Armed Assault (PC)

Sota ei koskaan muutu, kertoo videopelien klassinen sananlasku. Tämä pitää ainakin paikkansa Armed Assaultin tapauksessa, sillä peli muistuttaa kovasti edeltäjäänsä, legendaarista Operation: Flashpointia.

Innokkaasti odotettu jatko-osa on vihdoin ilmestynyt, mutta mitä uutta peliin on keksitty? Tuntuvin muutos on kellon siirtäminen parikymmentä vuotta eteenpäin. Enää ei tetsailla kylmän sodan tunnelmissa, vaan levitetään demokratiaa pitkin banaanivaltiota. Miten raflaavaa!

Operation: Flashpoint muistetaan yhä lämmöllä, sillä kyseessä on yksi harvoista pc:n sotasimulaattoreista. Panssarivaunuja ja lentokoneita simuloivia pelejä on toki kymmeniä, mutta koko sodan kirjoa kuvaavia pelejä ei juuri löydy. Ja Call of Dutyn kaltaiset putkijuoksut voi jättää suoraan edes mainitsematta. Eroa on nimittäin kuin sotaveteraanilla ja totaalikieltäytyjällä. (Kauppisen huomautus: World War II Online, maa-, meri- ja ilmavoimat samassa MMO-pelattavassa paketissa toisen maailmansodan kalustoilla.)

Siinä, missä perusräiskinnässä yli-inhimilliset Rambo-kopiot pistävät yksinään pakettiin 500 natsia ja prikaatillisen panssaria, Flashpointissa pelaaja oli vain osa sotakoneistoa. Kenties tavallinen jalkamies, kenties ryhmänjohtaja tai vaikka panssarivaunun ampuja. Kaluston määrä oli valtaisa ja mukana oli vaunua, kopteria, lentokonetta ja asetta joka lähtöön. Kaikkea sai käpistellä.

Kartat ja operaatiot olivat suuria ja monimutkaisia. Peli oli armotonta: kuolema tuli yllättäen, usein ja epäreilusti. Oli silti ihmeen hauskaa pelata masentavan realistista ja tappavaa peliä, jossa kuula saattoi napsahtaa ohimoon ennen kuin edes pelaaja tiesi kenenkään tähtäilevän.

Ehkä tärkein syy pelin kuolemattomalle maineelle syntyi pelin mukana toimitettujen modaustyökalujen seurauksena. Ei kulunut aikaakaan kun peliin ilmestyi kalustoa ja pelattavuutta parantelevia pikkumodeja sekä koko pelin muuttavia konversioita. Jos kylmä sota ei iskenyt, pelaaja saattoi latauksen avulla siirtyä vaikka suomalaiseksi rauhanturvaajaksi Kosovoon, kiitos erinomaisen Finnish Defense Force -modin.

Kaikki tämä pitää paikkansa myös Armed Assaultin kohdalla. Käy kuitenkin melko pian selväksi, että kovinkaan paljon eroa legendaariseen esi-isään verrattuna ei löydy hakemallakaan. Jotain kuitenkin.

Kerros kromia, vanha moottori

Kerrataanpa heti alkuun ne uudistukset. Jo mainittu uusi tapahtuma-aika tuo tietenkin mukanaan pinon uudistuksia, tärkeimpänä modernin sotakaluston. M16-konekivääri ja rekan lava ovat vaihtuneet punapistetähtäimellä varustettuun M4:ään ja Stryker-miehistönkuljetusvaunuun. Peli näyttää huomattavasti aiempaa paremmalta, kiitos huikeiden filtteriefektien, joita myös käytetään erinomaisesti tunnelman luomiseksi. Konehuoneesta on myös syytä löytyä vääntöä, sillä testikone oli polvillaan, jos detaileja väänsi vähänkään yli normaalitason.

