Cooler Master Elite 120 Advanced
Cooler Master on muodostunut vuosien varrella lähes vakio-osanottajaksi Muropaketin kotelovertailuihin, eikä se jäänyt tälläkään kertaa vertailun ulkopuolelle. Tällä kertaa mukaan saatiin heinäkuun alussa esitelty Elite 120 Advanced, joka on suunniteltu tukemaan täysikokoisia työpöytäkomponentteja kompaktissa ja edullisessa paketissa. Muropaketin hintavertailun mukaan Elite 120 Advanced maksaa edullisimmillaan noin 47 euroa, joka tekee siitä tämän vertailun edullisimman kotelon.
Elite 120 Advanced toimitetaan kompaktissa ruskeassa pahvilaatikossa, jonka kylkiin on painettu kotelon mustavalkoinen hahmotelmakuva sekä listaus tärkeimmistä ominaisuuksista. Laatikon sisällä kotelo on suojattu styroxilla sekä muovipussilla.
Kotelon sisälle on säilötty pieni muovipussi, joka sisältää kasan mustia ruuveja, kymmenkunta nippusidettä, tuulettimen kiinnitystappeja, kiintolevyn kiinnityskiskot, piipperin sekä emolevyn kiinnityskorokkeet kiristystyökaluineen. A2-kokoon aukeava asennusopas sisältää kuvitetut vaiheet kokoonpanon asentamisesta koteloon.
Ulkoisesti Elite 120 Advanced muistuttaa perinteistä SFF-koteloa lähes neliön muotoisine etupaneeleineen ja pitkänmallisine runkoineen. Muotoilultaan Elite on varsin hillitty eikä etupaneeli erotu merkittävästi massasta. Värimaailma on mattamusta, jota on pyritty piristämään etupaneelin alumiinisilla yksityiskohdilla. Saataville on hiljattain tullut myös valkoinen värivaihtoehto.
Elite 120 Advancedin ulkomitat ovat 240 x 207,4 x 401,4 mm (L x K x P) ja painoksi ilmoitetaan vain 3,3 kg. Kotelo on rakenteeltaan mustaksi maalattua terästä ja etupaneelissa on käytetty muovia sekä alumiinia. Kotelosta löytyy yksi ulkoinen 5,25 tuuman asemapaikka sekä kolme sisäistä 3,5 tuuman asemapaikkaa, joista kahteen on mahdollista kiinnittää yhteensä neljä 2,5 tuuman levyä. Tuuletinpaikkoja on kolme, joista kahdessa on esiasennettu tuuletin. Kotelo on yhteensopiva mini-ITX-emolevyjen kanssa.
Kotelon kylkipaneelien rakenne on varsin avoin, sillä suunnilleen puolet molemmista kyljistä on rei’itetty jäähdytyksen parantamiseksi. Vasemman kyljen aukot asettuvat näytönohjaimen kohdalle ja ne mahdollistavat raittiin jäähdytysilman syöttämisen suoraan näytönohjaimen coolerille. Katon takaosasta löytyvä ilmanottoaukko on tarkoitettu virtalähteen ilmanotolle ja se on suojattu sisäpuolelta tiheämmällä pölysuodatinverkolla. Kotelon kuorirakenne on yhtenäinen, eli katto ja kyljet ovat samaa kappaletta.
Elite 120 Advancedin etupaneeli on varsin varovaisesti muotoiltu eikä varmasti herätä suurempia tunteita suuntaan tai toiseen. Paneeli on viistottu reunoilta sisäänpäin muodostaen ilmanottoaukot paneelin takana sijaitsevalle etutuulettimelle. Etupaneelin keskiosa sekä 5,25 tuuman asemapaikan peitelevy ovat koristeltu titaaninvärisellä alumiinilevyllä, jonka pinnassa on vaakasuuntainen harjattu viimeistely. Levyn keskellä on alumiininen Cooler Masterin logo.
