Testikokoonpano ja -metodit, melumittausten tulokset ja subjektiivinen meluarviointi & lämpötilamittausten tulokset

Testikokoonpano ja -metodit

Testialustaksi valittiin aiempien coolerivertailuiden tapaan Intel X58 -pohjaisen Asus P6T Deluxe -emolevyn ja Intel Core i7 920 -suorittimen yhdistelmä. Vakiona 2,66 GHz kellotaajuudella toimiva 45 nm prosessilla valmistettava neliytimellinen Core i7 920 kellotettiin tällä kertaa toimimaan 3,6 GHz kellotaajuudella (180×20) ja 1,30 voltin jännitteellä. Lisäksi laitteistoon kuului kolme Qimondan gigatavun DDR3-muistikampaa sekä jäähdytysilmansa suoraan ulos kotelosta puhaltava ATI Radeon HD 5850 -näytönohjain.

Huoneenlämpö liikkui mittausten aikana kesäisessä 24-25 asteessa. Lämpötahnana käytettiin Noctuan NT-H1:tä. Corsairin ja CoolIT:n PWM-säätöiset tuulettimet asetettiin emolevyn BIOS-asetuksista pyörimään täysillä kierroksilla. Verrokkina toimineella Noctua NH-D14 -tornicoolerilla testit ajettiin tuulettimen maksimi- ja miniminopeudella. Oletuksena vesijäähdytysjärjestelmät asennettiin koteloon valmistajan suosittelemalla tavalla – Corsair puhaltamaan ilmaa kotelon sisään ja CoolIT vastaavasti kotelosta ulos.

• Intel Core i7 920 @ 3,6 GHz (180 x 20), 1,30 V
• Asus P6T Deluxe (Intel X58 -piirisarja)
• Qimonda PC3-8500U-7-XX-A0 DDR3 3 x 1 Gt
• Western Digital Caviar SE 160 Gt SATA
• Corsair HX620W
• ATI Radeon HD 5850
• Cooler Master HAF 932
• Noctua NH-D14, Corsair H50, CoolIT ECO A.L.C.
• Noctua NH-P12 1300 RPM
• Windows Vista Ultimate 32bit
• Prime95 25.8 (8 worker threads)
• CPUID HWmonitor 1.16, GPU-Z, Speedfan 4.41

Testikokoonpanon koteloksi valittiin tälläkin kertaa aikoinaan Muropaketin toimituksen kehut saanut Cooler Master HAF 932. Pelaajille ja tietokoneharrastajille suunnatun HAF 932:n etuja prosessorin jäähdytyksen kannalta ovat hyvät avarat tilat ja tehokas tuuletus. Sen ulkomitat ovat 57,5 x 54,5 x 23 cm ja paino 13,2 kg. Kotelosta löytyy vakiona kaikkiaan neljä tuuletinta – 230 mm etupaneelista, katosta ja kyljestä, sekä 140 mm puhallin takapaneelista. Tuulettimet eivät ole äänettömiä, mutta muodostavat yhdessäkin siedettävän kokonaisuuden. Tuulettimen lisäksi kotelon jokaiselta sivulta löytyy ilmanotto ja -poistoaukkoja, joten lämmin ilma ei pitkään kotelossa pyöriskele.

HAF 932 on sisältä erittäin tilava. Kiintolevypaikat sijaitsevat alhaalla edessä ”poikittain” ja virtalähde on mahdollista asentaa kotelon takaosaan ylös tai alas. Jos virtalähde asennetaan ylös, on kattotuuletin irrotettava. Johdot on mahdollista vetää emolevyn taustapuolelta, joten johtosotkuilta vältytään ja ilma saadaan kiertämään entistä vapaammin. Ilmaa puhalletaan sisään etupaneelin alaosasta sekä kotelon kyljestä. Takapaneelissa ja kotelon katossa sijaitsevat tuulettimet puolestaan siirtävät lämmintä ilmaa ulos kotelosta.

Hiljaiseksi ja luotettavaksi todettu Corsairin HX620W -virtalähde asennettiin vakiopaikalle kotelon pohjalle, jossa se ei vaikuta kotelon ilmankiertoon ottaessaan jäähdytysilman kotelon pohjan kautta ja puhaltaessaan sen ulos takapaneelista. Kotelotuulettimista päädyttiin tällä kertaa käyttämään etu- ja kattotuuletinta, koska jäähdytin asennettaisiin takatuulettimen tilalle. Ilmajäähdytysverrokin mittausten aikana takatuuletinpaikka oli tyhjänä.

