Käyttö
Käyttö
Koska Apple Watchin peruskäyttö on pysynyt jo lähes ennallaan vuosia, keskitymme käytössä suurimmaksi osaksi Apple Watch Series 6:n sekä WatchOS 7 -järjestelmäversion tuomiin uusiin ominaisuuksiin. Jos kuitenkin kaipailet tietoa Apple Watchin peruskäytöstä, voit lukea viime vuoden testin Apple Watchista tästä.
Apple on laittanut kellon sisään uusinta rautaa, ja tällä kertaa kyseessä on kaksiytiminen S6-SiP (System in Package), jonka suoritinarkkitehtuuri pohjautuu A13 Bionic -järjestelmäpiiriin. Sen luvataan olevan jopa 20 prosenttia nopeampi edeltäjäänsä.
Mitään dramaattista muutosta tuo 20 prosenttia ei tunnu kuitenkaan tuovan, sillä sovellukset tuntuivat jo edellisessä mallissa avautuvan todella jouhevasti, ja sama fiilis jatkuu myös uusimmassa mallissa. Jopa nopeasti sovelluksesta toiseen hypittäessä latausajat eivät ole sekuntia pidempiä. Nyt täytyy kumminkin muistaa, että puhumme rannetietokoneesta. Tallennustilaa kellossa on 32 gigatavua.
Mukana kellon sisällä on myös Applen uusi U1 -siru, joka tuo mukanaan Ultra Wideband -antennit. Näitä voidaan käyttää hyväksi lähipaikannuksessa. Tällä hetkellä kuitenkin U1-sirun käyttöä on vaikea huomata. Apple kuitenkin esitteli WWDC -kehittäjäkonferenssissaan uuden ominaisuuden nimeltä CarKey, jonka avulla iPhone tai Apple Watch voi toimia auton avaimina. Ensimmäisenä yhteistyöstä ilmoitti autovalmistaja BMW.
Myös kellon takapuolelle on saatu yksi erittäin ajankohtainen anturi lisää, nimittäin kello osaa nyt mitata veren happipitoisuutta. Veren happipitoisuuden mittaamiseen kello käyttää punaisia ledejä.
Veren happipitoisuuden mittaaminen tapahtuu kellosta löytyvän sovelluksen avulla, jolloin 15 sekunnin mittaamisen jälkeen kello kertoo veren happitason. Asetuksista on myös kytkettävissä jatkuva veren happitason mittaus, jolloin kello mittailee ajoittain veren happitasoa. Tulokset ovat luettavissa puhelimen Terveys -sovelluksesta.
On vaikea todeta SpO2-mittaustulosten paikkaansapitävyyden, sillä virallista mittaria en valitettavasti omista. Tulokset ovat kuitenkin pysyneet lähes kuukauden ajan 95 ja 100:n välillä, ja toistaiseksi elossa ollaan.
Uutuutena kellossa on myös uusi, virtapihimpi ja jatkuvasti päällä oleva korkeusmittari, joka käyttää myös hyväkseen GPS:ää sekä WiFiä. Sen luvataan huomaavan jopa pienimmätkin korkeuserot. Tästä ominaisuudesta voi olla hyötyä esimerkiksi vaeltaessa tai kiipeiltäessä.
Yksi Apple Watchin ylivoimaisesti parhaista ominaisuuksista on ollut lähes sen koko elinkaaren ajan sen värinämoottori. Se on saatu hiottua niin minimaalisen hienostuneeksi ja hiljaiseksi, että se herättää juuri tarpeeksi kellon kantajan huomion. Sama laadun tuntu löytyy myös kellon kruunusta, sillä kruunun rullaaminen saa kellon naksahtelemaan elegantisti.
Myös pelkästään uusi ohjelmistoversio WatchOS 7 tuo mukanaan roppakaupalla uusia ominaisuuksia, ja mikä parasta, ne ovat saatavilla myös vanhempiin kellomalleihin.
Yksi ehkä odotetuimmista ominaisuuksista on unenseuranta, joka vihdoin ja viimein tuli Apple Watcheihin. Toteutus jättää kuitenkin todella paljon parantamisen varaa verrattuna muihin älykelloihin.
