Muotoilu, rakenne ja tekniset ominaisuudet
Kuten jo ensituntumissa totesimme, ensisilmäyksellä P9 saattaa näyttää hyvin paljon edeltäjältään, mutta lähemmässä tarkastelussa käsituntuman voi huomata olevan yllättävän erilainen. Vaikka muotoilun peruselementit ovat pysyneet pääpiirteissään samoina, on Huawei hienosäätänyt yksityiskohtia erittäin onnistuneesti. Näyttölasin reunojen, kylkien ja takakuoren reunojen pyöristysten avulla käsituntumasta on saatu erittäin miellyttävä. Kokeilematta on suorastaan hankala uskoa, kuinka suuren muutoksen Huawei on saanut aikaan.
Viimeistelyn ja laaduntunnun osalta Huawei on pistänyt vielä pykälän viimevuotta paremmaksi. Materiaalien käsituntuman, yksityiskohtien ja osien sovituksen osalta P9:n ei tarvitse hävetä yhtään kalliimmille kilpailijoilleen. Alumiinista valmistettu unibody-rakenne on erittäin tukevan tuntuinen eikä elä tai natise yhtään edes väänneltäessä. Vesi- ja pölysuojaus siitä kuitenkin puuttuu, ja onkin hieman harmi, ettei Huawei ole päätynyt käyttämään edes Mate S -mallissa käytettyä roiskevedeltä suojaavaa nanopinnoitetta.
Suomessa P9:stä on saatavilla titaaninmusta ja valko-hopea värivaihto. Ruusukulta on jätetty jostain syystä pois tuontivalikoimasta.
P9:n ulkomitoiksi ilmoitetaan 145 x 70,9 x 6,95 mm, eli se on runsaan millin edeltäjämallia kapeampi ja puolisen milliä paksumpi. Paksuuden kasvaminen ei ole ongelma, sillä P9 on siitä huolimatta yksi ohuimmista tänä vuonna julkaistuista lippulaivapuhelimista. Leveyden puolesta P9 edustaa kokoluokkansa pienintä päätä. Näytön ja ulkomittojen välinen suhde on kohtalaisen hyvä – 72,9 %. Myös 144 gramman paino on varsin matala tämän kokoluokan puhelimelle. Käytännön tasolla P9 on keskikokoiselle kouralle yhden käden käytettävyyden rajamailla, mutta onneksi ohjelmistopuolelta löytyy sitä helpottavia toimintoja.
P9:n sisälle on asennettu HiSilicon Kirin 955 -järjestelmäpiiri, joka edustaa Huawein järjestelmäpiiritarjonnan parasta antia. Käytännössä kyse on samasta piiristä kuin Kirin 950, mutta neljän Cortex-A72-prosessoriytimen maksimikellotaajuutta on nostettu 2,5 GHz:iin. Toiset neljä Cortex-A53-ydintä toimivat edelleen 1,8 GHz maksimikellotaajuudella. Lisäksi piiristä löytyy Mali-T880MP4-grafiikkasuoritin, kaksikanavainen LPDDR4-muistiohjain, i5-apuprosessori ja Cat6-nopeusluokan LTE-modeemi.
Suomessa myynnissä olevassa P9-versiossa on kolme gigatavua RAM-muistia sekä 32 gigatavua sisäistä tallennustilaa, josta vapaana on noin 22 Gt. Ulkomailla on saatavilla myös 4 & 64 Gt muistimäärillä varustettu versio. P9:ssä oleva muistikorttipaikka tukee micro-SD-kortteja 128 gigatavuun asti, mutta Androidin Adoptable Storage -ominaisuus ei valitettavasti ole käytettävissä. Puhelimen WiFi-yhteydet tukevat 802.11ac-standardia sekä kaksitaajuustoimintoa. Suomessa myytävässä yhden SIM-korttipaikan variantissa on myös NFC-tuki.
