Arvostelu: Total War: Arena muuttaa tutun pelisarjan onnistuneesti moninpelattavaksi reaaliaikastrategiaksi

05.04.2018 20:07 | Joonas Pikkarainen

Sota ei yhtä miestä kaipaa, ellei kyseessä ole sitten Total War: Arena. Suositun pelisarjan ilmaispelattava reaaliaikastrategia pilkkoo joukkojen käskyttämisen useammalle komentajalle toimivassa moninpelisovituksessa.


Julkaisupäivä: julkaistu / Tekijä: Creative Assembly / Julkaisija: Wargaming & Sega / Saatavilla: PC / Testattu: PC / Pelaajia: 1-10 / Ikäraja: 16 / Peliä pelattu arvostelua varten: 18 tuntia


Suurstrategioistaan tunnettu Creative Assembly tunnetaan parhaiten Total War -pelisarjastaan, jossa yhdistyvät valtakuntien hallinta ja armeijatason sodankäynti. Studion uusi ilmaispelattava Total War: Arena hylkää yhtälöstä kokonaan hallinnoinnin ja päästää pelaajat nauttimaan puhtaasta taktikoinnista.

Jos studion pelisarja on millään tapaa tuttu, ei Total War: Arena kaipaa juuri selittelyjä.

Fokus on tällä kertaa vain ja ainoastaan reaaliaikaisissa taisteluissa, joissa kaksi osapuolta ottaa toisista mittaa noin kymmenminuuttisissa matseissa. Kahden pelaajan sijaan armeijat on tosin jaettu kahdellekymmenelle, joista kukin käskyttää kolmea parhaillaan sadasta hengestä koostuvaa joukko-osastoa. Areenalle voi tuoda valitusta johtajasta riippuen muun muassa keihäsmiehiä, jousiampujia, sotaelefantteja ja katapultteja, joilla olisi tarkoitus kukistaa vastustajan osapuoli tai vallata näiden tukikohta – samalla omaa puolustaen.

Silmittömän verenvuodatuksen sijaan Total War: Arenan pääpaino on emosarjan tapaan taktikoinnissa.

Jousiampujat pystyvät harventamaan vihollisen rivejä turvallisen matkan päästä, mutta ratsuväki lanaa tulituen hetkessä nurmeen, ellei heitä puolusta keihäsosastolla. Yksiköt toimivat pitkälti kivi-sakset-paperi-sääntöjä noudattaen, minkä lisäksi strategista ulottuvuutta tuodaan muun muassa vaihtelevasta maastosta sekä sodankäynnin perusopeista. Parhainkin puolustuslinja murtuu onnistuneeseen motitukseen tai sen uhkaan, joten ympäristöä täytyy olla aktiivisesti havainnoimassa ja hyödyntämässä.

Perinteisessä Total War -pelissä omaa taktista pelisilmää avittaa mahdollisuus pysäyttää ajankulku, mutta Arenassa matsit pysyvät reaaliaikaisina käynnistyttyään. Onneksi pelaajan ohjattavana ei ole kuin kolme joukko-osastoa, joten käskytettävien määrä pysyy inhimillisenä. Niissäkin riittää silti tekemistä, sillä kullakin yksiköllä on uniikit kyvyt, joilla edesauttaa joko omaa selviytymistä tai vaikeuttaa vastustajien. Monipuoliset areenat ovat myös täynnä näköesteitä, korkeusvaihteluita ja muiden ihmispelaajien käskyttämiä yksikköjä, joilla vaivata päätä.

Lisäksi pitäisi vetää jonkinlaista yhteistä linjaa oman armeijan kanssa.

Tässä kohtaa nousee ensimmäinen potentiaalinen ongelmakohta. Moninpelattava taktinen strategiapeli vaatii yhteistyötä ja kommunikaatiota, mutta Total War: Arena ei tue minkäänlaisia ääniviestejä. Pelaajat pystyvät kyllä lähettämään toisilleen viestejä sekä piirtämään tai pingaamaan kartalla, mutta näihin harvoin reagoidaan etenkin alkutason matseissa ja kesken kaaoksen.