Painikkeet, liitännät ja siniset merkkivalot sijaitsevat etupaneelin reunoilla omissa saarekkeissaan. Oikealta reunalta löytyy virtapainike merkkivalolla, kiintolevyjen merkkivalo, reset-painike sekä yksi USB 3.0 -liitäntä. Vasempaan reunaan on puolestaan sijoitettu kaksi USB 2.0 -liitäntää sekä mikrofoni- ja kuulokeliitännät.
Eliten pohja ei tarjoa juuri mitään mielenkiintoista katseltavaa, sillä sinne ei ole sijoitettu ilmanottoja tai pölysuodattimia. Pohjan nurkkiin on sijoitettu kovamuoviset korokejalat, joiden kiinnitys on jostain syystä jätetty hieman löysäksi, jonka seurauksena niitä on mahdollista pyörittää keskipisteensä ympäri sekä heiluttaa millin sivusuunnassa. Oikeastaan käyttäjän ainoa tarve kurkata kotelon pohjaan liittyy kotelon sisältä löytyvään tuuletinkehikkoon, jonka kaksi kiinnitysruuvia sijaitsee pohjan puolella.
Takapaneelin mielenkiintoisin yksityiskohta liittyy virtalähdepaikkaan, joka sijaitsee kotelon yläosassa. Virtalähdepaikka on nimittäin varustettu irrotettavalla metallikehyksellä, joka tuo virtalähteen runsaat pari senttiä kotelon ulkopuolelle. Tällä näppärällä pikku kikalla pienikokoiseen koteloon on saatu loihdittua hieman lisää tilaa.
Emolevyn paikka on kotelon pohjalla, joten I/O-paneeli sijaitsee luonnollisesti takapaneelin alaosassa. Kaksi lisäkorttipaikkaa löytyvät pystyasennossa takapaneelin oikeasta reunasta. Niiden kiinnitys löytyy kotelon ulkopuolelta ja on toteutettu sormiruuveilla. Korttipaikkojen yläpuolelle on sijoitettu yksi kumireunainen letkuläpivienti, jonka tarkoitus jäi hieman kysymysmerkiksi. Ulkopaneelit ovat kiinni kolmella sormiruuvilla ja paneelit lähtevät kokonaisuutena irti taaksepäin vetämällä.
Yhdessä osassa irtoavan kuorirakenteen alta paljastuu avoin kehikkorakenne, joka mahdollistaa hyvän pääsyn kotelon sisuksiin. Sisäasettelu koostuu takana pohjalla sijaitsevasta emolevystä, emolevyn päällä takana ylhäällä sijaitsevasta virtalähteestä, edessä alhaalla sijaitsevista levypaikoista ja edessä ylhäällä sijaitsevasta 5,25 tuuman asemapaikasta, joka on varustettu pikalukituksella.
Jäähdytys on toteutettu etupaneelista sisään puhaltavalla 120 mm tuulettimella (1200 RPM, 19 dBA) sekä oikean kyljen alaosassa ilmaa sisään puhaltavalla 80×15 mm tuulettimella (2000 RPM, 20 dBA). On hieman harmillista, ettei kylkituulettimen irrotettavissa olevasta kiinnityskehikosta ole tehty monipuolisempaa niin, että siihen olisi mahdollista asentaa vaikkapa kaksi pienempää tai yksi isompi tuuletin. Myöskin se on harmillista, että kylkituulettimen paikalle ei mahdu normaalipaksuista (25 mm) 80 millimetrin tuuletinta.
Kotelon etuosassa sijaitseva levykehikko on kiinteä ja se sisältää paikat kolmelle 3,5 tuuman levylle. Levyjen asentamisessa käytetään pikakiinnitteisiä kiskoja, jotka yksinkertaisesti painetaan levyn kylkiin. Kahdesta levypaikasta löytyy muoviset kelkat, joihin kumpaankin on mahdollista kiinnittää kaksi 2,5 tuuman levyä. Toisin sanoen yhden 3,5 tuuman levyn tilalle voidaan sijoittaa kaksi 2,5 tuuman levyä. Levypaikkoja operoidaan kotelon oikean kyljen puolelta. Levypaikkojen alta löytyy myös mukavasti tilaa johtojen järjestelemiseen.
