatut Black Edition -prosessorit ja nyt vuonna 2009 vuorossa ovat AMD:n mainostamat seuraavan sukupolven Athlon II -prosessorit.
Athlon II X2 250 perustuu Phenom II -arkkitehtuuriin toisin kuin suurin osa markkinoilla olevista Athlon 64 X2 -prosessoreista. Näin ollen AMD mainostaa budjettiluokkaan asettuvaa uutukaistaan aiempaa suorituskykyisemmäksi, energiatehokkaammaksi ja yhteensopivammaksi.
Athlon II X2 250 valmistetaan 45 nanometrin prosessilla ja se on natiivi kaksiytiminen prosessori, jota ei ole rampautettu tai siinä ei ole käytetty rikkinäisiä neliytimisiä prosessoreita. Kehittyneen valmistusprosessin ja alhaisen transistorimäärän (234 miljoonaa) myötä se onkin ytimen 117 neliömillimetrin pinta-alalla hyvin pienikokoinen prosessori. Esimerkiksi 65 nanometrin prosessilla valmistettavien Athlon 64 X2 -prosessoreiden ytimen pinta-ala on 126 neliömillimetriä, vaikka niissä on transistoreita vähemmän (154 miljoonaa).
Yhteensopivuudella AMD viittaa Socket AM3 -kantaan, jonka myötä prosessorin voi asentaa Socket AM2+- ja Socket AM3 -kannallisiin emolevyihin. Prosessoriin on integroitu DDR3- ja DDR2-muisteja tukeva muistiohjain, mutta Socket AM2+ -emolevyllä tuettuna ovat ainoastaan DDR2-muistit. Näin ollen vanhemman emolevyn omistaja voi päivittää tietokoneeseensa Athlon II X2 250 -prosessorin ja tarpeen vaatiessa samaista prosessoria voi käyttää siirryttäessä DDR3-aikakauteen.
Athlon II X2 250 toimii 3,0 GHz:n kellotaajuudella ja HyperTransport-linkin sekä northbridgen kellotaajuus on 2,0 GHz. Prosessorissa on molemmilla ytimillä käytössä yhden megatavun suuruinen L2-välimuisti, mutta monista muista Phenomeista poiketen siinä ei ole ytimien kesken jaettua L3-välimuistia. Sen tehonkulutukseksi on ilmoitettu 65 wattia ja hinnaksi erittäin huokeat 87 dollaria. Kyseinen prosessori on jo löytänyt tiensä useiden suomalaisten jälleenmyyjien tuotelistauksiin ja halvimmillaan se irtoaa 80 eurolla.
AMD julkaisi samassa rytäkässä myös Phenom II X2 550 Black Editionin, jota se mainostaa yrityksen suorituskykyisimmäksi kaksiytimiseksi prosessoriksi. Kyseessä on 3,1 GHz:n kellotaajuudella toimiva Phenom II -prosessori, jossa on käytössä molemmilla ytimillä oma 512 kilotavun L2-välimuisti sekä lisäksi yhteinen kuuden megatavun L3-välimuisti. Northbridgen kellotaajuus on 2,0 GHz. Athlon II X2 250:stä poiketen 80 watin tehonkulutusarvolla varustetussa Phenom II X2 550 Black Editionissa on perustana neliytiminen prosessori, josta on poistettu käytöstä kaksi ydintä. Muiden Phenom II -prosessoreiden tavoin se on Socket AM3 -kannallinen ja muistiohjain tukee DDR2- ja DDR3-muisteja. Black Edition -tuoteperheen mallina sen kerrointa ei ole lukittu ylöspäin. Kyseessä on myös hyvin huokean hintainen prosessori ja AMD:n 102 dollarin hinnoittelun myötä sen hintataso on asettunut suomalaisilla jälleenmyyjillä reiluun 90 euroon.
Päältä päin tutkittuna Phenom II X2 550 Black Edition (oikealla) ja Athlon II X2 250 (vasemmalla) eivät eroa toisistaan kuin heatspreadin ja koteloinnin merkinnöissä. Molempien prosessoreiden ytimet on valotettu Global Foundriesin tuotantolinjoilla Saksassa, Dresdenissä ja pakattu Malesiassa. Prosessorit ovat jopa samalta viikolta – tämän vuoden 13. viikolta eli maaliskuun lopulta.
CPU-Z-ohjelman uusin saatavilla oleva 1.51-versio ei tunnista Athlon II X2 250 -prosessoria kunnolla ja ylhäällä olevat nimi-, koodinimi-, kotelointi- ja teknologiakentät ovat virheelliset tai tyhjät. Ohjelma tunnistaa prosessorin mallinimen kuitenkin oikein ja alempana näkyy prosessorin 3,0 GHz:n kellotaajuus, 15,0-kerroin, 200 MHz:n referenssitaajuus, HyperTransport-väylän 2,0 GHz:n kellotaajuus sekä muun muassa ydinkohtainen yhden megatavun L2-välimuisti.
Phenom II X2 550 Black Edition tunnistautuu oikein ja tiedoista käy ilmi muun muassa Deneb-koodinimi, 45 nanometrin valmistusprosessi, 3,1 GHz:n kellotaajuus, 512 kilotavun ydinkohtainen L2-välimuisti sekä yhteinen kuuden megatavu L3-välimuisti.
Intelin osalta vastusta AMD:n uusille kaksiytimisille prosessoreille on antamassa 45 nanometrin prosessilla valmistettu Pentium E6300, jonka hinta 1000 kappaleen erissä on 84 dollaria ja Suomessa sen hinta on asettunut noin 85 euroon. Kyseessä on AMD:n edellä käsiteltyjen prosessoreiden tavoin kaksiytiminen prosessori ja sillä on ydinten kesken jaettu kahden megatavun L2-välimuisti. Se toimii 266 MHz:n (1066 MHz QDR) väylätaajuudella ja 10,5-kertoimen myötä prosessorin kellotaajuus on 2,8 GHz. Tuettuna on myös muun muassa Intelin Virtualization Technology -virtualisointiteknologia, sen TDP-arvo on 65 wattia ja prosessorikantana on käytössä Socket 775.
CPU-Z tunnistaa prosessorin oikein ja sen tiedoista käy ilmi muun muassa Wolfdale-koodinimi, tuetut käskykannat, 2,8 GHz:n kellotaajuus ja kahden megatavun L2-välimuisti.
