Arvostelu Katastrofielokuva Greenland ei olekaan niin hirveä kuin Gerard Butlerilta oli syytä pelätä – ja mukana on myös Suomi-viittaus
Gerard Butler koittaa pelastaa perheensä katastrofielokuvassa Greenland, jossa valtava asteroidi iskeytyy maapallolle.
Ensi-ilta: 14.8.2020
Alkuperäisnimi: Greenland
Ohjaus: Ric Roman Waugh
Käsikirjoitus: Chris Sparling
Pääosissa: Gerard Butler, Morena Baccarin, Roger Dale Floyd, Scott Gleen
Pituus: 120 minuuttia
Ikäraja: K16
Katastrofielokuva. Siinäpä tyylilaji, jossa voi mennä metsään ja rytisten. Ennakko-odotuksetkaan eivät yleensä kovin korkealla genren elokuvien suhteen ole, minkä vuoksi Greenland yllättää lähes positiivisesti. Katsomiskelvottomaksi, korkeintaan puolen tähden arvoiseksi pelätty elokuva nimittäin paljastuu ihan mukiinmeneväksi toimintajännäriksi.
Stunt-näyttelijänä pitkään toimineen Ric Roman Waughin ohjaama Greenland kertoo maapalloa lähestyvästä asteroidista, joka uhkaa tehdä ihmisille (ja siinä sivussa kaikelle muullekin elämälle) saman mitä liitukaudella 65 miljoonaa vuotta sitten muun muassa dinosaurukset sukupuuttoon tappanut taivaankappale.
Waughin kanssa jo viime vuonna julkaistussa Angel Has Fallen -elokuvassa työskennellyt Gerard Butler on Greenlandissa rakennusinsinööri John Garrity, jolla on yksityiselämässä meneillään kipeä ero vaimostaan. Mies kun on töppäillyt vieraissa. Toistaiseksi John kuitenkin asustaa vaimonsa Allisonin (Morena Baccarin) luona heidän diabetesta sairastavan poikansa Nathanin (Roger Dale Lloyd) vuoksi.
Uutisissa vaahdotaan taivaalla näkyvästä komeetasta, josta ei pitäisi olla maan asukkaille vaaraa. Yllättäen John saa puhelimeensa viestin, jossa kerrotaan, että hän ja hänen perheensä on valittu evakuoitavien joukkoon. Valtava asteroidi on nimittäin iskeytymässä maapallolle, ja kaikki elollinen, joka ei ole ennättänyt salaisiin bunkkereihin suojaan, on vaarassa tuhoutua.
Alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan. Esteitä tielle asettavat myös ne ihmiset, joita ei ole valittu pelastettavien joukkoon.
Aivottoman katastrofimäiskeen sijaan Greenland pyrkii vetoamaan katsojan tunteisiin perhedraaman kautta. Tämän voi jopa sanoa toimivan, vaikka etenkin loppua kohden kliseiset käänteet uhkaavatkin viedä maton jalkojen alta. Butler ja Baccarin ovat kuitenkin molemmat uskottavia pienestä pojastaan hätäilevinä vanhempina ja pojan kadotessa heidän tuskansa näyttää valkokankaalla aidolta.
Greenlandissa uhka tulee taivaalta, mutta katse on suunnattu koko maailman mittakaavan sijaan pieneen perheyksikköön sekä yhteiskunnallisiin ja moraalisiin kysymyksiin siitä, kuka on sopiva pelastettavaksi vaaran uhatessa. Vaikka Chris Sparlingin (Buried) käsikirjoittama, intensiivinen tarina on koko ajan liikkeessä, tämä keskittyminen tuo myös lähestyvän katastrofin lähemmäs, kun katsojaa ei kyllästetä jatkuvilla, näyttävillä, mutta tarinan kannalta helposti mitäänsanomattomilla räjähdyksillä.
Kovin tarkkaa tarkastelua tarinan hahmojen teot ja niiden motiivit eivät kuitenkaan kestä, sillä odotettu sankaruus niistä on kaukana kaiken keskiössä ollessa oma perhe. Tämä aiheuttaa myös sen, että etenkään Butlerin hahmoon ei lopulta pääse syntymään sellaista suhdetta, että hänen kohtalostaan jaksaisi todella välittää.
Greenlandin toimintakohtaukset ovat melkoisen peruskauraa ja loppua kohden myös juonenkäänteistä tulee rasittavan yksioikoisia ja ennalta-arvattavia. Elokuvateattereiden kuivana kautena Greenland on kuitenkin paremman puutteessa ihan katsottava perhedraama/katastrofielokuva.
Elokuvan lopussa kuullaan lisäksi viehättävä Suomi-viittaus.
GREENLAND
”Katsomiskelvottomaksi tekeleeksi pelätty katasrofielokuva onkin mukiinmenevä jännäri kolmihenkisen perheen pelastautumispyrkimyksestä elämän tuhoutuessa maapallolta.”
