Arvostelu Endless Ocean Luminous on selvästi Aquamanille tehty peli – muiden on turha tylsälle sukellusretkelle lähteä
Kuva: © Arika
Merenalainen seikkailu Endless Ocean Luminous on opettavainen sukellusretki kalojen maailmaan, mutta alkuinnostuksen laannuttua uiskentelu syvänsinisessä meressä muuttuu puuduttavaksi puurtamiseksi.
Julkaisupäivä: 2.5.2024
Studio: Arika
Julkaisija: Nintendo
Saatavilla: Nintendo Switch
Pelaajia: 1
Ikäraja: 3
Peliä pelattu arviota varten: noin 9 tuntia
Vielä paperilla Endless Ocean Luminousin idea kuulostaa hyvältä: rentoa sukeltelua ja merenelävien bongausta rauhallisessa, täysin vaarattomassa ympäristössä. Homma kaatuu kuitenkin siihen, että kalat ovat ehdottomasti eläinkunnan tylsimpiä olentoja – eihän niitä voi edes paijata. Hullaantuakseen Endless Ocean Luminous istä kympillä onkin pelaajalla oltava erityisen lämpimiä tunteita eväkkäitä kohtaa.
Mukaan on tungettu eräänlainen tarina, vaikkakin suurin osa ajasta vietetään vapaasti sukellellen satunnaisesti luoduissa maailmoissa. Pelihahmo on jonkin sortin tutkija, jonka tehtävä on dokumentoida The Veiled Sea -nimisen vesialueen eläimistöä. Meren herkkä ekosysteemi on kuitenkin vaarassa, ja pelaaja saakin tehtäväkseen avustaa luontoäitiä hohtavia kaloja skannaamalla.
Pääjuoni voisi periaatteessa olla ihan mielenkiintoinen, mutta tarinassa eteneminen on tehty inhottavan katkonaiseksi.
Aluksi opetellaan pelin alkeet muutaman minuutin pituisessa tutoriaalissa. Tämän jälkeen pääjuoni jää sikseen, sillä sitä pääsee jatkamaan vasta sen jälkeen, kunhan on ensin skannannut 500 kappaletta kaloja ja muita otuksia. Seuraavaksi pääjuonesta nähdään parin minuutin pituinen pätkä, jonka jälkeen täytyykin skannata 1000 kalaa ennen tarinan jatkumista. Juonikohtausten aikana ei aina pääse edes osallistumaan toimintaan, vaan pelaajan tehtäväksi lankeaa ruudulla käytävän keskustelun toljottaminen. Homma toistaa tätä samaa kaavaa, kunnes pelaaja on niin turhautunut, ettei pääjuoni jaksa enää kiinnostaa.
Kuvakaappaus Endless Ocean Luminous -pelistä © Arika
Yksinkertaista ja tylsää
Mekaniikoiltaan peli on hyvin simppeli. Pelaaja sukeltelee ympäri avointa merialuetta ja skannaa vastaan lipuvia, hohtavia mereneläviä. Skannaamalla otuksia pelaaja kerää ekosysteemin pelastamiseen vaadittavaa valoa sekä ansaitsee valuuttaa, jolla ostaa kosmeettisia päivityksiä sukelluspukuun. Pientä lisäpuuhaa tuo The Mystery Board -niminen kivilaatta, jossa on 99 tyhjää ruutua. Näitä ruutuja täytetään kaivamalla aarteita merenpohjasta sekä ratkomalla piskuisia arvoituksia.
Pelin nimestä huolimatta meri ei ole loputon, mutta pelialue on silti kiitettävän suuri.
Tunnelma on hyvin seesteinen. Vastaan tulevat otukset eivät ole vihamielisiä, vaikka varsinkin terävähampaiset hait näyttävän sangen uhkaavilta. Hapen loppumisesta ei myöskään tarvitse huolehtia. Välillä ilmapiiri livahtaa kuitenkin vähän liiankin rennon puoleiseksi. Osa eläimistä liikuskelee ympäriinsä, mutta suuri osa niistä lilluu laiskasti paikoillaan, eikä reagoi parin sentin päässä räpiköiviin petoihin millään tavalla. Vaikka on hyvä, että pelaajahahmo on turvassa, niin olisin silti kaivannut jonkinmoista elämää kalojen keskuuteen. Kalat olisivat voineet puuhailla kalamaisia juttua – nyt ne vain ovat olemassa.
