Arvostelu The First Omen on pelättyä parempi esiosa vuoden 1976 kauhuklassikolle

The Omen -esiosa näyttää Arkasha Stevensonin olevan osaava kauhuohjaaja.

Ensi-ilta: 05.04.2024.
Alkuperäisnimi: The First Omen
Ohjaus: Arkasha Stevenson
Käsikirjoitus: Tim Smith, Arkasha Stevenson & Keith Thomas
Pääosissa: Nell Tiger Free, Tawfeek Barhom, Sonia Braga, Ralph Ineson & Bill Nighy
Pituus: 120 minuuttia
Ikäraja: K16

Arkasha Stevenson melkein onnistuu mahdottomassa debyyttiohjauksellaan. The First Omen on luonnollisesti täysin turhanpäiväinen The Omen -esiosarahastus, mutta sisältää lupauksen paljon paremmasta. Stevenson osoittaa 20th Century Studiosin elokuvallaan olevansa osaava ohjaaja, joka kykenee taatusti paljon parempaan ilman jättistudion kahleita.

Myös käsikirjoittajana yhdessä Tim Smithin ja Keith Thomasin kanssa toimiva ohjaaja näyttää nostalgiapaukullaan hallitsevansa tunnelmallisen kauhun vaatiman teknisen puolen vallan mainiosti. Hän antaa vaikutteidensa näkyä. The First Omen lainaa vuoden 1976 alkuperäiselokuvan fiiliksen ja visuaalisen ilmeen lisäksi jopa enemmän esimerkiksi Andrzej Żuławskin vuoden 1981 Possession-kulttikauhulta.

Antikristus-esiosassa nähdään Disney-elokuvaksi muutama hämmentävän rujo kohtaus. Jump scare -säikyttelyt eivät ole tasapainossa ahdistavamman tunnelman ja huuruisemman fiilistelykauhukuvaston kanssa. The First Omenin suurin ongelma on se, että 1970-luvun alun Roomaan sijoittuva teos yrittää olla yllätysmysteeri, vaikka lopputulema on alusta asti selvillä.

Kuva: © 20th Century Studios

1970-luvun pastissi

Stevenson saa leffansa näyttämään muutamassa alkupuolen ulkokuvassa siltä kuin se olisi oikeasti peräisin 1970-luvulta. Nell Tiger Freen näyttelemän amerikkalaisen Margaret-nunnakokelaan saapuessa Roomaan kaupunki on yhtä mellakkaa, mielenosoitusta ja täynnä poliittista väkivaltaa. Italian lyijyvuosien tunnelma luodaan toimivalla lavastuksella, puvustuksella ja 50 vuoden takaiset elokuvat mieleen tuovalla värimäärittelyllä.

Kirkon ylläpitämän orpokodin seinien sisäpuolelta ja Rooman öisiltä kaduilta löytyy perinteisempää goottikuvastoa. Esimerkiksi yökerhokohtauksessa ohjaaja puolestaan lainaa Dario Argenton ja muiden giallo-ohjaajien sykkivää värimaailmaa. Katolinen kirkko tarjoaa taas toimivan taustan yliluonnolliselle kauhulle. Kuvaaja Aaron Morton ja pukusuunnittelija Paco Delgado ottavat visuaaleista ja tunnelmasta kaiken irti.

The First Omen lainaa menneiden vuosikymmenten kauhuelokuvia myös valon ja varjon leikissään. Lukuisista pimeistä kohtauksista saa monista moderneista pelottelupätkistä poiketen helposti selvää. Myös nopeat zoomaukset korostavat vanhahtavaa tyyliä.

Elokuva etenee aluksi mukavan rauhallisesti, esitellen hahmonsa ja perusideansa perin pohjin. Valitettavasti juoni on täysin ennalta-arvattava, jopa niille jotka eivät ole nähneet alkuperäistä Omenia tai sen jatko-osia.