Prosessorin neljää hyper threadingia hyödyntävää ydintä kuormitettiin Prime 95 -rasitusohjelmalla kahdeksan työsäikeen avulla ja lämpötilat mitattiin ohjelmallisesti suorittimen ytimien DTS-sensoreista (Digital Temperature Sensor) CPUID HWmonitor 1.15 -ohjelmalla. Lisäksi lämpötiloja seurattiin ulkoisella lämpömittarilla virransyötön I/O-liitinten puoleisesta jäähdytyssiilistä sekä kotelon kattotuulettimen poistoilmaritilästä. Melumittaukset toteutettiin tuttuun tapaan Velleman DVM805 -desibelimittarilla.

Melumittausten tulokset ja subjektiivinen meluarviointi

Corsair H50:n 1700 RPM speksatun tuulettimen melu muodostuu ennen kaikkea melko voimakkaasta huminasta, joka kuuluu hiljaisessa tilassa useamman metrin päähän. Lisäksi moottorista kantautuu vaimeampaa rahinaa ja sirinää. Tuulettimen ohella huomionarvoinen melunlähde on myös järjestelmän pumppu, joka itsessään pitää selvästi erotettavissa olevaa surinaa. Pelkälle pumpulle mittari näytti noin 35 desibelin lukemia.

CoolIT ECO A.L.C. räväyttää hieman yllättäen mittariin 1,5 dB Corsairia korkeamman meluarvon, vaikka korvakuulolta eroa ei juuri ole. Eroa kompensoi äänen tyyppi, joka on CoolIT:n tuulettimessa Corsairin tuuletinta miellyttävämpi. CoolIT:n tuuletin pitää tasaista huminaa sekä vaimeampaa tasaista hurinaa moottorista. CoolIT:n pumppu on lähes äänetön – aivan läheltä kuulostellessa on havaittavissa korkeataajuista surinaa, jota desibelimittari ei 50 cm etäisyydeltä noteeraa.

Osassa testeistä käytetty kahden Noctua NF-P12 -tuulettimen yhdistelmä on hiljaisempi, kuin CoolIT:n ja Corsairin vakiotuulettimet.

Lämpötilamittausten tulokset

Suorittimen lämpötilat mitattiin aluksi valmistajan suosittelemalla asennustavalla. Mittaukset suoritettiin CPUID HWmonitor 1.16 -ohjelmalla, joka näyttää erikseen kaikkien ytimien lämpötilatiedot. Koska suorittimelta oli tarjolla neljät lämpötila-arvot ja niiden kaikkien näyttäminen samassa kuvaajassa haittaisi luettavuutta selvästi, ovat kuvaajaan merkityt arvot mitattujen lämpötilatietojen keskiarvoja. Lämpötilaerot ytimien välillä olivat rasituksessa maksimissaan 2-4 astetta. H- ja L-kirjaimet Noctuan nimen perässä kuvaavat tuulettimen pyörimisnopeutta (H=High ja L=Low).

Lepotilassa sekä vesijäähyjen että verrokkicoolerit lukemat pysyttelivät 1,5 asteen sisällä. Alhaisimmat lukemat kirjattiin verrokki-ilmajäähdytykselle.

Rasituksessa CoolIT:n ja Corsairin tulokset ovat täysin samalla viivalla, sillä molemmat pitivät suorittimen 81 celsiusasteessa. Huomionarvoinen seikka on kuitenkin se, että toinen ammentaa jäähdytysilmansa kotelon sisältä ja toinen ulkopuolelta. Verrokkina toimineelle Noctua NH-D14:lle vesijäähdytyskaksikko sen sijaan ei pärjää, vaan ero venyy jopa 8,5 asteeseen.

Emolevyn virransyötön jäähdytyssiilen sekä kotelon kattotuulettimen ulostuloilman lämpötilaa seurattiin rasituksen aikana ulkoisen lämpömittarin sensoreilla ja mittaustulokset pyöristettiin lähimpään puoleen asteeseen. Virransyötön jäähdytyssiilen lämpötilaan vaikuttaa merkittävästi kotelon ilmavirtaukset, joista prosessorin jäähdytysratkaisulla on oma osansa. Ulostuloilman lämpötilaan vaikuttaa puolestaan erityisesti jäähdytyskennon tuulettimen puhallussuunta.

Kuten taulukko kertoo, verrokkina toiminut Noctua pitää virransyötön viileimpänä, joka ei ole sinällään ihme, sillä sen tuulettimet pyörittävät ilmaa prosessorikannan ympäristössä. Vesijäähdytyskaksikosta pidemmän korren vetää Corsair, jonka tuuletin puhaltaa jäähdytysilmaa kotelon ulkopuolelta sisäpuolelle. Tämä lisää merkittävästi ilmavirtaa virransyötön tienoilla ja näkyy noin 10 asteen rasituslämpötilojen erona.

