Numeroiden mukaan, testikokoonpano, lämpötila- ja melumittaukset

Pala palalta ja numeroiden mukaan

Tässä kappaleessa asetamme vertailukotelot paremmuusjärjestykseen eri ominaisuuksien osalta. Mukana on niin puhtaisiin numeroihin perustuvia yksityiskohtia kuin Muropaketin toimituksen tekemiä huomioita.

Levein: Kaksikon leveämpi osapuoli on Aerocool, jonka leveysmitta on 265 mm. Bitfenix jää tällä osa-alueella 15 mm jälkeen.

Korkein: Aerocool on myös kaksikon korkeampi kotelo 411 mm:n pystymitallaan. Korkeudesta yli 80 mm muodostuu metallirungon ulkopuolisista muoviosista. Ero Bitfenixiin on varsin suuri, sillä Phenom on vain 330 mm korkea.

Syvin: Syvyyden osalta Aerocool on jälleen kaksikon suurempi osapuoli (381 mm), mutta vain niukasti seitsemän millimetrin erolla.

Painavin: Kaksikon painot ovat hyvin lähellä toisiaan, joka on jopa hieman yllättävää ottaen huomioon Aerocoolin suuremmat ulkomitat. Aerocool painaa 7,1 kg ja Bitfenix 0,4 kg vähemmän.

3,5 tuuman levypaikat: Bitfenix tarjoaa käyttäjälle maksimissaan viisi 3,5 tuuman levypaikkaa, jotka sijaitsevat kolmessa eri paikassa. Aerocoolin omistajan on tyydyttävä kolmeen 3,5 tuuman levypaikkaan, joista yksi sijaitsee ulkoisessa asemapaikassa.

2,5 tuuman levypaikat: Pienempiä 2,5 tuuman levypaikkoja löytyy Bitfenixistä viisi kappaletta ja Aerocoolista vastaavasti neljä. Aerocoolissa tosin on neljää levyä majoittaessa hyödynnettävä myös molemmat 3,5 tuuman levypaikat.

Prosessoricoolerin korkeus: Prosessoricoolerin maksimikorkeudessa pidemmän korren vetää Aerocool, jonka sisään mahtuu jopa yli 190 mm korkuinen jäähdytysratkaisu. Bitfenixissä prosessoricoolerin maksimikorkeus on noin 165 mm ja ilman levykehikkoa puolisentoista senttiä enemmän. Molempiin koteloihin mahtuu siis useimmat tornimalliset coolerit.

Näytönohjaimen pituus: Näytönohjaimen maksimipituus on molemmissa koteloissa 320 mm, joskin molempien tapauksessa asemakehikot tai virtalähde saattavat vaikuttaa siihen negatiivisesti. Esimerkiksi Aerocoolissa ulkoinen 3,5 tuuman asemakehikko on irrotettava 270 mm pitkän näytönohjaimen kanssa.

Tuulettimien määrä: Molempien koteloiden mukana toimitetaan kaksi tuuletinta, mutta Aerocoolissa ne ovat keskenään erikokoiset. Bitfenixissä molemmat tuulettimet ovat kooltaan 120 mm, mutta Aerocoolin etutuuletin on läpimitaltaan 200 mm. Huomionarvoista on, että molemmissa koteloissa on käytetty 120 mm tuulettimia paikoissa, joissa myös 140 mm:n tuulettimen kiinnittäminen on mahdollista.

Tuuletinpaikkojen määrä: Tuuletinpaikkojen määrässä Bitfenix vetää niukasti pidemmän korren, sillä siihen on mahdollista asentaa kaikkiaan viisi tuuletinta. Aerocoolissa vastaava lukema on neljä kappaletta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että molempiin koteloihin on mahdollista asentaa suurikokoinen 200 mm tuuletin.

Testikokoonpano

Testialustana käytimme Intelin Core i7-2600K -prosessorilla ja kahdella Kingstonin HyperX-kammalla varustettua micro-ATX-kokoista Asus P8H67-M EVO -emolevyä. 32 nm viivanleveydellä valmistetun prosessorin kellotaajuus on 3,4 GHz (Max Turbo 3,8 GHz) ja TDP-arvo 95 wattia. Näytönohjaimena kokoonpanossa käytettiin GeForce GTX 580 -korttia, jonka pituus on 267 mm ja lämmöntuotto maksimissaan noin 240 wattia.