Kuva: © 20th Century Studios

Jättistudion body horroria

Nunnien ylläpitämästä orpokodista löytyy pakollinen omituisesti käyttäytyvä tyttö, jota rangaistaan epäinhimillisin tavoin. Päähenkilö Margaret on itse myös orpo, koko elämänsä kirkon vaikutuspiirissä elänyt ja nuorempana yliluonnollisen oloisista harhoista kärsinyt nunnakokelas.

Hänestä huolehtinut Bill Nighyn esittämä kardinaali Lawrence on liki koomisen epäilyttävä, kuten myös Sônia Bragan näyttelemä Silvia-abbedissa. Kirkon juonittelevien ilkiöiden vastapainona toimii Ralph Inesonin esittämä Isä Brennan, joka yrittää saada Margaretin uskomaan kirkon salaliittoon. Kuinka ensimmäisen elokuvan Damien syntyy on alusta asti arvattavissa. Antikristuksen odottelu toimisi paremmin ilman edeltävien elokuvien painolastia ja pakollista fan serviceä.

Ison studion elokuvaksi The First Omen tarjoaa reippaasti body horroria. Silti heti ensimmäisestä rankemmasta kohtauksesta huomaa rajumman materiaalin jääneen leikkaamon lattialle. Tekijät ovat kertoneet joutuneensa siistimään elokuvaa saadakseen sille Yhdysvalloissa meidän K16-ikärajaamme vastaavan R-leiman. Mutilointi on muuttunut turhan pliisuksi.

Kuva: © 20th Century Studios

Saatanan kirkko

Suuren yleisön kauhuelokuvaksi The First Omen on jopa yllättävän rohkea katolisen kirkon kriitiikissään. Orpokodin lasten kokemat kauheudet ovat kirkon touhuista kesymmästä päästä, mutta silti leffa sanoo suoraan kirkon olevan suoraan saatanasta. Tai ainakin osan sen toimijoista.

Muun muassa Servant-kauhusarjasta tuttu Nell Tiger Free löytää päällisin puolin yksiulotteiseen hahmoonsa syvyyttä ja nyansseja. Haavoittuvan hauraan Margaretin piilevä pimeämpi puoli on kiehtovaa katsottavaa. Leffan kommentit naisten itsemääräämisoikeudesta ja tukahdetusta seksuaalisuudesta jäävät naisohjaajasta huolimatta täysin pintaraapaisuiksi.

Konkari Bill Nighyn karikatyyrikardinaalin kohtaukset vaikuttavat siltä kuin niiden kuvauksiin olisi varattu aikaa maksimissaan pari päivää. Ralph Ineson on myös mainio näyttelijä, mutta kumma valinta alkuperäiselokuvasta tutun isä Brennanin rooliin. Hahmoa alun perin esittäneen Patrick Troughtonin suku on täynnä näyttelijöitä, jotka muistuttavat patriarkkaa.

Kuva: © 20th Century Studios

Lupaus paremmasta

The First Omen leviää käsiin viimeisen kolmanneksen aikana, jonka kliimaksi on venytetty liian pitkäksi. Studio on tainnut tajunnut vasta leffan jälkityövaiheessa suoran jatko-osan uutuudelle olevan mahdottomuus. The First Omen päättyy suunnilleen suoraan siihen, mistä ensimmäinen The Omen alkaa. Damienin tarina on jo kerrottu.

Loppuun lätkityt pari kohtausta lienevät peräisin lisäkuvauksista. Mukaan on ängetty ääliömäinen tvisti, joka mahdollistaa tarinan jatkon ilman Damienia. Alleviivaavaa lopetusta lukuun ottamatta leffa melkein toimii omana kokonaisuutenaan, vaikka onkin ripoteltu täyteen bongattavaa Omen-faneille.

Jo vuoden 2015 Vessels-lyhäri antoi osviittaa ohjaaja Stevensonin kyvyistä. The First Omen sisältää lupauksen vielä paljon paremmasta. The Omen -esiosan perusteella ohjaajan paikka on indiekauhun parissa, jossa päätösvalta ei ole jättistudion pukumiehillä.

THE FIRST OMEN

”Täysin turhanpäiväisten esiorahastusten asteikolla The First Omen on paremmasta päästä.”