Käyttökokemukset ja tuntuma
Käyttökokemukset ja tuntuma
Nokia 9 PureView on viimeistelyltään klassisen tyylikäs. Testipuhelimen syvän tummansinisiä lasikuoria reunustaa ohut metallikehys, joka tekee puhelimesta jämäkän. Puhelin tuntuu selkeästi paksummalle kuin kaarevan etulasin puhelimet. Ulkoasun puolesta malli ei silti ole trendikkään puhelinostajan ykkösehdokas.
Ote reunoista on paljailla käsillä hyvä. Puhelimen takakansi sitä vastoin on äärimmäisen liukas. Nokian 9 Pureview liukuu pahasti tekstiileillä, kuten hanskoilla, kiiltävillä pinnoilla tai jopa kuivissa käsissä. Puhelin jopa lähti vaeltamaan vaakasuoralla puupöydällä ja kangassohvalla, vaikkei se ollut aktiivisena.
Näyttö on sijoitettu kauniin symmetrisesti keskelle etupuolta, joten kuvaruutu toimii erinomaisesti myös vaakakäytössä. Nykytrendeistä poiketen näytössä ei ole lainkaan lovea tai reikää etukameralle, vaan se sijaitsee vanhaan malliin puhelimen yläosassa.
Ruudun kuvasuhde on 18:9 eli 2:1, joten se on useita kilpailijoitaan matalampi. Kuva toistetaan kiitettävän yksityiskohtaisesti 2880 x 1400 pikselin tarkkuudella. Pikseleitä tuumalle on 538. Pikseleitä ei siis voi erottaa silmällä, ja kuva toistuu yhtenäisenä.
PureView:n OLED-näyttö on varustettu HDR-värein. Kuvanlaatu on hyvä äärettömän kontrastin ja värien osalta. Oletuksena päällä olevat dynaamiset värit korostavat kuitenkin sävyjä luonnottomiksi. Perus-esiasetuksella värit toistuvat selkeästi neutraalimmin. Ruudun kirkkaus on tyydyttävä, mutta kirkkaassa päivänvalossa sitä toivoisi lisää.
HDR-väreistä saatava hyöty tulee hieman esiin puhelimella kuvatuissa HDR-videoissa. Netistä HDR-videoita pystyi katsomaan YouTubesta. Netflix tai Amazon Prime video eivät Nokiaa toistaiseksi tue.
Puhelimen äänentoisto ei vakuuta. Laitteen ainoa kaiutin on asennettu oikeaan alalaitaan, latausportin viereen. Metallikehykseen tehdyt reiät äänelle saa tukittua sormella valitettavan helposti puhelinta vaaka-asennossa käyttäessä. Pistemäinen ääni ei tosin muutenkaan houkuta, vaikka äänenpainetta kaiuttimesta tuleekin yllättävän paljon, eikä ääni sorru helposti.
Käyttäjän tunnistukseen on perus PIN-koodien ja -kuvioiden ohella käytettävissä sormenjälkilukija sekä kasvojentunnistus. Sormenjälkilukija on sijoitettu etunäytön alle, eli sormella painetaan ruutua puhelinta käynnistäessä. Lukijan paikka korostuu ruudulle, kun sitä painaa.
Sormenjälkitunnistuksen kanssa oli havaittavissa epävakaata toimintaa. Parhaimmillaan lukija toimi erittäin luotettavasti, kun sitä käytti kotona kuivilla käsillä normaalissa huoneenlämmössä. Ulkona tilanne muuttui pahasti. Tunnistukseen tarvittiin paitsi monia yrityksiä myös selkeää voimaa sormea ruutuun painaessa, mikä turhautti pahasti ja pakotti usein PIN-koodin käyttöön. Lievempiä ongelmia havaittiin kosteilla ja/tai hikisillä käsillä myös sisätiloissa.
Kasvojentunnistus hoidetaan perinteisellä etukameralla ilman syvyystunnistusta, mitä ei yleisesti pidetä kovin luotettavana tapana. Käytännössä kasvot tunnistuivat valoisassa ilahduttavan hyvin ja nopeasti, eikä edes lukulasien käyttö estänyt puhelimen aukeamista. Hämärässä kasvot eivät tunnistuneet lainkaan. Pikakoe toisen puhelimen ruudulta näytetystä kasvokuvasta ei avannut lukitusta.
Puhelimen Android One –ohjelman mukainen, Android 9:n peruskäyttöliittymä vailla turhia virityksiä herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. Hyvää siinä on nopeat päivitykset ja identtinen toiminta muiden Android One -puhelinten kanssa. Puhelimeen ei ole ladattu juuri mitään turhia ohjelmia, vaan kaikki perussovellukset on poimittu Googlen omista sovelluksista.
Nokia 9 Pureview -mallin peruskäyttöliittymä ei kuitenkaan ole tämän hetken parasta antia. Ruudun alalaidan virtuaalisesta kotinäppäimestä tehtävä eleohjaus ei ole kovin intuitiivinen tai nopea, verrattuna esimerkiksi Android-pohjaisiin Samsungiin tai OnePlussaan.
Aakkostettu, pitkä sovelluslista on tehokäyttäjille hankala, koska lempisovelluksia ei voi järjestää omille alasivuilleen, tai valita järjestystä aukeavasta valikoista. Ongelmasta pääsee eroon vanhalla ratkaisulla täyttämällä pää- ja sivunäytöt sovelluskuvakkeilla.
Testeissä puhelimen arkikäyttö (some, pelailu, netti, viestintä) sujui hyvin, eikä valikoissa ja näytöissä liikkumisessa tai sovellusten käynnistyksissä havaittu ongelmia. Käytössä olevat ohjelmat ja pelit pyörivät sulavasti ilman nykimisiä – aivan kuten parhaimmilla lippulaivapuhelimilla.
Poikkeuksen sulavaan käyttöön teki tuhottomasti suoritustehoa vaativa kamerasovellus. Se antoi muutaman kerran outoja virheilmoituksia, joiden takia sovellus oli käynnistettävä uudelleen. Kameran rinnalla toisten sovellusten käyttö oli myös hankalaa, sillä puhelin tuntui poistavan ne keskusmuistista erittäin helposti pakottaen uudelleenlataukseen sovellukseen siirryttäessä.
