Commandos Strike Force -ennakko (pc, PS2, Xbox)

Markkinapaineet ovat hankala asia. Kun pelintekijä tai kustantaja löytää menestyvän reseptin, muut seuraavat yleensä perässä. Commandos-sarja on aina kulkenut omia polkujaan, mutta parin vuoden takaisen Commandos: Destination Berlinin myötä sarja päätyi tekijöiden itsensäkin mukaan luovaan umpikujaan. Niinpä tiimi otti itselleen uuden suunnan, joka kuitenkin vie sen perinteisen fps-genren pariin. Eidos seuraa Activisionin (Call of Duty), Electronic Artsin (Medal of Honor) ja Ubisoftin (Brothers in Arms) viitoittamaa tietä ja tuottaa toiseen maailmansotaan sijoittuvan, vahvasti tarinapohjaisen Commandos-fps-pelin.

Tällainen yksinkertaistaminen tai vertailut eivät kuitenkaan tee oikeutta Pyro Studiosin ensimmäiselle fps:lle, johon sisällytetään monia Commandos-sarjan perinteisiä piirteitä. Näitä ovat esimerkiksi tutut kommandot ja mahdollisuus kurkkailla avaimenrei’istä.

Kolmen kommandon kopla

Strike Forcessa on kolme kommandoa, joilla pelataan kolme Norjaan, Ranskaan ja Stalingradiin sijoittuvaa kampanjaa. Jokainen kommando edustaa tietynlaista pelimekaniikkaa, jota kautta tehtävissä pitäisi olla reilusti vaihtelua.

Vihreä baretti on toiminnan mies, joka hallitsee isommatkin aseet. Tarkka-ampujan pelityyli on itsestäänselvyys. Tarkkuuskiväärillä ammuttaessa voi siirtyä hetkellisesti hidastettuun tilaan pidättämällä hahmon hengitystä. Vakoojalla keskitytään tihutöihin sekä häivepelaamiseen. Vakoojan aseena on puukko, jota taitavasti heittämällä voi eliminoida vihollisia kauempaankin. Muillakin hahmoilla on lähitaisteluliikkeitä, jotka tappavat yhdellä osumalla. Vakooja voi myös varastaa itselleen natsisotilaan puvun ja liikkua se päällään huomaamatta vastapuolen sotilaiden seassa. Pelaajan voivat tunnistaa vain valepukua korkeampiarvoiset upseerit.

Useammalla henkilöllä pelattavat episodit tuovat mieleen Call of Dutyn, mutta Strike Forcesin kommandot ovat tarinan alusta loppuun samat, ja juoni sitoo episodien tapahtumat toisiinsa. Näin tapahtumat varmasti tuntuvat vähemmän irrallisilta ja enemmän henkilökohtaisilta kuin Call of Dutyissa. Pyro kulkee tarinakuljetuksen suhteen fps-trendien vastavirtaan: Strike Forcessa on tehtävienkin aikana useita välianimaatioita.

Pelaajat eivät voi valita, millä hahmolla he pelaavat, sillä se riippuu kentästä. Useassa tehtävässä pelataan kuitenkin kahdella kommandolla, joiden kesken voi vaihtaa lennossa. Näin esimeriksi tarkka-ampujalla voi hakeutua suojaisaan rakennukseen antamaan tulitukea vihreälle baretille, jota voi sitten siirtyä itse ohjaamaan.

Entä mitä tapahtuu toimettomana olevalle pelihahmolle pelaajan keskittyessä toisella pelaamiseen? Peliruudun oikeaan ylänurkkaan ilmestyy välillä pieni ikkuna, joka näyttää muualla kentässä tapahtuvia tilanteita. Joten jos ”lepovuorossa” oleva hahmo on joutunut vihollisen hyökkäyksen kohteeksi, se nähdään tämän toimintaikkunan kautta, jotta pelaajat tietäisivät vaihtaa hahmoa.

Konsolimenestyksen perässä

Tuottaja Jose Manuel Garcia Franco ei peittele sitä, että Strike Forcen genre on valittu sen suosion takia.

– Haluamme tehdä perinteisemmän ja menestyvän konsolipelin, mutta samalla tuoda uusia ideoita ja ratkaisuja genreen, hän kertoo.

Strike Forcen ratkaiseva ero muihin toisen maailmansodan peleihin piilee epälineaarisessa tehtävärakenteessa. Jokainen tehtävä koostuu muutamasta tavoitteesta, jotka voivat muuttua dynaamisesti tehtävien aikana.

Genremuutoksen myötä sarjalle ominaista taktikointia ei ole unohdettu. Napin painalluksella saa näkyviin kartan, josta näkee kentän, vihollisten liikehtimisen sekä tehtävän kannalta ratkaisevien kohteiden sijainnin. Monipuolinen kartta auttaa pelaajia kokeilemaan erilaisia ratkaisuja kenttien läpäisyyn.

Toisin kuin pelien esittelytilaisuuksissa on tapana, Pyro ei keskittynyt demoamaan vain parhaalta näyttävää pc-versiota, vaan esitteli myös Xbox- ja PlayStation 2 -versiot. Strike Force rakentuu Renderwarelle, joten ei ole yllätys, että jokainen versio näyttää hienolta.

Pyron pelit ovat harvemmin pettäneet. Strike Forcella Pyro liikkuu tosin itselleen uuden genren pariin, mutta näyttäisi samalla rakentavan pelinsä genren peruselementeille. Pyrolla on kuitenkin visiota ja taitoa tehdä Strike Forcesta peli, joka tekee genren rajoissa uusia asioita.