Kuvakaappaus Endless Ocean Luminous -pelistä © Arika
Skannattavia mereneläviä on yhteensä noin 500 eri lajia. Joukkoon mahtuu kaloja, valaita, rapuja sekä jo sukupuuttoon kuolleita olentoja. Meren syvyyksissä saattaa nähdä myös muutamia myyttisiä otuksia. Uusien lajien tapaaminen ensimmäistä kertaa aiheuttaa vau-elämyksen, sillä osa vastaan uiskentelevista luontokappaleista on todella erikoisen näköisiä. Mutta kun on ehtinyt sukellella jo jonkin aikaa, ei uusia lajeja enää tapaa niin usein. Tällöin peli muuttuu tylsäksi, sillä samojen lajien skannaus uudelleen ja uudelleen alkaa tuntumaan työltä.
Luontodokumentin tuntua peliin tuovat pienet infopätkät, jotka kertovat mielenkiintoista nippelitietoa meressä uiskentelevista eläimistä. Tekstit ovat sopivat pituisia ja tarjoavat juuri oikean määrän informaatiota. Pelisessioideni jälkeen pidänkin itseäni eräänlaisena kala-asiantuntijana – toki en tiedä, mihin kaikkeen tätä oppimaani tietoa käyttäisin!
Kuvakaappaus Endless Ocean Luminous -pelistä © Arika
Yhdessä hommat hoituvat nopeammin
Aava meri on yksinäinen paikka, mutta onneksi Endless Ocean Luminousta voi pelata yhdessä 29 muun kumiseen sukelluspukuun pukeutuneen tutkijan kanssa. Pelaaja voi liittyä jo valmiiseen maailmaan käyttämällä pääsykoodia tai luoda kokonaan uuden alueen. Moninpelissä hommat toimivat samalla tavalla kuin yksinkin, mutta tietysti nopeammin ja helpommin. Itse kokeilin moninpeliä muutamaan otteeseen. Toisia pelaajia ei ollut linjoilla kovinkaan montaa, molemmilla kerroilla meitä uiskenteli aaltojen sykkeessä yhteensä noin viisi henkilöä. Toisten pelaajien kanssa voi kommunikoida käyttäen emojeja, mutta muunlainen keskustelu loistaa nintendomaisesti poissaolollaan.
Ulkoisesti kyseessä on keskinkertainen teos. Kalat ja muut otukset näyttävät hyviltä, mutta ympäröivä, karu maailma ei aivan yllä samalla tasolle. Peli olisikin varmasti näyttänyt paljon paremmalta jollakin vähän tehokkaammalla konsolilla.
Kuvakaappaus Endless Ocean Luminous -pelistä © Arika
Mielenkiintoni Endless Ocean Luminousta kohtaan pysyi yllä noin tunnin ajan, kunnes pulikointi muuttui työntäyteiseksi pakkopullaksi. Aluksi tuntui hauskalta yrittää skannata kaikki pelistä löytyvät luontokappaleet, mutta jouduin luopumaan päämäärästäni tylsistymisen vuoksi. Tämän lisäksi pelissä on muitakin ongelmia: Pääjuonessa eteneminen on tehty vaivalloiseksi, kalat eivät tee mitään eivätkä maisematkaan näytä järin kauniilta.
Tunteeni mereneläviä kohtaan eivät yksinkertaisesti ole tarpeeksi lämpimät, että viihtyisin Endless Ocean Luminous -peli parissa.
ENDLESS OCEAN LUMINOUS
”Merenelävien flegmaattisuus tarttuu nopeasti myös pelaajaan, eikä kaikin puolin tylsä Endless Ocean Luminous tee kaloista kiinnostavia eläimiä kovasta yrityksestä huolimatta.”