P9:n alapäätyyn on sijoitettu monokaiutin, USB Type-C -liitäntä, mikrofoni sekä 3,5 mm ääniliitäntä. Kaiuttimen äänenpaineeksi mittasimme 30 cm päästä noin 77 dBA, joka on muihin mittaamiimme puhelimiin nähden hyvää keskitasoa. Äänenlaatu on melko diskanttipainotteista, mutta kaiutin soi puhtaasti ja särkemättä myös täydellä volyymilla. USB-liitäntä on siis uutta molemmin päin kytkettävää Type-C-mallia, mutta valitettavasti sen tukema tiedonsiirtonopeus on vain USB 2.0 -tasoa. Liitäntä tukee myös USB OTG:tä sekä pikalatausta.
Näytön alapuolelle jäävä kaistale on noin 15 mm leveä ja se on koristeltu Huawein logolla sekä hillityllä tummanharmaalla vaakaraidoituksella. Puhelimen etupuolta peittävä Gorilla Glass 4 -suojalasi on ns. 2,5D-mallia, eli reunoistaan pyöristetty, joka tarjoaa miellyttävän sormituntuman. Lasin ja metallirungon välissä on kapea musta muovilista ja materiaalien välinen sauma ei tunnu juurikaan sormen alla. Navigointipainikkeet on toteutettu ohjelmistopohjaisesti näytön alareunaan. Huawein aiempien mallien tapaan käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus mukauttaa reunimmaisten näppäinten sijaintia ja esimerkiksi itse tykkään pitää paluunuolta peukalon puoleisessa reunassa.
P9:n näyttö on edeltäjämallin tapaan 5,2-tuumainen ja se perustuu JDI:n valmistamaan IPS Neo LCD -paneeliin. Resoluution suhteen Huawei on pysytellyt edelleen 1080 x 1920 pikselissä, josta muodostuu riittävän tarkka 423 PPI:n pikselitiheys. Vaikka kilpailijoiden tuotteista onkin löytynyt jo hetken QHD-näyttöjä, ei P9:n tarvitse hävetä niiden rinnalla. Myös tällä tarkkuudella näyttö on erittäin terävä, mutta kuluttaa vähemmän virtaa. Näyttö tukee korkean herkkyyden tilaa, joka mahdollistaa käytön käsineet kädessä.
Huawei mainostaa näytön kapeita vain 1,7 mm leveitä reunoja, mutta todellisuudessa kyseinen väite ei pidä paikkaansa. Näytön ulkoreunoja kiertää nimittäin mustat noin 1,5 mm leveät ”surureunat”, jotka luovat näytöstä suuremman vaikutelman kuin se todellisuudessa onkaan. Mustassa värivaihtoehdossa surureunat sulautuvat hyvin reunusten tummaan värimaailmaan, mutta valkoisessa värivaihtoehdossa ne näkyvät ikävän selkeästi, kun näyttö on kytkettynä päälle. Todellisuudessa näytön reunan ja puhelimen kyljen ulkopinnan väliin jää vajaa neljän millin kaistale.
Kuvanlaadultaan P9:n näytöstä on hankala keksiä merkittävää kritisoitavaa. Se tarjoaa LCD-paneeliksi hyvän tummien sävyjen toiston, jonka ansiosta kontrasti on ei-AMOLED-näyttöjen parhaimmasta päästä. Maksimikirkkaus on hyvää keskitasoa (valmistajan lupaus 500 nits) ja automaattisäätö toimii ongelmitta. Valkoinen toistuu ehkä aavistuksen sinertävänä, mutta sitä on mahdollista hienosäätää näytön asetuksista. Katselukulmat ja näkyvyys auringonpaisteessa ovat kumpikin hyvissä kantimissa.
