Ant-Man olisi voinut olla niin paljon parempi elokuva

21.07.2015 11:14 | Tatu Junni

Ant-ManEnsi-ilta: 22.7.2015
Alkuperäisnimi: Ant-Man
Ohjaus: Peyton Reed
Käsikirjoitus: Edgar Wright, Joe Cornish, Adam McKay & Paul Rudd
Pääosissa: Paul Rudd, Michael Douglas, Evangeline Lilly & Corey Stoll
Pituus: 117 minuuttia
Ikäraja: K12
Idea: Marvelin pienin sankari seikkailee suurella kankaalla
Arvostelija: Tatu Junni

3/5

Vuosi sitten Marvel räjäytti pankin puhuvalla puulla ja asetta heiluttelevalla pesukarhulla. Nyt katsojia hämmennetään kokoaan muuttavalla hyönteisherralla, joka taistelee oikeuden puolesta muurahaisarmeijansa kanssa.

Ant-Man saapuu elokuvateattereihin epäkiitollisena ajankohtana. Keväällä ensi-iltansa saanut The Avengers: Age of Ultron oli pettymys jopa monelle pitkän linjan Marvel-fanille ja muutenkin supersankariähkyn vaara on kasvanut parin viime vuoden aikana hälyttävän suureksi. Ne, jotka sarjisfilmatisoinneista jaksavat vielä innostua, odottavat jo ensi vuonna ilmestyvää Deadpoolia, Batman v Superman: Dawn of Justicea ja Captain America: Civil Waria.

Ant-Man voi tuntua helposti pakkopullalta – vuosikausia vaivatulta nisulta, joka on pakko järsiä pois ennen kunnon herkkujen pariin siirtymistä.

Kun Muurahaismies vielä lukeutuu niihin Marvel-sankareihin, jotka eivät ole jo valloittaneet yleisöä piirretyillä tai videopeleillä, on studio melkoisen tulikokeen äärellä. Yhdysvalloissa Ant-Man ei yltänyt tavoitteisiinsa ensi-iltaviikonloppuna, vaikka katsojatilaston kärkeen nousikin. Seuraavat viikot paljastavat, muodostuuko elokuvasta Marvelin kultaputken ensimmäinen vuotokohta.

Ant-Man

Marvel Studios kiinnitti vuonna 2013 toisen Captain America -elokuvansa ohjaajiksi Joe ja Anthony Russon. Veljekset tunnettiin ennestään Sinä, minä ja Dupree -hömppäelokuvan ja Sukuvika-tv-sarjan kaltaisista komedioista. Kaikkien yllätykseksi Russot kuitenkin tekivät Captain America: The Winter Soldierista tehokkaan toimintatrillerin, joka on monien mielestä yksi Marvelin parhaista elokuvista.

Ant-Manin kohdalla Marvel koettaa toistaa menestystarinansa.

Kun Muurahaismiehen sooloseikkailua vuosia valmistellut brittiohjaaja Edgar Wright (mm. Shaun of the Dead) ei saanut studiolta kyllin vapaita käsiä toteuttaa visioitaan ja jätti projektin, tuuraajaksi palkattiin Peyton Reed. Miehen tunnetuimpia töitä ovat tyhjänpäiväiset tusinahuttuilut Yes Man ja The Break-Up sekä vuosituhannen vaihteen cheerleader-hömppäily Bring It On – Anna palaa.

Toisin kuin Russot, Reed ei ole keksinyt itseään uudelleen. Ant-Man on rutinoituneen rengin tilaustyö, jonka ohjauksesta löytyy hyvin vähän persoonallisuutta. Elokuvan onnistuneimmista kohtauksista useimmat ovat tyylinsä perusteella Edgar Wrightin perintöä, eivät uuden ohjaajan omia oivalluksia. Ei Ant-Man huono ole, mutta se jää turhauttavan kauas potentiaalistaan. Mainioista ideoistaan ja ihastuttavan pöljästä ideastaan huolimatta supersankarileffa lähtee lentoon vain hetkittäin.

Ant-Man

Ant-Man kertoo vankilasta vapautuneesta Scott Langista (Paul Rudd), jonka alkuperäinen Muurahaismies Hank Pym (Michael Douglas) värvää taisteluun ilkeää korporaatiokonnaa Darren Crossia (Corey Stoll) vastaan. Yhdessä Pymin Hope-tyttären (Evangeline Lilly) kanssa miehet koettavat estää Crossia hyödyntämästä Keltatakki-keksintöä, joka voisi vääriin käsiin päätyessä horjuttaa koko maailmanrauhaa.

