Uusimmat

Antec ISK600

16.01.2015 00:42 Muropaketin toimitus

Antec on yksi kotelomarkkinoiden pitkän linjan veteraaneista, joka on ehkä jäänyt viime vuosina hieman pimentoon uusien innovatiivisten kotelobrändien myötä. Antecilla on SSF-kokoisista (Small Form Factor) koteloista vankka kokemus, sillä sen mini-ITX- ja micro-ATX-emolevyille tarkoitettu Aria-malli julkaistiin jo yli 10 vuotta sitten ja pelkästään mini-ITX-emolevyille tarkoitettu ISK-300-mallikin viime vuosikymmenen puolella.

ISK600-mallin Antec esitteli joulumarkkinoille runsas vuosi sitten ja se palautti yrityksen hieman vanhahtavan mini-ITX-kotelovalikoiman kerralla nykypäivään. Myöhemmin ISK600:n rinnalle on julkaistu myös micro-ATX-kokoinen ISK600M-malli, joka nähdään varmasti kevään aikana Muropaketin testissä. Valmistajan suositushinta ISK600:lle on 75 euroa, mutta Muropaketin hintavertailun perusteella sen saa edullisimmillaan noin 60 euron hintaan.

Antec ISK600 toimitetaan pirteän sinisessä pahvipakkauksessa, jonka kyljissä on värikuvia ja tietoja tuotteesta. Laatikon päissä ei ole kahvoja, mutta siitä ei ole merkittävää haittaa pakkauksen kompaktista koosta johtuen. Laatikon sisällä kotelo on suojattu vaahtomuovikehyksin sekä muovipussilla.

Kotelon mukana toimitettava oheistarvikevalikoima on kauniistikin kuvailtuna hyvin vaatimaton. Mukaan on pakattu simppelin ohjelappusen sekä takuutietojen lisäksi neljä mustaa nippusidettä ja pieni pussillinen sinkittyjä ruuveja. Askeettinen varustus voitaneen kuitenkin antaa anteeksi, kun huomioidaan kotelon melko edullinen hintaluokka. Ohjeet ovat lähinnä A4-kokoinen tuotekatsaus, jotka eivät riitä kokemattomammille käyttäjille. Antecin sivuilta on onneksi ladattavissa 21-sivuinen värikuvin varustettu asennusopas.

ISK600:n on muotoiltu hillityn kulmikkaaksi, mutta kokonaisvaikutelma on varsin tyylikäs. Etupaneeli on tasainen ja pinnaltaan matta, joka on hieman erikoista ottaen huomioon harjatusta alumiinilevystä tehdyt kylki- ja kattopaneelit. Materiaalien kirjo laajenee kotelon rungossa, joka on mustaksi maalattua 0,8 mm paksua teräslevyä. ISK600 on saatavilla vain yhdessä värissä, joka on musta.

ISK600:n ulkomitat edustavat hyvin perinteistä SFF-linjaa, joka juontaa vuosituhannen alkuun Shuttlen barebone-runkoihin. ISK600:n ulkomitat ovat 195 x 260 x 369 mm (K x L x S) ja vaa’an viisari värähtää maltillisesti lukemaan 2,95 kg. Koteloon sopii mini-ITX-kokoiset emolevyt sekä standardikokoiset ATX-virtalähteet. Ulkoinen asemapaikka löytyy slim-kokoiselle optiselle asemalle ja sen lisäksi sisällä on paikat kolmelle 3,5 tuuman sekä kahdelle 2,5 tuuman levylle. Kotelon jäähdytys on toteutettu yhdellä 120 mm tuulettimella. Valmistajan takuu kattaa kolme vuotta.

