Arvostelu NHL 23, FIFA 23 ja NBA 2K23 – Uudet urheilupelit tarjoavat vähän uudistuksia ja paljon rahastusta

Jokasyksyinen ”sporttitripla” eli EA:n NHL 23 ja FIFA 23 sekä 2K Gamesin NBA 2K23 toistavat tänäkin vuonna aiempaa kaavaa. Pelit ovat pääosin ennallaan – ja myös raha kelpaa julkaisijoille entiseen malliin.

NHL 23:n ja FIFA 23:n tapauksessa vuoden kenties suurimmat muutokset koskevat naisten liigojen ja joukkueiden parempaa huomioimista: tarjolla on huomattavasti enemmän naispelaajia-, joukkueita ja liigoja. NHL 23:n kohdalla naispelaajia löytyy jo suositusta Hockey Ultimate Team -pelimuodostakin, mutta FIFA 23 ei vielä sisällyttänyt naispelaajia FIFA Ultimate Teamiin.

Päivityksenä voi pitää sitäkin, ettei venäläisiä tai valkovenäläisiä joukkueita tai pelaajia löydy kummastakaan pelistä.

Pelimekaniikkoihin liittyvien muutosten puolesta kumpikaan peli ei ole ottanut kovin merkittäviä harppauksia eteenpäin. Pientä hienosäätöä löytyy kuitenkin sieltä sun täältä. NHL 23 tuo mukanaan viimehetken urotekoja, joissa pelaajat voivat laukaista tai syöttää ”aivan viime hetkellä” ja yltää tavallista parempiin suorituksiin. Taklaamista ja pelaajien välistä kontaktia on parannettu ja animaatiot näyttävät paremmilta.

Välivideoilla areenan yleisö ottaa stadionin tunnelman paremmin huomioon, joskin merkittävimmät parannukset esimerkiksi areenoiden autenttisessa tiimikohtaisessa valaistuksessa koskevat vain joitain joukkueita.

FIFA 23:n kohdalla peliin on lisätty aiempaa laajemmat mahdollisuudet taklata toisia pelaajia. Pelaaja voi esimerkiksi taklata toisen suuremmalla voimalla pitämällä taklausnäppäintä pohjassa pidempään.

Pelaajien juoksunopeutta on tehty realistisemmaksi uudella järjestelmällä, joka jakaa pelaajien juoksutaidot räjähtävyyteen, palloa hallitsevaan ja pidempään luokkaan. Näin esimerkiksi pidemmällä matkalla vauhdikas Virgil Van Dijk voi saada räjähtävän Kyliab Mbappén kiinni, kun juoksumatka pitenee.

Hypermotion 2 -teknologian myötä pallon käsittely on nyt sulavampaa kuin sarjan edellisessä osassa, ja myös syötöt ja laukaukset on tuunattu pidemmälle.

NBA 2K23 sisältää niin ikään pieniä parannuksia siellä sun täälä. Mukana on uusia Pro Stick -pallonkäsittelyliikkeitä, donkkauksia, lay-upeja ja kuljetuskomboja. Puolustuksen puolella pallon riistämistä ja heittojen torjuntoja on hiottu.

Kaikki kolme peliä sisältävät edelleen mikromaksuja. EA:n NHL:n ja FIFA:n kohdalla mikromaksuilla voi ostaa parempia pelaajia Ultimate Team -pelimuotoon. Muuten mikromaksuja ei onneksi hierota kovin pahasti pelaajan kasvoihin, ja ainakin itse pystyn elämään niiden kanssa.

NBA 2K23 on puolestaan niin naurettavan täynnä monetisaatiota ja mainoksia, että olisi helpompi luetella ne osat pelistä, joiden kohdalla pelaajalta ei rahasteta ylimääräistä. Ainakin toistaiseksi pelin asetuksia voi säätää ilman mikromaksuja, mutta en yllättyisi, jos ensi vuonna vaikkapa kontrollien muuttamista varten tulisi pulittaa pari euroa tai vähintään katsoa muutama mainos. Pelin kaupallistaminen on ollut jo muutaman vuoden ajan niin hillittömän ylitsevuotavaa, että oksennusrefleksi on herkässä, mikä syö myös intoa pelaamiselta.

Olen urheilupelien puoliaktiivinen kasuaalipelaaja, ja sunnuntaiden ohella avaan pelit usein viikollakin. Kaikkia kolmea peliä yhdistää tänäkin vuonna se, että arvostelua varten jouduin vielä tuplatarkistamaan mediasisällöistä ja pelien kuvauksista, mitä uudistuksia uusin sukupolvi tarjosikaan. Mikäli vierekkäisillä ruuduilla pyörisivät vaikkapa NHL 23 ja NHL 22, en välttämättä osaisi heti sanoa, kumpi peleistä on kumpi.

Kasuaalipelaajan näkökulmasta vaikkapa kiekon tai pallon käsittelyyn liittyvä hienosäätö on melko huomaamaton uudistus.

Pyörää on vaikea keksiä uudelleen, ja sama koskee urheilupelejä. Ei ole mitenkään yllättävää, ettei jokainen vuosi tuo mukanaan mullistavia uudistuksia. Mikäli uudet vuosipainokset julkaistaisiin vaikka joka toisena tai joka kolmantena vuotena, olisi rytmityksessä jo enemmän järkeä. Nyt uudet versiot tuntuvat lähinnä laajoilta päivityspaketeilta, jotka voisivat olla monien muiden pelisarjojen kohdalla jopa ilmaisia.

Vuosittaisille uudispainoksille on vaikea keksiä parempaa selitystä kuin se, että julkaisijoille kelpaa pelaajien raha. Jos pelaajakansa on valmis ostamaan enemmän tai vähemmän saman pelin täyteen hintaan joka vuosi, ja sen jälkeen vielä rakentamaan omat unelmien virtuaalijoukkueensa uudelleen mikromaksujen avulla, ovat jokavuotiset urheilupelien vuosiversiot melkoinen rahasampo.

NHL-, FIFA- ja NBA 2K -sarjojen suurimmat fanit tuskin edes lukevat tätä artikkelia. He ovat pelanneet omaa suosikkipeliään ensimmäisestä päivästä saakka, ja ovat todennäköisesti ja toivottavasti valitsemaansa peliin kohtalaisen tyytyväisiä. Kokeneille kilpailullisuudesta nauttiville aktiivipelaajille pienetkin muutokset tuntuvat suurilta.

Sekä NHL, FIFA että NBA 2K tarjoavat omien lajiensa kohdalla maailman parasta virtuaaliurheilua, eikä kilpailijoita juuri ole olemassa. Kokonaisuutena pelit tarjoavat pitkälle simuloitua pikseliliikuntaa, ja peleihin voi upottaa lukemattoman määrän tunteja.

Monet kuitenkin nauttivat NHL:stä, FIFA:sta ja NBA 2K:sta vaikkapa illanvieton ohessa hyvänä saman sohvan moninpelinä. Tällaisen pelaajan näkökulmasta uudet vuosipainokset eivät tuo mukanaan mitään niin erikoista, että pelien kanssa olisi välttämättä kovinkaan suuri kiire ostoksille.

Vuosipainokset tulevat usein hyviin alennusmyynteihin jo muutaman kuukauden odottelun jälkeen, jolloin päivityksessä on jo enemmän järkeä.