Grafiikka myös haittaa hetkittäin pelaamista. Uusittu ruoho näyttää kyllä tosi komealta, mutta heittäydypä mahallesi. Yllättäen ruutu on täynnä ruohoa, eikä vihollisia näe edes metrin päästä. Tämä ei tietenkään toimi molemminpuolisesti, vaan psyykkiset viholliset havaitsevat maastoutuneen pelaajan ongelmitta. Ruohon poistava fanipäivitys on onneksi jo julkaistu.

Myös pelimoottori on uudistunut. Tuntuvimpana uudistuksena aseiden ballistiset mallit ovat huomattavasti aiempaa realistisemmat. Lentoratojen lisäksi jokaiselle aseelle on mallinnettu yksilöllinen ja realistisen oloinen rekyylimalli. Näin jokainen ase tuntuu yksilölliseltä ja vaatii pientä totuttelua toimiakseen luotettavaksi. Mallit ovat myös oikean elämän kokemusten perusteella realistisen oloiset, vaikka en olekaan tuulitunneleissa pahemmin räiskinyt.

Lentomallin kehutaan olevan aiempaa realistisempi, joskin varsinkin helikopterien puikoissa se tuntui olevan turhankin kiikkerä. Kiinteäsiipiset koneet tuntuvat selkeästi aiempaa ohjattavammilta, joten jotain on selvästi tapahtunut. Jalkaväki on oppinut uuden tempun, nimittäin kurkkimaan reunojen ja kulmien ohi. Erinomaisen kätevää varsinkin kaupunkioloissa.

Muutoksista huolimatta itse peli ei ole muuttunut mihinkään. Pelaaja on edelleen osa suurempaa sotakoneistoa, kaluston määrä on yhä valtava ja pelaaminen on edelleen riemukkaan epäreilua. Tämä tuntuu usein turhankin konkreettisesti, sillä peli ei pahemmin peittele sitä tosiasiaa, että se on vain Operation: Flashpoint pienillä viilauksilla ja uudella kromipinnalla. Valitettavasti tämä tarkoittaa samalla, että vanhan pelin ongelmat ovat yhä täällä ja ne toivat mukanaan uusia kavereita.

Bugeja piisaa

Operation: Flashpointin tavoin Armed Assault on paketista tullessaan buginen sekametelisoppa, joka toimii useimmilla pelaajilla, mutta on täynnä ongelmia. Ongelmat vaihtelevat koomisista (räjähteiden fysiikka sekoaa ja heittää uhrinsa matalalle kiertoradalle) traagisiin (monilla pelaajilla taistelut aiheuttavat useiden sekuntien viiveen ohjausliikkeisiin tehden näin pelaamisesta mahdotonta).

Tekoäly on parannuksista huolimatta edelleen aivokuollut. Mikä onkaan sen kivempaa kuin autokulkue, joka juuttuu vartiksi pusikkoon? Kenties rynnäkkökiväärein varustettu ryhmä, joka käskyistä huolimatta säntäilee vihollisen ristitulessa tai lähtee lähitaistelemaan panssarivaunun kanssa ja tapattaa itsensä. Tai eksyy jo alkumetreillä eikä tottele tämän jälkeen määräyksiä.

Pelin mukana tuleva, reilun parinkymmenen tehtävän mittainen yksinpelikampanja kärsii erityisen paljon juuri tästä ongelmasta. Teoriassa monet tehtävistä ovat useiden joukkueiden yhteistaisteluita, mutta käytännössä pelaaja joutuu tiimikaveriensa aivottomuudesta ja heikosta kestävyydestä johtuen ramboamaan suurimman osan tehtävistä yksin. Tavallaan moinen kumoaa koko pelin perusidean.

Viholliset ovat tutun turhauttavia. AK-47 on näiden ammattitappajien käsissä tarkkuuskivääri, kuten myös pst-ohjus tai tankin päätykki. Rajansa haastavuudellakin, pelistä katoaa tehokkaasti ilo kun pelaaja kerran toisensa jälkeen kuolee kertalaukauksella tilanteessa, jossa peli ei edes piirrä vihollista näytölle. Ongelma ratkeaa tosin helposti editoimalla pelin vaikeussäätimistä vihollisten tähtäyskyvyt realistisemmiksi.