Tasapintaisen etupaneelin yläosasta löytyy slim-kokoisen optisen aseman paikka ja alaosan halkaisee kiiltävä muovilista, jonka taakse on piilotettu sininen virtavalo, joka kuultaa pehmeän leveällä kuviolla listan takaa. Etupaneelin alareunaan on sijoitettu virta- ja reset-painikkeet, kuuloke- ja mikrofoniliitäntä sekä yksi kappale USB 2.0- ja USB 3.0 -liitäntöjä kutakin. Painikkeiden tuntuma on terävän napakka, mutta niiden muotoilussa olisi käytettävyyden kannalta parannettavaa. Reset-painike on nimittäin aivan virtapainikkeen vieressä ja ne ovat kooltaan identtiset, joten virhepainalluksen vaara on ilmeinen, erityisesti jos ympäristössä on heikko valaistus. Etupaneelin ilmanottoaukot löytyvät paneelin kyljistä, joka estää melun kantautumisen suoraan käyttäjän suuntaan.

ISK600:n takapaneeli on asettelultaan siisti ja yksinkertainen. Suurimman huomion varastaa keskelle ylös sijoitettu 120 mm tuulettimen poistoilma-aukko, joka vastaa pitkälti kokoonpanon viilentämisestä. Emolevyn I/O-paneeli sijaitsee vaakatasossa alhaalla ja kaksi lisäkorttipaikkaa sen vieressä oikeassa reunassa. Laajennuskorttipaikkojen lukitusmekanismi sijaitsee kotelon ulkopuolella ja se on toteutettu tavallisilla ruuveilla. Vasempaan alakulmaan on sijoitettu virtaliitäntä virtalähteelle. Kotelon katto- ja kylkipaneelit ovat kiinni kolmella muovipintaisella sormiruuvilla.

Pohjapaneeli on lähes umpinainen, lukuun ottamatta oikean kyljen puolella reunassa sijaitsevaa pientä ilmanvaihtoritilää. Pohjan jokaiseen kulmaan on liimattu tukevat kumitassut. Etupaneelin pohjassa on puolestaan aukkoja ilmanottoa varten.

Mustaksi anodisoidut alumiiniset katto- ja kylkipaneelit ovat yhtenäinen kokonaisuus, joka irtoaa yhtenä kappaleena taaksepäin liu’uttamalla. Joissain tapauksissa kolmen paneelin yhdistelmät ovat hieman hankalia asentaa, mutta ISK600:n tapauksessa asian kanssa ei ilmennyt ongelmia. Kattopaneeli on tehty umpinaiseksi, mutta molempien kylkipaneelien etuosasta löytyy noin neljänneksen peittävä hunajakennoritilä. Oikeassa kyljessä sen tarkoituksena on toimia virtalähteen poistoilma-aukkona ja vasemmassa kyljessä vastaavasti näytönohjaimen ilmanottoaukkona.

Ulkopaneelien alta paljastuu kotelon satiininmustaksi maalattu runko sekä ensisilmäyksellä varsin täyteen pakatut sisätilat. ISK600:n sisäasettelun perusperiaate noudattaa seuraavaa kaavaa – emolevyn paikka on takana pohjalla, ATX-virtalähde edessä kyljellään ja asema- sekä levypaikat kotelon yläosassa omissa irrotettavissa kehikoissaan. Koteloon saa loihdittua nopeasti lisää työskentelytilaa, sillä yläosan kehikot irtoavat paikaltaan ilman työkaluja.

Asema- ja levypaikat sijaitsevat kotelon kattopaneelin alla kahdessa erillisessä kehikossa. Taaemmassa kehikossa on poikittaissuuntainen paikat kahdelle 3,5 tuuman levylle (toinen yläpinnassa ja toinen alapinnassa) ja etummaisessa kehikossa puolestaan kaksi 2,5 tuuman levypaikkaa sekä niiden alla paikka slim-kokoiselle optiselle asemalle. Kehikoiden yläpintaan on liimattu pehmustekaistaleet, jotka painavat ne tukevasti paikalleen ja estävät resonointia kattopaneeliin. Molemmat kehikot irtoavat ilman työkaluja yksinkertaisesi ylöspäin nostamalla, sillä ne kiinnittyvät kotelon runkoon reunoista neljän metallitapin avulla. Taaimmaisessa kehikossa tapit ovat kumipäällysteiset, mutta etummaisessa jostain syystä eivät.