Prosessorin jäähdytyksessä käytimme BeQuiet!in tammikuussa julkaisemaa Shadow Rock Slim -cooleria, joka on nimensä mukaisesti markkinoiden suurimpia tornicoolereita kapearakenteisempi. Sen ulkomitat tuulettimen kera ovat 74 x 137 x 161 mm ja vaaka heilahtaa 730 grammaan. PWM-tuuletin on kooltaan 135 mm ja sen 1400 minuuttikierroksen maksiminopeudella melutaso on 23,7 dBA ja ilmaa siirtyy 67,8 CFM. Shadow Rock Slimin suositushinta on 40,90 euroa, mutta Suomessa sen hinta on toistaiseksi 45-50 euron välimaastossa.

Testikokoonpanossa käytettiin Silverstonen täysmodulaarista Strider Plus 600W -virtalähdettä sekä lisävarusteena myytävää PP05-lyhytkaapelisarjaa, joka on suunnattu erityisesti SFF- ja micro-ATX-kokoonpanoihin johtosotkujen eliminoimiseksi. Strider Plus 600W on täysmodulaariseksi virtalähteeksi poikkeuksellisen lyhyt (140 mm) sopien näin hyvin pienikokoisiin koteloihin. Se täyttää hyötysuhteen osalta 80PLUS Gold -vaatimukset ja tarjoaa yhden 49 ampeerin 12 voltin linjan sekä 18 desibelin melutason aina 50 % rasitusasteeseen saakka.

• Intel Core i7-2600K @ 3,4 GHz
• Asus P8H67-M EVO (Intel H67 -piirisarja)
• Kingston HyperX KHX1600C8D3K3/6GX 2 x 2 Gt
• Asus GeForce GTX 580
• Intel SSDSA2MH080G1GN 2,5″ SSD 80 Gt SATA 3Gb/s
• WD Caviar SE16 320 Gt SATA
• Silverstone Strider Plus 600W SST-ST60F-PS + PP05-lyhytkaapelisarja
• Aerocool Dead Silence, Bitfenix Phenom M-ATX
• BeQuiet! Shadow Rock Slim
• Windows 7 Professional 64bit
• Prime95 27.9 (8 worker threads, In-place large FFTs)
• Furmark 1.13 (Burn-in mode)
• Intel Extreme Tuning Utility 4.3
• Open Hardware Monitor 0.6.0b

Prosessorin, näytönohjaimen ja kiintolevyn lämpötiloja seurattiin ohjelmallisesti Open Hardware Monitor- ja Intel Extreme Tuning Utility -sovellusten avulla. Lisäksi muistikampojen välin sekä virtalähteen ulostuloilman lämpötilaa mitattiin ulkoisen Meterman TMD90 -lämpömittarin ja K-tyypin thermoelementtien avulla. Kuvaajaan suorittimen lämpötilaksi on merkitty neljän ytimen keskiarvo. Kokoonpanoa rasitettiin Prime 95- sekä FurMark -testiohjelmien avulla. Testiympäristön lämpötila liikkui 22 asteen tuntumassa. Melumittaukset toteutettiin tuttuun tapaan Velleman DVM805 -desibelimittarilla.

Melumittaukset ja subjektiivinen meluarviointi

Tuttuun tapaan kotelon jäähdytysratkaisun meluntuottoa mitattiin Velleman DVM805 -desibelimittarilla kolmesta eri suunnasta: kotelon edestä, sivulta sekä takaa. Desibelimittari asennettiin kiinni kamerajalkaan ja sijoitettiin niin, että mittapää osoitti koteloa kohti noin 50 cm etäisyydellä ja 40 cm korkeudella noin 20 astetta vaakatasosta alaspäin suunnattuna.

Mittaukset suoritettiin öisessä hiljaisessa huoneistossa, jolloin taustameluksi mitattiin 34 desibeliä. Mittaustulokset on pyöristetty lähimpään puoleen desibeliin. Tuulettimille virtaa antamassa käytettiin Thermaltaken hiljaista 140 mm tuulettimella varustettua ToughPower Grand 650W -virtalähdettä, joka oli asetettu ATX-liittimeen kytketyllä diagnostiikkayksiköllä toimimaan itsenäisesti ilman tietokonekokoonpanoa. Virtalähde eristettiin mittaustilasta niin, ettei sen tuulettimen melu vaikuttanut mittaustuloksiin.