Unenseuranta ei toimi taustalla täysin huomaamatta kuten lähes kaikissa muissa älykelloissa, vaan se toimii yhdessä Applen herätyksien kanssa. Käytännössä tämä vaatii laittamaan ajastuksen nukkumaanmenolle ja halutulle herätysajalle joka päivä. Kiitosta täytyy kuitenkin taas antaa Apple Watchin värinämoottorille, sillä kello käyttää herätykseen tasaista, pehmeää värinää, vähän kun joku hellästi tökkisi sinua ranteeseen, johon herääminen tuntuu jopa yllättävän miellyttävältä.
Sen lisäksi nukkumisesta saatavaa dataa joka löytyy puhelimen Terveys -sovelluksesta voisi kuvailla niukaksi.
Siinä missä muut älykellot tai aktiivisuusrannekkeet antavat arvioitaan REM-unen määrästä sekä muuta oleellista tietoa unen laadusta, antaa Apple todella niukasti dataa unesta. Unen laatua voi määritellä pylväästä. Mitä rikkonaisempi pylväs on, sitä enemmän olet heräillyt unen aikana. Sen lisäksi sovellus kertoo sängyssä vietetyn ajan keskimäärin sekä nukkumisajan keskimäärin.
Sen lisäksi uutena ominaisuutena tuli käsienpesu -sovellus, joka tunnistaa automaattisesti kun peset käsiäsi. Sovellus käyttää hyväksi kellon liikkumisantureita sekä mikrofonia, joiden avulla käsienpesu tunnistetaan. Kello aloittaa automaattisesti laskurin kahdestakymmenestä alaspäin, ja laskennan loputtua laite onnittelee hyvästä suorituksesta. Jos pesun jättää kesken, sovellus muistuttaa, että virukset kuolevat vasta 20 sekunnin jälkeen. On mahdollista asettaa kello myös muistuttamaan käsienpesusta aina, kun saavutaan kotiin.
Sovellus toimii kiitettävän hyvin, mutta ei se tietenkään ole täydellinen. Kellon on todella vaikea tarkalleen tietää, milloin varsinainen käsienpesu alkaa. Ajastin voi käynnistyä jo siinä vaiheessa, kun kädet vasta kastetaan veden alle, eikä saippuaa ole käsissä. Ei ole siis syytä tuudittautua pelkkään ajastimeen, vaan varmuuden vuoksi kannattaa käsiä pestä hieman kauemmin. Ajastin on kuitenkin parantunut roimasti noin kuukauden käytön aikana, ja nykyään ajastin toimii lähes säntillisesti.
Omia käsienpesujen ajallisia pituuksia ja niiden lukumääriä voi käydä tutkailemassa iPhonen Terveys -sovelluksesta. Käsienpesumuistutus ei toki ole maailmaa mullistava ominaisuus, mutta se on kuitenkin niin yksinkertaisen hieno, että on outoa, ettei kukaan muu älykello tai -rannekevalmistaja ole sitä vielä kopioinut. Ominaisuus kuitenkin vaatii Apple Watch Series 4:n tai uudemman.
Yksi erottava tekijä Apple Watchissa verrattuna muihin älykelloihin on sen sovellusvalikoima, joka on nykypäivänä jo todella laaja. Apple itse väittää sovelluksia löytyvän jopa yli 20 000 kappaletta. Sen lisäksi kellossa itsestään löytyy oma sovelluskauppa, joten sovelluksia ei tarvitse ladata älypuhelimen kautta. Myös useampi sovellus on päivittynyt paremmaksi ajan saatossa. Esimerkiksi Spotifya voi nyt kuunnella suoraan kellon kautta, eikä se toimi nyt pelkästään kaukosäätimenä. Pienenä rajoituksena tässä on se, että kelloon täytyy olla kytkettynä bluetooth-kuulokkeet, eli ääntä ei voi toistaa kellon omasta kaiuttimesta.
Myös vanhemmista kelloista löytyvät ominaisuudet kuten Apple Pay, EKG-mittaus, melumittaus, radiopuhelin-ominaisuus, Siri sekä esimerkiksi Applen kannettavan tietokoneen lukituksen avaaminen automaattisesti erottavat Apple Watchin edukseen.