Levykehikon takana etupaneelissa sijaitsee 120 mm tuuletin ja kehikon takapaneelin puoleiseen päätyyn on mahdollista kiinnittää vielä toinen 120 mm tuuletin. Vasemman kyljen puolelle kehikon taakse on jätetty riittävästi tilaa pitkää näytönohjainta (maksimissaan 343 mm) silmällä pitäen. Levykehikon yläpuolella sijaitsevaan 5,25 tuuman asemapaikkaan sopii täysikokoinen optinen asema. Pitkän virtalähteen kanssa on kuitenkin varmistettava, ettei kotelon yläosassa tule liian ahdasta.
Emolevylle on jätetty varsin riittävä tila kotelon takaosaan, mutta virtalähteen sijoituksesta johtuen prosessoricoolerin maksimikorkeus on vain 65 mm, joten Elite 120 Advanced on vertailujoukon ainoa kotelo, joka ei pysty majoittamaan tornimallista prosessoricooleria. I/O-paneelin yläpuolelle on toteutettu ilmanvaihtoaukkoja, jotka helpottanevat hieman prosessorin ympäristön jäähdytystä.
Virtalähteen maksimipituudeksi ilmoitetaan 180 mm, mutta optimaalisen kaapelien hallinnan kannalta suurin mitta on 142 mm. Kotelon pohjasta ja ylärakenteista löytyy lenkkejä ja reikiä, jotka helpottavat johtojen kiinnittämistä halutuille reiteille. Kotelon omien johtojen määrä vaikuttaa ensialkuun hurjalta, mutta pienellä järjestelyllä ne saadaan kokoonpanoa asennettaessa järjestymään varsin nätisti.
Etupaneeli irtoaa tarvittaessa nykäisemällä ja sen takaa avautuu pääsy 120 mm:n etutuulettimeen, joka puhaltaa ilmaa kotelon sisälle. Tuuletin on Cooler Masterin omasta valikoimasta ja sen spekseiksi kerrotaan 1200 RPM ja 19 dBA. Tuuletin on kiinni ruuveilla ja tarpeen vaatiessa helposti irrotettavissa.
Kompakteista ulkomitoista huolimatta kokoonpanon asentaminen Elite 120 Advancediin käy kohtuullisen vaivattomasti, kunhan virtalähteen malttaa asentaa koteloon vasta emolevyn jälkeen. Emolevylle löytyy yllättävän mukavasti tilaa, joka mahdollistaa sen, ettei sitä tarvitse sen kummemmin pujotella kotelon sisään. Emolevyn päälle asettuva virtalähde rajoittaa prosessoricoolerin korkeutta rajusti 65 millimetriin, joten tornicoolerien käyttö ei ole mahdollista. Näytönohjaimen jäähdytyksen kannalta tilanne on hyvä, sillä näytönohjain saa kylkipaneelin aukkojen kautta käyttöönsä kotelon ulkopuolista viileää ilmaa. Toisaalta näytönohjain kuitenkin blokkaa kotelon sivusuuntaisen ilmanvaihdon, jota toisen kyljen tuuletin tuottaa, joten emolevyn päälle saattaa muodostua lämpimän ilman ”tasku”.
Virtalähde ottaa jäähdytysilmansa kotelon katon kautta, joten se ei osallistu juurikaan kotelon ilmanvaihtoon. Pari senttiä takapaneelista ulos työntyvän sijoituksen ansiosta virtalähteen johdoille löytyy varsin mukavasti tilaa ja johtojen vetäminen onnistuu siististi kotelon ylä- ja alareunoja pitkin. Ulos työntyvä rakenne peittää hieman virtalähteen tuulettimen aukkoa, mutta kaistale on niin pieni, ettei sen pitäisi juurikaan vaikuttaa jäähdytykseen. Ylimääräisiä johtoja voi varastoida kotelon etuosaan ja virtalähteen taakse. Mahdollinen 5,25 tuuman optinen asema saattaa pituudesta riippuen rajoittaa hieman virtalähteen käytössä olevaa tilaa. Kiintolevyjen asentaminen ja vaihtaminen on helppoa tilavan ja avoimen kehikon sekä näppärien asennuskiskojen ansiosta.
