Silmänkääntäjä

Uuden vuoden molemmin puolin teattereihin saadaan kaksi taikuriaiheista elokuvaa. Ensimmäisenä välipäiviksi ehtii Neil Burgerin Silmänkääntäjä, joka perustuu Steven Millhauserin novelliin. Tammikuun ensimmäisellä viikolla ensi-iltansa saavan The Prestigen tavoin tarina sijoittuu lavataikuuden kulta-aikaan, 1800-luvun loppuun.

Ohjaaja Burgerin menneisyydestä löytyy eliittiyliopistotutkinto ja paljon kokeellisia elokuvia. Pitkiä leffoja Burger on ohjannut vain yhden, pseudodokumentti Interview with the Assasinin (2002), joka oli pienoinen festivaalihitti. Siksi onkin kummallista, että Silmänkääntäjä on kovin kankea työ, jossa sekä Edward Nortonin että Paul Giamattin loistavia näyttelijäntaitoja käytetään niin väärin kuin vain voidaan.

Norton näyttelee Wienissä esiintyvää taikuria, Eisenheimiä, jonka esitykseen sattuu saapumaan tämän nuoruudenrakastettu, Sophie (Jessica Biel). Nuori kreivitär on kuitenkin kihloissa kruununprinssin (Rufus Sewell) kanssa, eikä aatelittomalla taikurilla näytä olevan naiseen enää mitään saumaa. Pian käy ilmi, että prinssi tykkää heitellä tyttöystäviään pitkin seiniä, eikä Sophien tulevaisuus näytä kovin ruusuiselta. Sitten tapahtuukin onnettomuus ja Eisenheim sekoaa täysin.

Giamatti on puolestaan hyväluontoinen poliisipäällikkö Uhl, joka yrittää kovasti olla lojaali laille ja järjestykselle, mutta kruununprinssin ollessa varsinainen idiootti tuntuu valtion edun ajaminen hankalalta. Uhl on kuitenkin se, joka innokkaimmin yrittää järjestää Eisenheimiä vankilaan ties minkä syyn varjolla, sillä hän tuntee mielenkiintoa taikatemppuja kohtaan. Uhlin ja Eisenheimin välillä muodostuu mielenkiintoinen suhde, jossa toinen yrittää kovasti ymmärtää ja toinen hämätä minkä ehtii. Ilman tapahtumien poliittista luonnetta miehet olisivat taatusti vähän parempiakin kavereita.

Silmänkääntäjä on elokuva, joka lupaa todella paljon, mutta on lopulta katsojaansa raskaasti aliarvioiva pettymys. Vanhan ajan Wien ja sitä ympäröivä maaseutu heräävät henkiin laadukkaan kuvauksen ja lavastuksen ansiosta. Nortonin ylväs showmies istuu ympäristöön hienosti, samoin Bielin aristokraattinen olemus. Leffan musertava heikkous on sen käsikirjoitus ja televisioelokuvamainen ohjaustapa. Eisenheimin ja Sophien romanssikin saa täyttymyksensä kovin nopeasti, tarvittavaa jännitettä ei sen kummemmin viitsitä rakentaa. Taikatemppujen maailmaan sukelletaan aika pinnallisesti ja lopussa paljastuva suuri silmänkääntötemppu on kiusallisen ilmiselvää puolestavälistä asti, minkä jälkeen ei jää muuta tekemistä kuin odotella onnellista loppusulkeumaa.

The Illusionist
Tshekki/USA 2006

Ohjaus Neil Burger
Käsikirjoitus Neil Burger perustuen Steven Millhauserin novelliin
Rooleissa Edward Norton (Eisenheim), Paul Giamatti (Uhl), Jessica Biel (Sophie), Rufus Sewell (Leopold)

K11
110 min