Sen lisäksi uusi WatchOS 7 tuo mukanaan seitsemän uutta kellotaulua sekä uusia kuntoilulajeja kuten tanssin. Kello osaa myös kertoa VO2 max -tason laajemmalta skaalalta. Applen Omien kellotaulujen jako onnistuu nyt joko iMessagen tai sähköpostin avulla. Sen lisäksi muiden jakamien kellotaulujen asentaminen onnistuu esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Mukana tulee myös tuki pyöräreiteille ja kielen kääntäminen Sirin kautta, mutta nämä eivät ole käytössä vielä Suomessa.
WatchOS 7 mahdollistaa myös Apple Watchin käyttöönoton esimerkiksi perheenjäsenelle, jolla ei ole vielä omaa iPhonea. Tällöin kelloa voidaan käyttää täysin itsenäisesti, ja siihen liitetty iPhonen kautta voidaan hallita kellon käyttöä esimerkiksi rajoittamalla ruutuaikaa. Myös esimerkiksi kellon tallentamia aktiivisuustietoja voidaan tarkkailla puhelimesta. Jos kello menee esimerkiksi omalle lapselle, on asianmukaista kertoa ja sopia etukäteen tarkkailtavista asioista.
Lenkeille lähdettäessä kelloa kokeiltiin myös itsenäisesti, jolloin kello käyttää omaa GPS:ää reitin tallentamiseen, eikä siis tukeudu älypuhelimen tietoihin ollenkaan. Noin tunnin tallennetun kävelylenkin aikana akkua kului noin 13 prosenttia, eikä kellon GPS:n avulla piirretystä kartasta löydy moittimista.
Kello myös tunnistaa kiitettävän hyvin, jos olet unohtanut erikseen kytkeä urheilutilan päälle. Kello muistutti noin 10 minuutin ulkokävelyn jälkeen haluanko aloittaa ulkokävelyn tallentamisen, sekä osasi ottaa huomioon yllättävän hyvin jo siihen mennessä kävellyt kilometrit.
Näin korona-aikaan on myös hyvä muistaa, että Koronavilkkua ei ole saataville Apple Watchille, joten vastuulliset ihmiset muistavat ottaa myös tämän huomioon liikkuessaan pelkästään Apple Watchin kanssa.
Pelkkää täydellisyyttä Apple Watch ei kuitenkaan ole, sillä sen suurin ongelma roikkuu mukana sukupolvesta toiseen: sen akunkesto. Vaikka kellon sisään onkin saatu ujutettua virtapihimpää suoritinta sekä piirun verran isompi akku, haukkaa uudet ominaisuudet roiman osan tästä hyödystä.
Akunkesto jääkin uuden kellon tapauksessa suunnilleen samoihin lukemiin kuin edellisen kellon kanssa eli noin 24 tuntiin suhteellisen kevyellä käytöllä. Ominaisuuksia nipistämällä kellon kanssa voi päästä myös toisen päivän puolelle.
Myös uusi unenseuranta asettaa uuden haasteen latauksen ajoittamiselle, sillä ennen kello oli loogista jättää yön ajaksi lataukseen. Nykyään kelloa kannattaakin ladata esimerkiksi heti aamusta tai juuri ennen nukkumaanmenoa. Latauskin tapahtuu onneksi edellistä mallia jouhevammin, ja kello latautuu tyhjästä täyteen noin 90 minuutissa. Kello ladataan omalla pienellä magneettisella latausalustalla, joka tulee kellon mukana.
Kellon mukana ei kuitenkaan tule enää seinälaturia. Apple itse perustelee päätöstä ympäristösyillä, mutta tämä selitys ei ole niin helposti nieltävissä. Nimittäin mukana tulevan latausalustan toisesta päästä löytyy USB-A -liitin, jota ei ole nähty esimerkiksi Applen omissa kannettavissa moniin vuosiin. Lähes kaikissa Applen uusissa laitteissa ollaan siirrytty jo USB-C -liittimeen laturin osalta, joten miksi kellon laturissa pysyttäydytään vielä USB-A -liittimessä?
