Kingdom Under Fire: The Crusaders (Xbox)

Korealaisen Phantagramin tekemä Kingdom Under Fire: The Crusaders on melko omaperäinen tekele, vaikka se muistuttaakin Dynasty Warriors -pelejä. The Crusaders omaa kuitenkin kyseisiä pelejä enemmän strategiaelementtejä pc:n parin vuoden takaisesta Kingdom Under Fire -strategianaksuttelusta.

Pelin tarina kertoo sisällöltään melko tavallisesta keskiaikaishenkisestä fantasiamaailmasta, jossa pahan voimat nostavat päätään. Bersian maa joutuu taas sodan pauloihin. Sotaa käydään neljässä eri kampanjassa kummankin osapuolen näkökulmasta.

Pelaaminen tapahtuu taistelukentillä kahdella tasolla tarinan edetessä niiden ulkopuolella isomman kartan ja hahmojen välisen dialogin voimin.

Taistelukentällä pelaajan komennossa on useita monien sotilaiden muodostamia osastoja, kuten miekka- ja keihäsmiehiä, ratsuväkeä, jousiampujia ja niin edelleen. Parhaimmillaan ruudulla voi vilistä satoja sotilaita taisteluiden tiimellyksessä.

Osastoja komennellaan kentällä reaaliaikaisesti antamalla niille liikkumis- ja hyökkäämiskäskyjä. Osastojen muodostelmaa voi lisäksi tiivistää taistelutehon lisäämiseksi tai laajentaa liikkumisnopeuden lisäämiseksi ja suojaksi jousihyökkäyksiltä.

Osastojen välisessä taistelussa päästään itse pistämään vastustajia poikki ja pinoon sankaria ohjaamalla. Pelaajan suoriutuminen taistelussa vaikuttaa koko osaston sotimiseen. Taistelut ovatkin pelin parasta antia. Sankareilla on omat liikkeensä, erikoiskykynsä ja apulaiset, joilta voi taisteluissa pyytää apua erikoishyökkäysten muodossa. Sotiminen on rajua ja kaoottista toimintaa, jossa rapa ja veri roiskuu, kun sadoittain ihmisiä, örkkejä, haltioita ja peikkoja taistelee keskenään pelaajan ympärillä.

Kömpelöä strategiointia

Ongelmia pelissä aiheuttaa kuitenkin sen toinen tärkeä osa, eli strateginen joukkojen siirtely. Osastoja on yleensä ohjattavana useita, ja taisteluissa tapahtuu paljon sellaista, johon pelaajaan olisi reagoitava. Tekoäly ei pidä osastoista tarpeeksi hyvää huolta, jotta ne voisi jättää koneen ohjaukseen pelaajan keskittyessä muuhun. Osastojen erikoiskykyjen käyttäminen ja muodostelmien muutokset vievät liikaa aikaa, ja välillä pallo voikin karata pelaajan käsistä. Tekemistä on liikaa.

Monipuolisuutta ja syvyyttä pelissä kuitenkin on. Kaikkien sankareiden ja joukkojen taitoja ja varusteita voi parannella monin tavoin taisteluista kerätyn rahan ja kokemuksen avulla. Joukkoja voi myös kehittää paremmiksi ammattipuun kautta. Perusmiekkamiehistä voi ajan kanssa kehittää raskaasti panssaroituja paladiineja ja niin edelleen.

Ulkoisesti pelissä ei ole valittamista, päinvastoin. Graafinen suunnittelu on melko rujoa ja keskiaikaisen rapaista, mutta se sopii pelin tunnelmaan. Ottaen huomioon joukkojen määrän taisteluissa jokainen on hahmo yllättävän yksityiskohtainen ja monipuolisesti animoitu. Äänipuolella ääninäyttely on aidan vehreämmällä puolella, mutta musiikkina toimiva heviräminä on melkoisen epäonnistunut ratkaisu.

KUF: The Crusaders tarjoaa varsin omaperäistä fantasiatoimintaa ja -strategiaa, mutta kömpelöt ratkaisut joukkojen ohjailussa voivat olla esteenä joidenkin pelinautinnolle.

Miika Huttunen