Spelunky (Xbox 360)
Tekijä: Mossmouth
Julkaisija: Mossmouth
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: Xbox 360, PC (hieman rajoittuneempi ilmaisversio)
Tulossa: PC (360-käännös ilmeisesti ensi vuoden aikana)
Pelaajia: 1-4 (samalla koneella)
Muuta: ladattava peli, hinta 1200 MS-pistettä
Pelin kotisivu:Spelunky
Arvostelija: Miikka Lehtonen
Spelunky on PC-puolella ollut jo vuosien ajan todellinen legenda. Derek Yun yksinkertaiselta ja retrohenkiseltä näyttävä tasohyppely on pinnan alla puhdasta piikikästä terästä ja on raadellut pelaajan toisensa jälkeen. Ja nyt on konsolimiesten aika kokea sama.
Vuosikausia odotettu Spelunkyn Xbox 360 –versio on vihdoin ilmestynyt. Uusitut grafiikat ja yllätykset saavat pelin tuntumaan tuoreelta, mutta pinnan alla piilee sama puhdas ja ihmiskuntaa vihaava paskiainen kuin ennenkin.
Paperilla Spelunky on mitä veikein tapaus. Otetaan retrohenkinen pikselitasohyppely, jossa sankari seikkailee kaivoksissa, viidakoissa ja muissa eksoottisissa paikoissa tarkoituksenaan löytää legendojen aarre. Heitetään mukaan satunnaisesti luotuja kenttiä, suuri määrä vihollisia ja aarteita ja siinä se sitten on. Spelunky.
Mutta… Spelunky on todellakin ilkeä peli. Se on aivan jumalattoman vaikea, mutta ei epäreilusti. Ehei. Suurimman osan kuolemistaan voisi välttää pelaamalla fiksusti, mutta jotenkin tämä ei vain onnistu. Kerran toisensa jälkeen sitä kävelee ansoihin, jotka olisi pitänyt osata välttää. Joutuu vihollisten väijyttämäksi kun vähän hitaammin pelaamalla ja ympärilleen katselemalla mitään ongelmia ei olisi ollut. Ottaa kerrankin riskin ja hyppää sokkona monttuun, pudoten tietenkin suoraan piikkimatolle. Ja sitten kuollaan, kirotaan ja aloitetaan uudelleen.
Se suuri salaisuus kun on, että Spelunky on pintansa alla roguelike. Kentät luodaan joka kerta satunnaisesti uudelleen, monet pelin esineistä mahdollistavat yllättäviä ja outoja kikkoja, jotka pitää tietenkin itse löytää, ja kuolema on pysyvää. Mitään talletuksia ei tunneta, mutta se ei kamalasti haittaa, sillä yksi Spelunky-peli kestää muutamia minuutteja. Läpipeluukin onnistuu alle puolessa tunnissa, pro-miehiltä alle kymmenessä.
Maailma on täynnä hauskoja ja yllättäviä juttuja. Temppeleitä, joista voi kerätä mukaansa idoleita (ja mitähän sitten tapahtuukaan?), kauppiaita, joilta voi ostaa – tai varastaa – esineitä. Kätkettyjä kenttiä, ihmeellisten kikkojen kautta avattavia oikoteitä, salaisia esineitä ja ihmeellisiä löytöjä. Olen itse pelannut Spelunkyn PC-versiota jo useamman vuoden ajan ja löydän pelistä yhä jatkuvasti jotain uutta ja ihmeellistä. Ja tämä kaikki siis tähän saakka ilmaiseksi. Nämä kaikki samat kehut pätevät myös ilmaisversioon, joten mitä 1200 Microsoft-pisteellään lopulta saa?
Uusintaversion paikka
Spelunkyn näkyvimmät ja kuuluvimmat uudistukset ovat kokonaan uusitut grafiikat ja musiikit. Jotkut tykkäävät, toiset eivät. Uudet grafiikat ovat paljon entistä pehmeämpiä ja teknisesti monimutkaisempia, mutta itse tykkäsin ihan tarpeeksi rosoisesta pikselimeiningistäkin.
Myös pelitiloja on uusittu. Tarinatilaa voi pelata neljästään saman koneen äärellä, joskaan ei jaetulla ruudulla: kaikkien pitää pysyä ykköspelaajan kyydissä tai jäädä jälkeen. Jos, tai kun, joku kuolee, tämä jatkaa kummituksena kunnes muut pelastavat tämän hauta-arkkuja rikkomalla. Tai käytännössä kunnes muutkin kuolevat, sillä Spelunkyn moninpeli on puhtainta co-op-kaaosta sitten New Super Mario Brosin. Vahingossa tai tahallaan tehdyt jäynät saavat yleensä koko porukan wipeämään jo ensimmäiseen kenttään, mutta hauskaa riittää.
