Too Human (360)

02.09.2008 18:45 Jukka O. Kauppinen

Too Humania tehtiin aivan alkujaan PlayStation 1:lle. Sitten sitä juonittiin Nintendon GameCubelle. Lopulta peli saapuikin Xbox 360:lle, noin yhdeksän vuoden kehitystyön jälkeen. Kuten voi arvata, pitkä vatvominen ja venynyt kehitystyö eivät tehneet pelille hyvää.

Odotetun megaluokan toiminnallisen roolipelin sijaan Silicon Knightsin luomus on eeppinen tappelupeli, jossa massiivisen taustatarinan vastapainona on vain nälkäinen siika. Karu fakta heti alkuun: pieleen meni.

Too Human antaa kovin ristiriitaisia viestejä. Siinä on uskomattoman munakas taustatarina ja -maailma, joka saa hardcore science fictionin ystävälle huvittuneen hymyn naamalle. Samalla se ampuu melkeinpä jatkuvasti yli, välillä tahallisen onnistuen, välillä hämmennyttävän omituisesti. Tuntuu kuin tämä Denis Dyackin visioima peli olisi yhden miehen show, jonka käsikirjoituksen korkealle tähtäävät visiot eivät oikein kohdanneet pelintekemisen realiteetteja.

Mieleen tulee väkisinkin Daikatana. Ja Dyackin puheista Derek Smart.

Kyberimpi on parempi

Käsikirjoituksen visiot ovat huikeat. Miettikää nyt. Pelin päähenkilöt ovat kaukaisessa tulevaisuudessa eläviä norjalaisia muinaisjumalia, jotka eivät ole suinkaan jääneet aloilleen makaamaan ja homehtumaan. Ehei. Nämä kaverit ovat kyberjumalia, jotka askeltavat ihmisten keskuudessa kuin… kyberjumalat konsanaan. Ja taistelevat, ah taistelevat kuin vain jumalat osaavat.

Jumalana on tietysti kiva olla, mutta kyberimpi on tietysti aina parempi. Siksi nämä muinaisjumalat tykkäävät implanteista. Modataan jumalaista kehoa lisälaitteilla ja ollaan yhä jumalaisempia.

Pelin päähenkilö on kuitenkin vähän vaisu kaveri. Hänellä ei ole tarpeeksi implantteja. Siksi muut jumalat pitävät häntä vähän liian ihmismäisenä. Vähän liian.. Too Humanina. Mutta kyllä tämä saadaan kuntoon, kun kaveri näkee kentällä että implantit ovat kiva ja tehokas asia.

Hyvältä siis kuulostaa – mutta läjätään faktat pöytään tiiviinä klimppinä. Pelinä ja viihteenä Too Human epäonnistuu. Sitä mainostetaan toiminnallisena roolipelinä. Toimintaa kyllä löytyy, roolipeliä ei. Ei, en laske roolipeliksi sitä, että hahmolle voidaan vaihtaa päälle erilaisia panssareita ja aseita, tai että tämän erikoistaitoihin voi lämiä pisteitä hahmon leveloituessa taistelujen mittaan.

Käytännössä tarjolla on yksioikoinen tappelupeli, jossa on paljon erilaisia aseita mutta ei juuri valinnanvaraa. Peli etenee viivasuorasti kapeita raiteitaan pitkin, ilman mainittavia mahdollisuuksia omaan puuhailuun. Seikkaileminen ja tutkiminen puuttuvat.

Lisäksi pelin rakenne on hämmentävän rikkonainen. Okei. Tämä on siis tappelupeli. Miksi ihmeessä pelihahmon pitää sitten vähän väliä siirtyä jonnekin kyberavaruuteen, jossa hän käyttää kybertaitojaan esimerkiksi puun kaatamiseen. Oho, kyberpuun kaatuminen aukaisi todellisessa maailmassa uuden kulkuväylän. Haloo, missä kyberlogiikka? Ulottuvuuksien välinen loikinta tuntui tarpeettomalta ja suorastaan tyhmältä.