Kattotuulettimen puhaltaman poistoilman lämpötilassa on myöskin nähtävissä jäähdytyskennon tuulettimen puhallussuunnan selvä vaikutus. Kun kennon jäähdytysilma puhalletaan kotelon sisälle, sisäilman lämpötila nousee. Kun taasen suurin osa suorittimen tuottamasta lämmöstä puhalletaan suoraan kotelon ulkopuolelle, sisäilman lämpötila pysyy selvästi matalampana. Kotelon takapaneelin ilmanvaihtoaukkoja kohti puhaltanut verrokki-ilmajäähy asettuu tuloksillaan vertailucoolerien välimaastoon.

Paljonko tuulettimen puhallussuunnalla on sitten käytännössä vaikutusta? Tähän haimme vastausta kääntämällä testicoolerien tuulettimet valmistajan suositukseen nähden päinvastaiseen suuntaan. Käytännössä Corsair laitettiin siis puhaltamaan kotelosta ulos ja CoolIT kotelon sisään.

Poistoilman ja virransyötön lämpötilat noudattavat kummallakin testicoolerilla samaa linjaa. Tuulettimen puhaltaessa sisään poistoilma on lämpimämpää ja virransyöttö viileämpi. Corsairilla suorittimen lämpötila nousee selvästi, kun jäähdytyksessä käytetään kotelon sisäilmaa. Saman kaavan mukaisesti CoolIT:n jäähdytysteho paranee, kun ilma otetaan kotelon ulkopuolelta ja se keriikin yllättäen selvän viiden asteen kaulan Corsairiin.

Seuraavaksi päätimme asettaa vertailucoolerit täysin samoihin lähtökuoppiin ja testata niiden keskinäistä suorituskykyeroa hieman hiljaisemmalla tuulettimella. Tuulettimeksi valittiin Noctuan NF-P12, joka on paineentuotoltaan erityisen hyvä tuuletin ja näin ollen sopii erinomaisesti tiheähkön jäähdytyskennon kaveriksi. Tuuletin asetettiin imemään ilmaa kennosta ja puhaltamaan sitä ulos kotelosta. Kuvaajassa esitetään vain rasituslämpötilat tulosten samankaltaisuuden vuoksi.

Vähemmän yllättäen virransyötön, grafiikkapiirin ja kotelon poistoilman lämpötilat pysyvät nyt molemmilla ratkaisuilla lähes täysin samoina. Eroavaisuus syntyy tärkeimmässä lämpötilassa, eli prosessorin kohdalla. CoolIT nimittäin kykenee pitämään suorittimen 3,5 astetta viileämpänä.

Kolmantena lisätestinä päätimme testata kahden tuulettimen vaikutusta suorituskykyyn. Corsair mainostaa jopa kotisivuillaan kahden tuulettimen push-pull-ratkaisun tuomaa tehoetua. Tuulettimina käytimme Noctua NF-P12:ta (1300 RPM), jotka asennettiin Corsairin kennon molemmin puolin. Tuulettimet laitettiin ottamaan ilmaa sekä kotelon sisältä, että ulkopuolelta.

Tulokset osoittautuivat mielenkiintoisiksi. Toisen tuulettimen lisäämisellä saavutettiin vähintään viiden asteen teholisäys. Toisen tuulettimen lisähyöty ulos puhallettaessa on sama, kuin yhden tuulettimen kääntäminen puhaltamaan sisälle. Parhaan suorituskyvyn saa irti, kun kaksi tuuletinta laitetaan liikuttamaan ilmaa ulkoa kotelon sisään. Ero yhden tuulettimen ulospuhallukseen on huimat 13,5 astetta.

Yhteenvetona mittaustuloksien perusteella CoolIT on hieman Corsairia tehokkaampi, kunhan vain olosuhteet muutetaan toisiaan vastaaviksi. Corsairin valinta ottaa jäähdytysilmaa kotelon ulkopuolelta lisää suorituskykyä, mutta saattaa aiheuttaa pienissä yksinkertaisella ilmankierrolla varustetuissa koteloissa ongelmia. CoolIT:n käyttämä oletusratkaisu on hieman tehottomampi, mutta ei jätä suorittimen tuottamaa lämpöä kotelon ilmankierron taakaksi. Lisäsuorituskykyä haettaessa kahden hiljaisemman tuulettimen käyttö on harkitsemisen arvoinen ratkaisu.