Mukana on myös deathmatch, joka tuo vahvasti mieleen Bombermanin. Neljä pelaajaa pienellä areenalla. Viimeksi pystyssä oleva voittaa, joskin usein kukaan ei voita, kun hirveä pommiaalto tappaa kaikki pelaajat. Täydellistä kaaosta tämäkin, mutta hauskaa vartin pätkissä.
Pinnan alla on tapahtunut syvempiä muutoksia, joita Spelunky-veteraanit arvostavat. Kunhan ehtivät ensin nieleskelemään pahimmat kiukkunsa. 360-Spelunky kun on vielä PC-versiota reippaasti vaikeampi peli. Monet vanhan pelin exploiteista on korjattu ja mukaan on lisätty uutta logiikkaa. Lohkareet esimerkiksi jatkavat pyörimistään myös pelaajan ruudun ulkopuolella, joten ne voivat teoriassa jyrätä koko kentän pohjalle saakka. Ja jos matkalle osuu vaikka kauppias, pelaaja saa muiden kauppiaiden vihat niskoilleen myöhemmissä kentissä.
Teknisesti uusi versio on rautaa. Spelunky toimii padilla pelattuna mainiosti ja on kiva pelailla, kun pommeille, köysille ja muille esineille on omat nappinsa. 360:n ohjain ei sinänsä ole ihanteellinen peliin, sillä tunnetusti susi ristiohjain ei ole yhtä tarkka peliväline kuin PC:n näppäimistö. Ja niin alkuvaiheessa tulee totuttelukuolemia.
Kokonaisuutena Spelunky on kuitenkin rautaa. Olen pelannut PC-originaalia tähdet silmissäni kiiluen jo vuosia ja 360-versio sai heti saman pakkopelireaktion aikaan. Viiden päivän aikaan on mahtunut 62 kierrosta Spelunkyä, joiden aikana en ole voittanut vielä kertaakaan. Mutta ei se mitään. PC:llä sain muistaakseni ensimmäisen voittoni siinä 200. pelin kohdalla, joten vielä on matkaa siihen pisteeseen. Eikä se peli toki siihen lopu, sillä kolme vuotta myöhemmin en vieläkään ole löytänyt kaikkia PC-version salaisuuksia, 360-version lisäyksistä puhumattakaan. Jos siinä ei ole vastinetta 1200 pisteelle niin missä sitten?
Toinen mielipide
Spelunky on salavaikea peli. Toisin kuin vaikkapa Super Meat Boy, joka vaatii jokaiselta liikkeeltä täydellisyyttä, Spelunkyn peruspelattavuus on hyvin anteeksiantavaa ja leppoisaa. Siihen saakka, kunnes tekee virheliikkeen, henki lähtee ja kaiken joutuu aloittamaan alusta.
Väitän, että Spelunkyn ehkä suurin saavutus on kyky saada pelaaja kerta toisensa jälkeen, vaistotasolla, uskomaan, että peli on helppo. Samalla pelille on kovin vaikea olla vihainen silloin, kun kuolema korjaa. Vika on lähes poikkeuksetta aina pelaajan.
Jotain pientä korjattavaakin on ainakin Xbox 360 -versiossa. Se, että kerta toisensa jälkeen heitän pommin, kun tahtoisin tiputtautua kielekkeeltä kertoo, että selkärankaani on palanut erilainen nappuloiden sijoittelu. Pieni asia, mutta tapahtuessaan kymmenettä kertaa jo pelikokemusta heikentävä virhe.
Spelunky maistuu pienissä annoksissa, jotka venyvät toistojen kautta suunniteltua pidemmiksi. Ajatus pelistä, joka ei läpi pelattaessakaan kestä järin kauan mutta joka silti motivoi uusintakierroksille on mainio. Spelunky on pikkupelien aatelia.
Juho Anttila
Lue myös
Lego Batman 2: DC Super Heroes (PC, PS3, Xbox 360)
Lollipop Chainsaw (PS3, Xbox 360)
MUD FIM Motocross World Championship (PC, PS3, Xbox 360)
SBK Generations (PC, PS3, Xbox 360)
The Walking Dead Episode 2: Starved For Help (Mac, PC, PlayStation 3, Xbox 360)