Kun yläosan kehikot nostaa pois paikaltaan, avautuu kotelon sisään mukavasti avaraa tilaa. Ainakin tältä osin Antec on onnistunut melko pienen kotelonsa sisätilojen toteutuksessa. Kotelon oikean kyljen puolelta etuosasta löytyy virtalähteen takapaneelin kiinnityskehys ja takaosasta neljä kiinnityspistettä, joihin on mahdollista asentaa toinen 3,5 tuuman kiintolevy.

Kotelon takaosassa sijaitsee emolevylle pyhitetty alue. Emolevyn kiinnityskorokkeet löytyvät kiinteästi kotelon pohjasta. Kaksi täysikokoista laajennuskorttipaikkaa sijaitsevat vasemmassa reunassa ja niiden peitelevyt ovat rei’itetty ilmanvaihdon parantamiseksi. Näytönohjaimen maksimipituudeksi on ilmoitettu 317,5 mm. Prosessoricoolerin maksimikorkeus on puolestaan 170 mm, eli korkeuden puolesta sisään pitäisi mahtua lähes kaikki markkinoilta löytyvät tornicoolerit. Kotelon poistoilmanvaihdosta huolehtii takapaneeliin esiasennettu 120 mm nestelaakeroitu AT-12-2CL-tuuletin, jonka kierrosnopeus on valittavissa kahdesta eri asetuksesta tuulettimeen kiinnitetyllä kytkimellä. Täydellä nopeudella tuuletin pyörii 1200 RPM (23,7 dBA ja 42,6 CFM) ja toisessa asennossa 600 RPM (17 dBA ja 21,3 CFM).

Kotelon etuosa on varattu lähes kokonaan ATX-virtalähteelle, jonka paikka sijaitsee kyljellään poikittain kotelon sivuttaissuunnassa. Virtalähteen takapaneeli ilmanpoistoaukkoineen asetetaan kotelon oikean kyljen etuosassa sijaitsevaan kehykseen, joka on hieman irti kotelon kylkipaneelista. Väliin on jätetty pieni rako siksi, että kotelon sisällä kulkeva virtajohto mahtuu olemaan virtalähteen takapaneelin ja kylkipaneelin välissä. Virtalähde ottaa jäähdytysilmansa kotelon etupaneelin kautta ja ilmanottoaukon ympärille on kiinnitetty pehmeät vaahtokumitiivisteet. Myös kotelon pohjalta löytyy pienet pehmustekaistaleet virtalähdettä varten. Antec ilmoittaa virtalähteen maksimipituudeksi 140 mm. Myös pidemmät virtalähteet mahtuvat koteloon, mutta ne saattavat aiheuttaa yhteensopivuusongelmia pitkien näytönohjaimien kanssa. Perehdymme asiaan hetken päästä lisää.

Antec mainostaa ISK600:n olevan yhteensopiva 120 mm kennolla varustettujen nestejäähdytteisten prosessoricoolereiden kanssa, joten testasimme toki lupausta käytännössä. Asensimme kotelo takatuulettimen kaveriksi Antecin Kühler H2O 650 -coolerin, joka on varustettu 25 mm paksulla jäähdytinkennolla sekä tavallista kookkaammalla tuuletinratkaisulla, jonka yhteyteen on integroitu myös nestekierron pumppu. Jäähdyttimen kiinnittäminen takapaneeliin onnistui ongelmitta, mutta kahdella tuulettimella varustettuna (kotelon takatuuletin jätettiin siis kennon toiselle puolelle) mahtuminen meni millipeliksi 3,5 levyjen asennuskehikon kanssa. Kehikko mahtui kuitenkin kokonaisuudessaan koteloon, joten useimpien nestejäähdytysratkaisujen kanssa ei siis pitäisi ilmetä ongelmia. Kotelon takapaneelin ja levykehikon väliin jää mittauksiemme mukaan tilaa 84 mm, joten on milleistä kiinni mahtuuko 60 mm paksu kenno tuulettimineen paikalleen yhdessä levykehikon kanssa. Esitäytettyjen valmiscoolereiden kanssa ongelmia ei sen sijaan pitäisi syntyä.