Yksinpelikampanjan tehtäväsuunnittelu on turhan bugialtista. Miten hienoa onkaan, kun peli ei suostu sisäistämään, että pelaajan ryhmän Stryker tuhoutui hyökkäyksessä. Piha on tyhjiä vaunuja täynnä, mutta tekoäly ei suostu tajuamaan niiden olemassaoloa, eikä näin ollen etene seuraavaan vaiheeseen. Lisää ramboilua tiedossa. Muutenkin tehtäväsuunnittelu on paria helmeä lukuun ottamatta melko tympeää. ”Juokse… puskan luo… kello kuudessa” toistettuna puolen tunnin ajan voi olla realistista, mutta ei hauskaa.

Onneksi tällä ei lopulta ole paljoakaan väliä, sillä kukaan ei osta Armed Assaultia paketista saatavan sisällön vuoksi. Operation: Flashpointin tavoin Armed Assaultin suurin viehätys löytyy sen massiivisista modausmahdollisuuksista ja yhteisön tuesta. Odotan itse jo vesikielellä uusien, entistä parempien modaustyökalujen kautta saatavaa fanisisältöä, joilla esimerkiksi Flashpoint pysyi tuoreen tuntuisena pelinä vuosikausia.

Tämä on muutenkin homman nimi. Vaikka Armed Assault on nyt buginen ja tylsä peli, se ei ole sitä enää kuukauden saati sitten vuoden päästä. Bohemian on luvannut suuren päivityksen jo kuun loppuun, joten toivottavasti peliä alusta saakka vaivanneista ötököistä päästään vihdoin eroon.

Sijoitus tulevaisuuteen

Ei sovi myöskään unohtaa moninpelin tarjoamia mahdollisuuksia. Umpisurkea tekoäly ei tunnu missään, kun kilpailee kaverien kanssa siitä, kuka pystyy laskeutumaan parhaiten tornin huipulle suihkuhävittäjän kanssa. Tai vain suorittaa hirmuvaikeita tehtäviä kahdentoista miehen tiimissä mikrofonien ja tarkan yhteistyön avulla. Siitä ei hupi enää paljoa parane.

Mikäli huumoripohjainen moninpeli ei kiinnosta, pelin parinkymmenen moninpelitilan joukosta löytyy varmasti jotain kaikille, oli se oma mieltymys sitten realistinen tiimisota, lipunryöstö tai jotain aivan muuta.

Siinä se Armed Assault sitten on. Vuosien odotuksen jälkeen paketista paljastuu vanha, tuttu peli parilla päivityksellä. Rehellisesti sanoen ei silti jaksa paljon harmittaa, sillä nätimpi ulkoasu, pelimoottorin parannukset ja entistä tiukemmat modaustyökalut pitävät huolen siitä, että hetken kuluttua pelistä irtoaa hupia aivan eri tavalla.

Tätä ei voi korostaa tarpeeksi. Vaikka peliin pettyisi nyt, tai skippaisi sen kokonaan bugien ja puutteiden masentamana, kannattaa tarkistaa tilanne uudelleen parin kuukauden kuluttua. Ties minne sota on silloin meidät johdattanut.

Tekijä: Bohemian Software
Julkaisija: Bohemian Software / 505 Games
Testattu: Intel Core2Duo E6600, Geforce 8800 GTS, 2 Gt DDR2-800
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: 2,0 GHz Pentium 4 tai vastaava, 512 Mt keskusmuistia, GeForce FX tai nopeampi Pixel Shader 2.0 -yhteensopiva näytönohjain, Windows XP tai 2000
Pelin kotisivu: http://www.armedassault.com/