Toimivaksi rikottu taistelu

Ja se taisteleminen… Harvemmin yhteen peliin on mahdutettu näin montaa pelisuunnittelun epähelmeä. Kamppailu sujuu periaatteessa sekä läheltä että kaukaa. Molemmilla etäisyyksillä pelissä vain on pirusti ongelmia. Kaukaa ammuskellessa maalien valitseminen on hankalaa, joskin kerran lukituksen saatuaan tähtäin pysyy maalin päällä vaivatta. Korkeustasot kuitenkin tuottavat hauskoja ongelmia, sillä peli ei vain yksinkertaisesti meinaa hahmottaa ylempänä tai alempana olevia vastuksia, etenkään jos ilmassa on vihollisen ohjuksia. Pitkän kantaman kiväärin hyöty on mitätön, kun vihuun ei osu.

Lähitaisteluissa meno on yleensä lystimpää. Kunnon aseet erilaisine tehosteineen ja beat’em’up-komboineen piristävät välillä, kuten myös erikoishyökkäykset. Pitkällä tähtäimellä peluu on kuitenkin lähinnä rassaavaa ja itseään toistavaa, huolimatta uusista implanteista ja erilaisista aseista. Lopulta sitä kuitenkin ollaan vihulauman keskellä hirveässä rähinässä, jossa ei erota omaa hahmoaan kymmenien ihotuntumaan edenneiden alien-iilimatojen keskeltä.

Siihen päälle äärimmäisen turhauttava kamera, joka on oikein suunnitteluhelmien kukkanen. Pelaaja ei ohjaa ollenkaan kameraa, vaan se valkkailee kuvakulmia automaattisesti, muka elokuvamaisen elämyksen tarjoten. Harmi että kamerasta jää mieleen lähinnä sen aiheuttamat turhautumisen hetket, kun kuva näyttää aivan liian usein jotain aivan muuta, väärää ja tarpeetonta. Kamera haisee, pahalta.

Yhden kehun suostun antamaan. Lähitaistelujärjestelmä on omaperäinen, hauska ja monipuolinen. Kahdella sauvalla ja napeilla luotavat kombot ja liikehdinnät ovat vekkuleita. Harmi vain, että käyttämällä molemmat sauvat taistelujärjestelmään on uhrattu pelaajan mahdollisuus kameran suoraan hallintaan, mikä olisi parantanut pelattavuutta reilusti.

Näyttävä mutta kamala

Too Humanissa on yksinkertaisesti aivan liian paljon virheitä, että siitä voisi nauttia millään muotoa. Peli on näyttävä ja korkealle kurkotteleva. Käsikirjoitus ampuu upean korkealle ja tarjoilee hämmästyttävän – ja hämmentävän – pelimaailman.

Sen sijaan pelillisesti aikaansaannokset ovat vaisut. Vihollisen ja omien tekoäly on surkeaa, äänet jopa raivostuttavia, kentät kuraisia putkijuoksuja eikä pelillinen meininki yllä missään vaiheessa kyberjumalten tarinan tasolle. Too Human on peli, joka huokuu joka solultaan epäonnistumisen pahaa hajua, jota ei edes verkkomoninpeli pysty pesemään pois.

Alleviivataan fanipoijille vielä sitä, että Too Humanin epäonnistuminen ei perustu suinkaan mihinkään Xbox 360 -ekslusiivisuuteen. Onhan tätä tehty kahden muunkin konsolivalmistajan palkkalistoilla, mutta loppumetreillä tulos olisi onneton millä tahansa alustalla. Kyllä tämä olisi saattanut olla kelvollinen teos monta joskus vuosia aiemmin, mutta minkäs teet, kun tekijätiimi on seurannut umpikujana johtanutta visiotaan sokkona liian kauan. Kyllä tästä lähtökohdasta olisi syntynyt paljon parempikin peli ja lyhyemmässä ajassa. Mutta nyt Too Human on väärä peli väärällä aikakaudella, kuin väkisin nykypäivään siirretty muinaismuisto.

Tekijä: Silicon Knights
Julkaisija: Microsoft Game Studios
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: Xbox 360
Pelaajia: 1-2 (samalla konsolilla), 2-4 (lähiverkko, netissä)
Pelin kotisivu: http://www.xbox.com/fi-FI/games/t/toohuman/