Kotelon koko huomioiden kokoonpanon asentaminen ISK600:een sujuu yllättävän kitkattomasti. Asennusta helpottaa huomattavasti avoin yläosa, josta asema- ja levykehikot ovat helppoja irrottaa pois tieltä. Emolevylle löytyy runsaasti tilaa kotelon takaosasta ja myös näytönohjaimen pääsee sujauttamaan paikalleen yläkautta. Emolevyn oikean kyljen puolelle jää mittauksiemme mukaan 48 mm:n tila ja virtalähteen sekä emolevyn väliin runsas 55 mm:n tila. Ruuvimeisselille on jonkin verran käyttöä, sillä emolevyn kiinnitysruuvien ohella myös korttipaikkojen lukituksessa Antec on päätynyt käyttämään sormiruuvien sijasta tavallisia ruuveja ja lisäksi levyjen sekä virtalähteen kiinnitys tapahtuu tavallisilla ruuveilla. Kun asema- ja levykehikot lasketaan lopuksi kotelon yläosaan, on lopputulos varsin tiivis, mutta silti yllättävän hallittu.

Suurimmat haasteet syntyivät asennuksen loppuvaiheessa Antecin toimittaman Current Gamer M -virtalähteen johtojen kanssa, joiden piilottaminen ja siististi vetäminen osoittautui melko hankalaksi. Virtalähdepaikan taakse ylettyvän näytönohjaimen kanssa virtalähteen kiinnityskehyksen ja näytönohjaimen piirilevyn väliin jää kotelon sivuttaissuunnassa tilaa tasan 185 mm. 160 mm pitkän Antec HCG 520M -virtalähteen kanssa jäljelle jäänyt tila riitti juuri ja juuri modulaaristen kaapeleiden kytkemiseen virtalähteen perään, mutta ylimääräistä tilaa ei jäänyt jäljelle yhtään. Lisäksi kotelon vasempaan etunurkkaan kerääntyi lopulta melkoinen johtosekasotku. Vasemman kyljen ilmanottoaukon koko ja sijainti ansaitsee risuja, sillä se on turhan pieni ja sijaitsee liian edessä osuakseen esimerkiksi testikokoonpanon GeForce GTX 580 -näytönohjaimen tuulettimen kohdalle. Huomionarvoisena seikkana myöskin mainittakoon, että lämpimän jäähdytysilman korttipaikan kautta ulos puhaltava näytönohjain on lähes ehdoton ISK600:n kaltaisessa pienessä kotelossa.

Päähuomiot kokoonpanon asennuksesta:

  • Rajalliset tilat käytetty melko fiksusti hyödyksi.
  • Emolevyn ympärillä on mukavasti tilaa.
  • Kotelossa käytetyt tavalliset ruuvit vaativat turhankin ahkeraa ruuvimeisselin käyttöä.
  • Kaapeleiden hallinta on hankalaa.
  • Näytönohjaimen ilmanottoaukko on liian pieni ja liian edessä – näytönohjaimessa ulospuhaltava jäähdytysratkaisu lähes ehdoton
  • Virtalähteen pituus on otettava huomioon yli 225 mm pitkän näytönohjaimen kanssa.

Sisältö

  1. Mini-ITX-kotelot testissä - talvi 2015
  2. Antec ISK600
  3. Cooltek W1
  4. Corsair Obsidian 250D
  5. Numeroiden mukaan, testikokoonpano, lämpötila- ja melumittaukset
  6. Loppuyhteenveto