Arvostelu: Kuuden Oscarin ehdokas Parasite on viiden tähden elokuva, vaikka on sen ohjaaja parempaakin tehnyt
Viime vuonna Cannesin Kultaisen palmun napannut Bong Joon-hon ohjaama Parasite saapuu viimeinkin elokuvateattereihin myös Suomessa. Kansainväliselle uralle lähtenyt ohjaaja palasi Etelä-Koreaan ja tarjoilee nyt omaperäisen yhdistelmän komediaa, trilleriä ja yhteiskunnallista draamaa.
Ensi-ilta: 31.1.2020
Alkuperäisnimi: Gisaengchung
Ohjaus: Bong Joon-ho
Käsikirjoitus: Bong Joon-ho, Han Jin Won
Pääosissa: Song Kang-ho, Lee Sun-kyun, Jo Yeo-jeong, Choi Woo-sik, Jang Hye-jin, Park So-dam, Jung Ji-so
Pituus: 131 minuuttia
Ikäraja: K16
Kotimaassaan Etelä-Koreassa muun muassa Memories of Murderilla (2003) ja The Hostilla (2016) vakuuttanut Bong Joon-ho nousi kansainväliseen valtavirtaan scifi-trillerillä Snowpiercer (2013). Sitä seurasi toinen englanninkielinen ohjaus Okja (2017), mutta seuraavaksi Bong palasi yllättäen takaisin kotimaahaansa ohjaamaan Parasiten.
Edeltäjiään paljon pienimuotoisempi ja haastavampi elokuva selvästi kannatti, sillä ylistävien arvioiden ohella Parasite palkittiin viime vuonna Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnolla – harvinaisesti vielä yksimielisen tuomariston toimesta.
Parasite onkin kaikkiaan erinomainen, suorastaan mestarillinen elokuva. Trilleriksi ja mustaksi komediaksikin kutsuttu elokuva alkaa hitaan lakonisesti, mutta lipuu uskomattoman hallitusti tyylilajista toiseen ja pitää katsojan rautaisesti otteessaan.
Tapahtumien keskiössä on Kimin perhe, joka elää kädestä suuhun halvassa kellarihuoneistossa. Kaikki muuttuu, kun poika Ki-woo (Choi Woo-sik) saa työn varakkaan Parkin perheen teini-ikäisen tyttären Da-hyen (Jung Ji-so) englanninopettajana. Sisko Ki-jungin (Park So-dam) täytyy vain väärentää veljelleen yliopiston päästötodistus, eivätkä huijaukset jää siihen, kun kaikille perheenjäsenille löydetään roolit Parkien yltäkylläisen elämän ympäriltä.
Tästä eteenpäin tarinan yksityiskohtia ei kuitenkaan sovi paljastaa, sillä Parasite toimii parhaimmillaan ilman turhia ennakkotietoja. Katsoessakin kaikki yritykset arvata polveilevan kertomuksen suuntaa osoittautuivat täysin epäonnistuneiksi. Ohjaaja Bongin ja toisen käsikirjoittajan Han Jin Wonin rustaamaan tarina liikkuu oman hämäräperäisen logiikkansa ohjaamana, eikä turhaan seuraile tuttuja juonikuvioita.
Parasiten teemat ovat tuttuja jo Bongin aiemmista ohjauksista, eli perhesuhteet ja yhteiskunnalliset valta-asetelmat ovat tarinan keskiössä, jopa silloin kun tilanteet äityvät hervottoman hauskoiksi. Kuten eläinoikeusviestillä kyllästetty Okjakin osoitti, Bong tarjoilee mielikuvituksellisetkin tarinat poliittisesti kantaaottavalla latauksella.
Suoraan koreasta käännetty nimi Parasite on sekin jo erittäin arvottava ja latautunut, mutta yhtä kaikki monimerkityksinen tarinan otsikkona. Vaikka sanoma on usein selvä, on Parasite tulkinnanvaraisempi kuin suhteellisen alleviivatut Snowpiercer, Okja ja The Host.
Koukuttavan ja puhuttelevan kertomuksen ohella Parasite vakuuttaa Bongin upealla ohjauksella, josta myös kuvaaja Hong Kyung-pyo (mm. Burning, Snowpiercer) ansaitsee kunniamaininnan. Kuvakerronnassa rikotaan hienovaraisesti konventioita, etenkin tavassa, jolla kuvataan tapahtumia Parkien miljoonatalon sisällä.
Kiitosta ansaitsevat myös näyttelijät, joiden joukosta voisi nostaa esiin vaikkapa taloudenhoitaja Moon-gwangia näyttelevän Jeong Eun Leen ja pääosaan merkityn Song Kang-hon. Song on tosin tehnyt niin monta erinomaista roolia vuosien varrella, ettei Parasite edes nouse hänen suoritustensa parhaimmistoon, vaikka siinä onkin uudenlaista haurautta.
Parasite on kaikin puolin karmivan hyvä elokuva, Bongin tyyliä parhaimmillaan, eli samaan aikaan viihdyttävä sekä elokuvallisesti kunnianhimoinen. Se ei välttämättä ole ohjaajansa paras teos, mutta sen perusteella en lähde arvosanaa rokottamaan.
Edellisten, englanninkielisten ohjausten ohi Parasite kuitenkin nousee heittämällä, sillä vaikka Bong tunnetaan parhaiten suurieleisimmistä teoksistaan, on hänen kädenjälkensä parhaimmillaan pykälän pienemmissä ohjauksissa. Parasite pysyy paremmin kasassa kuin Snowpiercer ja Okja, vaikka se leikitteleekin eri tyylilajeilla suvereenisti.
On myös erittäin kiinnostava nähdä, nappaako Parasite parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin – tai jopa muiden kategorioiden palkintoja. Golden Globenhan Bong kävi jo pokkaamassa mestariteoksellaan.
PARASITE
”Mestarillinen draama-trilleri-komedia naurattaa, liikuttaa ja pistää myös ajattelemaan.”