Näytön yläpuolisen kaistaleen leveys on alaosan tapaan viitisentoista milliä. Korvakuuloke on suojattu mustalla metalliritilällä, jonka taakse on sijoitettu laitteen monivärinen ilmoitusledi. Etukamera on sijoitettu kuulokeaukon vasemmalle puolelle ja sen tarkkuus on kahdeksan megapikseliä. Objektiivin aukkosuhde on f2.4 ja kinovastaava polttoväli laajakulmainen 26 mm. Etukameralla voidaan tallentaa myös 1080p-videokuvaa. Etukameran kuvanlaadussa ei ole valittamista ja se edustaa markkinoiden parempaa päätä (mallikuva).
Puhelimen yläpäädyssä on ainoastaan pieni pyöreä vastamelumikrofonin reikä. Vasemman kyljen yläosaan on sijoitettu alumiininen korttikelkka, jonka irrottamiseen tarvitaan teräväkärkinen työkalu. Suomessa myytävässä yhden-SIM-kortin versiossa kelkassa on paikat nano-SIM-kortille sekä micro-SD-muistikortille.
P9:n takakuori on hiekkapuhallettua alumiinia ja reunoille on tehty hyvin maltilliset kiiltävät koristeviisteet. Takakuori on keskeltä tasainen, mutta kaartuu aivan reunoiltaan kevyesti kylkiä kohden. Tämän pikku muotoiluseikan ansiosta P9 on kädessä merkittävästi paremman tuntuinen kuin edeltäjänsä P8. Takakuori jatkuu yhtenäisenä puhelimen kylkiin ja näyttölasin reunalle asti. Myös kyljet ovat aavistuksen pyöristetymmät kuin P8:ssa, joka myös osaltaan parantaa käyttömukavuutta.
Kokonaisuudessaan P9 tuntuu kädessä huomattavasti miellyttävämmältä kuin ulkonäkö antaisi ymmärtää. Valitettavasti takakuoren satiinimaiseksi hiekkapuhallettu pinta on melkoisen liukas saippuapala, jos kädet eivät satu olemaan erityisen hikiset tai tahmeat. Kuivakätisille suojakuoret ovatkin erittäin suositeltava hankinta. Alumiinikuoren ylä- ja alaosassa on havaittavissa muoviset antenniraidat, jotka Huawei on värjännyt jossain määrin kuorten väriin sointuviksi.
P9:n fyysiset painikkeet sijaitsevat oikean kyljen yläpuoliskossa. Painikkeet ovat materiaaliltaan metallia ja tuntumaltaan terävät ja miellyttävät. Virta-/lukituspainikkeen erottaa helposti äänenvoimakkuuspainikkeista karhean pintakuvioinnin ansiosta.
Sormenjälkitunnistin on sijoitettu aiemmista Huawein malleista tuttuun tapaan keskelle takakuoren yläosaa, missä se on sopivasti etusormen ulottuvilla. Tunnistin edustaa neljättä sukupolvea ja se pystyy Huawein mukaan tunnistamaan sormenjäljen urien syvyyden kolmiulotteisesti. Mate 8:n tapaan tunnistin toimii erittäin nopeasti ja luotettavasti ja TaskuMuron kokemusten perusteella se on tällä hetkellä parasta, mitä markkinoilla on tarjolla. Ja mikä parasta, sormen voi asettaa tunnistimelle myös näytön ollessa sammuksissa, jonka johdosta puhelin herää lähes välittömästi toimintavalmiuteen. Lisäksi tunnistin tukee elekomentoja, kuten ilmoitusvalikon avaamista tunnistinta pystysuunnassa pyyhkäisemällä.
Takakuoren alle piilotettu 3000 mAh (11,46 Wh) litium-ioniakku ei ole valitettavasti käyttäjän vaihdettavissa, mutta sen kapasiteetti on kasvanut runsaalla kymmenellä prosentilla edeltäjämallista. Valmistaja lupaa sen riittävän normaalikäytössä 1,68 päivän toiminta-aikaan ja raskaassa käytössä 1,15 päivän toiminta-aikaan. Pikalatauksella akku on mahdollista ladata 44 % varaustasoon puolessa tunnissa.
