UUSIMMAT

Käyttökokemukset

13.12.2017 19:00 Antti Voutilainen

Käyttökokemukset

Poikkeuksellisesta koosta johtuen näytön käyttöönotto poikkesi hieman totutusta. Normaalisti jalkaosa napsautetaan paikalleen ja kokoaminen on valmis. CHG90:n kohdalla jalusta on kaksiosainen. Samsungin ohjeen mukaan kokoaminen kannattaa suorittaa näyttöosan levätessä myyntipakkauksessaan.

Ensimmäisenä kiinnitetään pystytanko, joka kiinnitetään näyttöön neljällä ruuvilla. Tämän jälkeen jalusta kiinnitetään sormiruuvien avulla. Sitten näyttö keinautetaan jaloilleen, jonka jälkeen laitteen voi siirtää paikalleen.

Viimeistään siirtäessä voi todeta, että toisen käsiparin läsnäolo on suotavaa. Vaikka 15 kiloa ei ole paljon, näytön siirtely yksinään on huomattavan työlästä.

Vaikka jalusta saattaa silmämääräisesti vaikuttaa pieneltä näytön kokoon suhteutettuna, on jalusta kiitettävän jämäkkä. Jalustan varresta löytyy nivelet vaakasuunnan sekä pystysuunnan kääntelyyn. Jalustasta löytyy myös korkeussäätö, jos oletuskorkeus ei ole työpisteelle oletuksena täysin sopiva.

Jalustan positiiviseksi puoleksi voi laskea myös sen, ettei se vie merkittävästi tilaa työpöydältä. Esteettisyyttä vaalivat pystyvät piilottamaan piuhat jalustan varren sisälle, mutta kahta useampaa kaapelia saa tuskin mahtumaan koteloinnin sisälle.

Testijakson aikana jalusta osoitti olevansa erittäin sopiva käyttötarkoitukseensa. Vaikka näytön alla oli kevytrakenteinen pöytä, ei näyttö raskaan rakenteensa ansiosta heilunut.

Näytön katselukulmat vaikuttavat paperilla oikein hyviltä. Käytännössä näytön värit muuttuvat huomattavan keltaisiksi, kun ihannealueelta poistutaan. Sama toistuu myös vaakasuunnan katselukulmassa, mutta sen lisäksi värit myös vaalenevat selvästi.

Katselukulmien rajallisuus kannattaa huomioida ottaessa näyttöä käyttöön. Ihanteellisin tilanne käytön kannalta on se, että näyttö on kasvojen korkeudella, jolloin värien vääristymistä ei ollut havaittavissa pysty- tai vaakasuunnassa.

Työpöytäkäytössä CHG90 on ristiriitaisempi tapaus. Työskentelytilaa on valtavasti, mutta toisaalta 49 tuumassa on omat heikkoutensa. Jos katseen siirtää Windowsin käynnistä-valikosta oikean yläkulman ruksiin, päätä joutuu kääntämään. Pienemmällä kuvasuhteella ja tuumamäärällä päätä ei tarvitse kääntää.

Etuna Super Ulta -laajakuvassa on tietenkin se, että samaan aikaan voi operoida useampaa täysikokoista ikkunaa. Työpöytäkäytössä silmää miellyttävin väritila oli sRGB. Työpöytäkäyttöä ajatellen säädöt olivat oletuksena hyvät. Pienellä kirkkauden säädöllä pääsi miellyttävälle tasolle.

Viimeistään peliympäristössä CHG90-näytön vahvuudet tulevat esille. Virkistystaajuuden ollessa 144 hertsiä ja väritoiston ollessa parasta näkemääni, ei moitteelle ole sijaa.

Silmäkarkin viimeisteli Destiny 2, josta löytyy HDR-tuki. HDR:n kanssa väreihin tuli selkeästi lisää eloa ja syvyyttä. Muissa testipeleissä HDR-materiaalista ei päässyt nauttimaan, koska niissä tukea ei ollut.

Pelatessa näytön leveys pääsee myös oikeuksiinsa. Vaakasuunnassa näyttö peitti valtaosan näkökentässä, joka lisäsi omalta osaltaan immersiota, parempaan päässee vain VR-laitteistolla.

Poikkeuksellinen kuvasuhde ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton pelikäytössä. Kaikissa peleistä ei välttämättä löydy näytön natiiviresoluutiota, joten resoluutio on käytävä säätämässä erikseen. Tarve tähän oli muun muassa Rising Storm 2: Vietnam -pelissä.

Yhdeksi häiriötekijäksi muodostuivat resoluution aiheuttamat ”optiset harhat”. Näytön reunalla olevat esineet tai reunat näyttivät olevan ns. iholla, mutta kääntyessä niitä kohti etäisyyttä on selvästi. FOV-arvon (Field Of View) säätäminen ei ilmiöön vaikuttanut. Sama ilmiö on havaittavissa myös 21:9-kuvasuhteen näytöllä. Ongelmaksi ilmiö voi muodostua esimerkiksi Tom Clancy’s Rainbow Six: Siege -pelissä, jossa oman sijaintinsa tiedostaminen väijyessä on elintärkeää.

Edellä mainituista ongelmista huolimatta näyttö oli peleissä erittäin toimiva. Työpöydällä parhaimmaksi osoittautunut sRGB-väritila oli miellyttävin vaihtoehto myös peleissä. Tummat ja mustat sävyt toistuivat hyvin eikä häiritsevää valovuotoa ollut havaittavissa. Kirkkaiden ja tummien sävyjen toisto oli erinomaista.

Parhaiten HDR-tuen havaitsi Destiny 2 -pelissä, joka tukee ominaisuutta. Kirkkaat sävyt toistuivat elävämmin kuin ilman tukea. HDR:n ollessa pois päältä, tiettyjen valolähteiden läpi ei nähnyt. HDR:n ollessa päällä valosta tuli läpikuultavaa, joka toi huomattavasti elävyyttä väreihin. Tummat värit toistuivat myös miellyttävästi mustaa myöden.

Korkean virkistystaajuuden ja pienen vasteajan ansiosta näytön käytössä ei esiintynyt häntimistä tai haamukuvaa. Käytössä olleen NVIDIA GeForce GTX 1080 Ti -näytönohjaimen vuoksi Freesync 2 -ominaisuutta ei pystynyt testaamaan. Kuvan repeilyä ei siitä huolimatta ollut havaittavissa.

Käyttäessä eri kuvatiloja näytön toimivuudessa ei esiintynyt selkeitä eroja.

Videoita katsoessa materiaali toistui aina Full HD -resoluutiolla, jolloin näytön kummallekin laidalle jäi suuret mustat kaistaleet. Youtuben 4K-materiaali toistui myös Full HD -resoluutiolla. Kuvanlaatu videoissa oli kuitenkin erittäin hyvä, eikä moitteelle jäänyt sijaa.

Sisältö

  1. Johdanto
  2. Näytön ominaisuudet
  3. Käyttökokemukset
  4. Yhteenveto