Mercenaries 2 -ensikosketus – suurempaa, kauniimpaa, parempaa
Mercenaries: Playground of Destruction oli jokunen vuosi sitten aikansa toimintapelien kärkeä. Avoin pelimaailma, suuri määrä sotilaskalustoa ja reilu annos hurttia huumoria pitivät huolen siitä, että peli muistellaan yhä lämmöllä.
Kauaa ei kuitenkaan tarvitse enää tyytyä vain vanhojen kunnian hetkien muisteluun, sillä pelin hartaasti odotettu jatko-osa lähestyy julkaisukuntoaan. Tutustuimme pelin tuoreeseen versioon ja havaitsimme, että peli toimii vaikka sitä ei tarkastelisi nostalgian kultalasien läpi.
Tutustuimme pelin tuoreeseen versioon EA:n kestitystilaisuudessa, jossa pääsimme myös vaihtamaan juttua pelin tuottajan, Jonathan Zamkoffin kanssa. Zamkoff kertoi, että Mercenaries 2 on suunniteltu muutama merkittävä teesi mielessä. Näistä ensimmäinen oli ”suurempaa, kauniimpaa, parempaa”.
Korean sijaan peli sijoittuu tällä kertaa Venezuelaan, jossa paikallinen sotilasjuntta on kaapannut vallan. Venezuelan rehevät sademetsät ja iloiset hökkelikylät on mallinnettu rakkaudella pelialueeksi, joka Zamkoffin mukaan on kooltaan kahdeksan neliökilometriä. Abstrakti luku aukeaa ehkä paremmin kun kuulee, että kartan halki ajaminen vie pelaajalta 30 minuuttia aikaa, mikäli hän ei siis joudu matkallaan keskelle täyttä sotaa.
Zamkoff mainosti myös, että kaluston määrää on kasvatettu valtavasti. Aseita, ajoneuvoja ja tulitukea on saatavilla reilusti aiempaa enemmän. Tiimi on vetänyt homman siinä määrin överiksi, että testaamassamme versiossa pystyi kaappaamaan jopa venezuelalaisen supertankkerin, joskaan hän ei suostunut lupaamaan että ominaisuus pääsee lopulliseen versioon.
Nyt se on henkilökohtaista
Siinä missä palkkasoturimme heittivät alkuperäisessä pelissä keikkaa puhtaasti rahan perässä, nyt motiivina on kosto. Ykkösestä tuttu ruotsalaispalkkis Marcus Nilsson on nimittäin joutunut Venezuelan tuoreen diktaattorin pettämäksi. Palkkion sijaan hän sai palkaksi töistään luodin persposkeensa ja tämähän ei palkkista miellyttänyt.
”Pelin kantavana ideana oli ajatus kohtuuttomista vastauksista. Jos ammut minua perseeseen, minä valtaan sinun kartanosi. Jos valtaat minun kartanoni, minä pommitan koko kyläsi kartalta. Etkä halua edes kysyä, mitä tapahtuu, jos pommitat minun kylääni”, Zamkoff selitti pelin filosofiaa.
Kohtuutonta kostoaan pääsee toteuttamaan reilussa 70 tehtävässä – joskin määrä voi vielä kasvaa – jotka ovat aiheeltaan luonnollisen sotaisia. Alkuperäisen pelin tavoin toteutustapa on tosin täysin avoin. Pelaaja voi joko hiippailla vihollisten leiriin aiheuttamaan kaaosta tai pistää koko paikan matalaksi vaikkapa massiivisella Daisy Cutter -pommilla, kunhan kukkarosta löytyy massia. Zamkoff kertoikin, että pelaajaa ei ole haluttu kahlita.
”Kun kehitimme peliä, kysyimme koko ajan itseltämme, ’voinko’. Voinko kiivetä tuolle horisontissa näkyvälle vuorelle? Voinko vallata tuon taivaalla lentävän helikopterin? Voinko käyttää sen aseita vihollisiani vastaan? Halusimme, että pelaajat kysyvät näitä kysymyksiä ja halusimme vastata niihin kaikkiin: ”Kyllä voit!”
Näin tuntuu myös tapahtuneen, sillä testaamassamme versiossa meininki oli jo täysin älyvapaata. Vanhoja nettivideoita kauhistelleille voidaan kertoa, että peli on nykyään teknisesti paljon vakaampi kuin aiemmin. Ruudunpäivitys oli sekä PlayStation 3:lla että Xbox 360:lla enemmän kuin pelattava. Peli pyöri mainiosti jopa tiukimmissakin tilanteissa, joita Mercenaries 2:ssa tuntuu olevan jatkuvasti.
Kaikki matalaksi
Tiimi esitteli tilaisuudessa jos jonkinlaisia tehtäviä, joista yhdessä piti ensin vallata vihollisten hallussa oleva öljynjalostamo ja tämän jälkeen suojella sitä vastahyökkäykseltä miehittämällä panssarintorjuntatykkejä. Itse pääsin kokeilemaan vuoren rinteellä sijaitsevan vihollistukikohdan vyörytystä.
Parin yrityksen aikana kävi selväksi, että tiimin mainospuheet avoimesta pelimaailmasta toimivat. Ensimmäisellä kerralla kaappasin ohi mennen bensarekan, jonka ajoin suoraan portista sisään ja päin suurinta parakkirakennusta. Tankkeri pistettiin palamaan ja sitten viimeisteltiin homma rynnäkkökiväärillä. Toisella kerralla tilasin yläkerran kaverilta tuekseni panssarivaunun ja päästelin donitseja vihollisteni murskattujen ruumiiden päällä.
Viimeisenä finaalina pudotimme tukikohtaan sen jo mainitun Daisy Cutter -pommin, joka pisti koko paikan matalaksi viimeistä tikkua myöten. Taivaalta satavan romun ja savun keskelle kelpasi lopettaa sessio, joka viimeistään todisti, että Mercenaries 2 kannattaa merkitä odotuslistalleen.
Tekijä: Pandemic
Julkaija: EA
Testattu: PlayStation 3, Xbox 360
Tulossa: PC, PlayStation 2, PlayStation 3, Xbox 360
Julkaisu: 31.8.2008,
Pelin kotisivu: http://www.pandemicstudios.com/mercenaries/
Lue lisää eDomesta
Alone in the Dark -ennakko (360, PC, PS3)
Battlefield: Bad Company ja Battlefield Heroes – vakavan hauskaa sotimista
Fable 2 osa 2 – miekkaa, magiaa ja koiranelämää
Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriots -ensifiilikset (PS3)
Nauti GTA IV -taidepläjäyksestä
Sacred2 Fallen Angel osa 2 – mukana myös moninpelattava yksinpeli
Wiin Virtual Console -ladattavat pelit testissä – onko Nintendo iskenyt retrokultasuoneen?
