Arvostelu: Jodorowsky’s Dune on elokuva, joka jokaisen Denis Villeneuven Dyyniä odottavan pitäisi nähdä
Frank Pavichin dokumentti Alejandro Jodorowskyn epäonnisesta yrityksestä tehdä elokuva Frank Herbertin Dyynistä on mielenkiintoinen palanen elokuvan historiaa.
Alkuperäisnimi: Jodorowsky’s Dune
Ohjaus: Frank Pavich
Pääosissa: Alejandro Jodorowsky, Michel Seydoux, H.R. Giger, Chris Foss, Brontis Jodorowsky
Pituus: 90 minuuttia
Julkaisuvuosi: 2013
Ikäraja: K12
Joulukuussa (näillä näkymin) julkaistaan uusi yritys tehdä elokuva Frank Herbertin tieteisromaanien klassikosta, vuonna 1965 ensimmäistä kertaa julkaistusta Dyynistä. Tekijäkaarti on kaikin puolin parasta A-luokkaa: ohjaajana yksi aikamme lahjakkaimmista ohjaajista, Denis Villeneuve, ja näyttelijäkaartissa muun muassa Timothée Chalamet, Rebecca Ferguson, Jason Momoa, Oscar Isaac, Stellan Skarsgård ja Javier Bardem.
Tieteiselokuvien ystävät muistavat surullisenkuuluisan edellisen yrityksen, David Lynchin version vuodelta 1984. Kaikki eivät kuitenkaan tiedä, että Villeneuven elokuva on jo kolmas yritys tuoda Herbertin klassikko valkokankaille.
Ensimmäinen yritys sijoittuu 1970-luvun puoliväliin, jolloin kulttiohjaajaksi sittemmin nostettu chileläinen elokuvantekijä Alejandro Jodorowsky ryhtyi puuhaamaan omaa Dyyniään. Tuosta projektista kasvoi maailman kuuluisin “elokuva, jota ei koskaan tehty”, ja siitä teki mielenkiintoisen dokumentin Frank Pavich vuonna 2013.
Jodorowsky’s Dune -dokumentti on katsottavissa videovuokraamoissa ja se on ajankohtainen etenkin nyt Villeneuven elokuvaa odotellessa.
Aihettaan kovinkaan monipuolisesti tutkivaa dokumenttia Pavich ei ole halunnut tehdä. Jodorowsky’s Dune on “fanidokumentti”, mutta sellaisenakin hillittömän mielenkiintoinen katsaus keskeiseen hetkeen tieteiselokuvien historiassa. Jodorowskyn Dyynin suunnitelmien on kerrottu pedanneen tietä monille myöhemmille tieteiselokuville, ja toimineen inspiraation lähteenä niin Star Warsille kuin Alienillekin.
Eksentriselle Jodorowskylle itselleen annetaan runsaasti aikaa kertoa projektinsa etenemisestä ja hieman höpsähtäneeltä kuulostavan ohjaajan juttujen seuraamisessa ei aika käy pitkäksi. Ohjaaja valtavine egoineen on kaiken keskiössä, mutta dokumentissa kuullaan myös muita mukana olleita tekijöitä sekä elokuva-alan vaikuttajia.
Jodorowsky kertoo, kuinka hän sai elokuvaansa mukaan niin suunnittelijat H.R. Gigerin, Jean “Moebius” Giraudin ja Chris Fossin kuin myös kiinnitettyä näyttelijäkaartiinsa muun muassa Orson Wellesin, Salvador Dalin ja Mick Jaggerin. Kahden vuoden suunnittelun jälkeen elokuva kuitenkin kaatui siihen, ettei yksikään studio uskaltanut hypätä erikoisen ohjaajan jokaisella mittapuulla valtavan kokoiseen projektiin mukaan.
Elokuvan pääosassa Paul Atreidesin roolissa oli määrä nähdä ohjaajan poika Brontis Jodorowsky, jonka kommentit dokumentissa huokuvat surua menetystä mahdollisuudesta tähteyteen. Samaa haikeutta oli kuultavissa haastatellessani häntä vuonna 2014 Helsingissä R&A:ssa Elämän tanssi -elokuvan tiimoilta. “Valmistauduin kaksi vuotta elokuvaa varten ja sitten sitä ei koskaan tapahtunut”, poika-Jodorowsky kertoi tuolloin.
Pavichin fanipoikuus näkyy dokumentissa erittäin vahvasti, sillä hän tarjoaa tarinalleen vain Jodorowskyn näkökulman, eikä se tunnu aina kovinkaan luotettavalta. Elokuvaa katsoessa täytyy siis muistaa, ettei kyseessä ole koko totuus.
Valtavan mielenkiintoinen ja viihdyttävä katsaus elokuvan historiaan tarjolla on silti.
Dokumentin jälkeen alkaa väkisinkin miettiä, millainen Jodorowskyn Dyynistä olisi oikeastaan voinut tulla valmiina. Tuskin mikään Star Warsin kaltainen kassamagneetti, mutta mielenkiintoinen kuriositeetti nyt ainakin, kulttielokuva ohjaajan muiden vastaavien rinnalle.
Jodorowsky’s Dune -dokumentti on katsottavissa kesäkuun lopussa ainakin SF Anytimen videovuokraamossa. iTunesista se löytyy jo nyt.
JODOROWSKY’S DUNE
”Jodorowsky’s Dune on hyvää ja mielenkiintoista viihdettä, vaikka näkökulmia ei montaa olekaan.”