Aerocool Dead Silencen tuulettimet ovat perinteistä kiinteällä pyörimisnopeudella varustettua mallia, eli niiden kierrosnopeuden laskeminen onnistuu ainoastaan erillisen tuuletinsäätimen avulla. Kotelon 120 mm takatuuletin pyörii 900 RPM ja 200 mm etutuuletin 500 RPM, joten lukemien perusteella kyseessä on suht hiljaiset tuulettimet. Käytännössä Dead Silencen tuulettimet eivät ole aivan niin hiljaiset, kuin saattaisi toivoa, ja lisäksi ne pitävät ikävää moottorista kantautuvaa raksutusta. Lisäksi havaittavissa on pientä huminaa ja melko vaimeaa hurinaa, joten Dead Silenceä ei voi kutsua erityisen hiljaiseksi. Umpinaisen kattopaneelin vaikutus melutasoon on noin puolisen desibeliä etu- ja sivusuunnasta mitattuna.

Bitfenix Phenom M-ATX:n jäähdytyksestä vastaavat kaksi 120 mm Spectre-tuuletinta, joiden spekseiksi valmistaja ilmoittaa 1000 RPM ja 20 dBA. Dead Silencen tapaan myös Phenomin tuulettimet ovat perinteistä kiinteänopeuksista mallia. Vaikka sokeasti speksien perusteella niiden pitäisi olla melutasoltaan suunnilleen samalla tasolla Dead Silencen kanssa, ovat ne todellisuudessa selvästi hiljaisemmat ja saman vahvistaa myös mittari. Phenomin tuulettimet ovat erittäin hiljaiset ja niitä on todella kuulosteltava havainnon tekemiseksi. Alle metrin etäisyydeltä havaittavissa on vain vaimeaa huminaa, eikä ylimääräisiä sivuääniä esiinny. Vaikka tuulettimet eivät olekaan aivan äänettömät, ovat monet hiljaisuutta arvostavat käyttäjät varmasti niihin tyytyväisiä.

Tiivistettynä kaksikosta Bitfenix on varustettu selvästi hiljaisemmilla ja laadukkaamman oloisilla tuulettimilla. Aerocoolin tuulettimet eivät puolestaan vakuuta äänen puolesta laadullaan, eivätkä me myöskään lunasta kotelon nimen antamaa lupausta äänettömyydestä.

Lämpötilamittaukset

Lämpötilamittauksissa huomioitiin tälläkin kertaa vain rasituslämpötilat, sillä tällöin kotelon ilmankierrolla on hallittavaan suurin lämpökuorma. Suurimmalla lämpökuormalla jäähdytyksen todelliset kyvyt ja mahdolliset rajat tulevat luonnollisesti parhaiten esiin.

Kuten aina ennenkin, lämpötilamittausten tulokset osoittivat kuumimpana käyviksi komponenteiksi prosessorin ja näytönohjaimen. Grafiikkapiirin lämpötila liikkui noin 85 asteessa ja prosessorin vastaavasti 70 asteen tuntumassa. Virransyötön jäähdytyksen lämpötila oli puolestaan 50-55 asteen haarukassa. Viileimpinä pysyivät SSD-levy ja virtalähteen poistoilman lämpötila.

Lämpötilaerot koteloiden välillä osoittautuivat rakenteellisista eroavaisuuksista huolimatta yllättävän pieniksi. Korkeimmista lämpötiloista grafiikkapiirin lämpötilaksi mitattiin molemmissa koteloissa identtiset 85 astetta. Prosessorin lämpötilassa eroa sentään muodostui – tarkalleen ottaen 4,5 astetta Aerocoolin hyväksi.

Prosessorin tapaan myös emolevyn virransyötöltä mitatuissa lämpötiloissa ero koteloiden välillä oli 4,5 astetta Aerocoolin hyväksi. Suurin ero koteloiden välillä ilmeni SSD-levyn lämpötilassa, joka Phenomilla osoittautui yllättävät kahdeksan astetta korkeammaksi. Virtalähteen poistoilman lämpötila puolestaan oli Aerocoolissa 3,5 astetta matalampi, joka ei ole yllätys, kun huomioidaan Bitfenixin erikoinen virtalähteen sijainti.

Tiivistettynä Aerocool kykenee pitämään kokoonpanon lämpötilat lähes kautta linjan Bitfenixiä matalampina. Ainoa poikkeus on näytönohjain, jonka lämpötilat pysyivät molemmissa koteloissa samoina. Bitfenixin sisälayout, pienempi koko ja tuuletinasettelu huomioiden erot Aerocoolin hyväksi eivät ole suoranainen yllätys. Testasimme Aerocoolin myös umpinaisella kattopaneelilla, jolloin lämpötilat nousivat vain noin asteen verran.