Näyttävän ja visuaalisesti varmaa laatua olevan Ant-Manin suurin murheenkryyni on sen käsikirjoitus ja etenkin tarinan konna. Sama ongelma on vaivannut muun muassa Iron Man 3:a ja Thor: The Dark Worldia, joten Marvel se ei sitten osaa oppia virheistään. Jopa Ivan Vanko, Aldrich Killian ja Malekith voivat katsoa Darren Crossia nenänvartta pitkin. House of Cards -sarjasta tutun Stollin keksijänero on yksiulotteinen kepulivenkura ja pukupelle, joka puukottaa kavereitaan selkään ja tahtoo – ihan oikeasti – valloittaa maailman.

Ja jotta kaikki menisi oikein yllätyksettömästi, on antagonisti tälläkin kertaa sankarin kanssa samanlaiset voimat, mutta päinvastaisen moraalin omaava doppelgänger. Konnansa kohdalla Ant-Man siis viljelee klisettä kliseen perään, eikä tajua edes pyytää anteeksi.

Ongelmaton ei ole Ant-Manin sankarikaan.

Muurahaismies on aina ollut Marvelin sarjakuvien b-luokkaa. Hahmo tunnetaan lähinnä pöljästä kypärästään ja vaimonhakkaajana. Myös valkokankaalla minimies jää isompien poikien jalkoihin. Scott Langin kaavamainen kasvukertomus konnasta sankariksi ei ole kovin mielenkiintoinen, eikä Paul Ruddin karisma riitä kantamaan koko elokuvaa. Sympaattinen, mutta ei järin kiinnostava näyttelijä on ollut aina parhaimmillaan sivuosissa. Ant-Manissa Michael Douglas varastaa toistuvasti show’n Ruddin nenän edestä, vaikka veteraanitähti tekeekin pelkän varman päälle pelaavan tusinaroolin. Asiaan toki vaikuttaa myös se, että Hank Pymissä on hahmona enemmän särmää kuin kisällissään.

Ant-Man

Ant-Manissa riittää runsaasti huumoria, mutta vain kolmannes vitsiviritelmistä on oikeasti hauskoja. Peyton Reedin rytmitys on laiskahkoa ja lisäksi ”koomisiksi keventäjiksi” tarkoitetut sivuhahmot lähinnä vaivaannuttavia. Valtavasti pedattu ”kaikkien aikojen ryöstö” jää kauas Mission: Impossible– ja Ocean’s Eleven -elokuvien vastaavista. Kokonaisuutena Ant-Man tuntuu turhan päämäärättömältä elokuvalta. Se tempoo vimmaisesti moneen suuntaan eri genrejen välillä ja jää lopulta rimpuilemaan paikalleen.

Parasta Ant-Manissa on muutaman yksittäisen toimintakohtauksen ja huumorihetken lisäksi tapa, jolla se on sidottu Marvelin universumiin sitä samalla laajentaen. Pym-partikkelien kautta sukelletaan maailmaan, jota kartoitetaan varmasti runsaasti ”vaihe 3:n” aikana. Niin sanottuja pääsiäismunia ja viittauksia Ant-Manissa riittää runsaasti, ja onpa elokuvassa mukana jopa yksi Kostajien jäsen hupaisassa sivuosassa.

Kenties jossain atomien välissä on maailma, jossa Edgar Wright sai toteuttaa alkuperäisen visionsa ja Ant-Manista tuli viiden tähden viihdeklassikko. Nyt tarjolla on perusvarmaa kesähubaa, mutta ei varsinaisesti mitään ihmeellistä. Jotta homma olisi voinut toimia nykymuodossaan kunnolla, Ant-Manin tekijöiden olisi pitänyt heittää Wrightin lähdön jälkeen homma läskiksi ja lähestyä aihetta reippaammin kieli poskella.

Ihan oikeasti, tämä on elokuva muurahaisten kanssa hengaavasta nahkaukosta. Turhat perhedraamat hittoon, ja jättimäistä Thomas-veturia ja muurahaiskoiraa tilalle!

PlusMiinusNolla

+ Ihailtavan pöljä idea ja muutaman tähtihetket
– Kokonaisuus tuntuu tasapaksulta ja muutenkin Marvel-ähky uhkaa jo