Kaveriporukassa pelaavat pystyvät taas keskustelemaan muiden puhesoftien välityksellä, mikä usein näkyy sekuntikellon tarkkuudella toteutetuissa manöövereissä. Tällaisen kokoonpanon kohdatessa omat selviytymismahdollisuudet ovat usein aika pienet.

Kommunikaation puutteesta huolimatta matsit ovat silti useimmiten miellyttäviä kokemuksia satunnaispelaajienkin kanssa.

Monesti jo pelkästään omilla yksiköillä pystyy motittamaan onnistuneesti varomattoman vastustajan joukko-osaston, mikä aiheuttaa aina pientä mielihyvää. Muut pelaajat tuntuvat myös yleisesti ottaen seuraavan lähiympäristönsä tapahtumia suhteellisen hyvin ja hyödyntävän mahdollisuuksia, jotka auttavat nimenomaan koko armeijaa. Sooloilijoita näkyi lopulta pelituntien aikana hyvin vähän, mutta heitäkin toki riittää.

Viestintää oikeastaan suurempi ongelma on itse matsinhaku.

Omat yksiköt valitaan aina ennen matsinhakua, joten armeijoiden lopullinen kokoonpano on aina pientä arpapeliä. Eräässä taistelussa armeijamme koostui noin 80 prosenttisesti pelkistä jousiampujista, joita emme pystyneet enää vaihtamaan. Yllätyksemme tosin voitimme kyseisen kahinan, kun päätimme alusta lähtien keskittyä täysin puolustukseen. Pahimmassa tapauksessa kohtaavat armeijat voivat olla kuitenkin niin epäsuhtaisia, ettei voittoon ole yksinkertaisesti rahkeita. Yksiköiden vaihtaminen ylipäätään vielä sijoitteluvaiheessa toisi peliin enemmän strategisuutta.

Total War: Arenan ilmaispelattavuuden kääntöpuoli näkyy puolestaan pelin kehitysjärjestelmässä, joka on tuttu puolestaan kaikille julkaisijana toimivan Wargamingin tuotoksiin tutustuneille.

Pelissä on kolmea eri valuuttaa, joita käytetään joko yksiköiden päivittämiseen ja varustamiseen, uusien komentajien avaamiseen ja näiden kykyjen parantamiseen tai uniikkien yksiköiden sekä kosmeettisten esineiden ostamiseen. Kaikkea saa periaatteessa ihan pelaamisen kautta, mutta arvokkain kulta on käytännössä suljettu maksumuurin taakse.

Ajallisesti mitattuna yhden komentajan tappiin asti levutus sekä kaikkien tämän yksikköjen avaamista varten saa pelata satoja tunteja ilman Visan vinguttamista. Kun pelissä on yhteensä 13 komentajaa omine yksikköineen ja erikoiskykyineen, voi kaiken avaamista varten säästää reilusti aikaa.

Toisaalta ydinpeli ei poikkea radikaalisti ykkös- ja kymppitason komentajan välillä.

Sama KSP-mekaniikka toimii heiveröisen hopliitin ja tämän eliittiversion kohdalla, joskin sotanorsuja, katapultteja ja muita järeämpiä tuttavuuksia ei pääse näkemään ennen kuin 4-5-tason tietämillä. Onneksi nämä lukemat saavuttaa jo inhimillisempien tuntien jälkeen, joten sitä suuremman luokan matsit ovat aina vain marginaalisesti voimakkaampien ja kestävämpien yksiköiden välillä. Matsinhaku on myös huomattavasti nopeampaa alemmilla tasoilla. Harmillisesti kartat ovat niin ikään lukittu komentajatasojen mukaan, joten etenkin alkuvaiheessa Capitoline Hill tulee taatusti tutuksi aloitteleville pelaajille.

Total War: Arena typistää suositun pelisarjan onnistuneesti moninpelattavaksi reaaliaikastrategiaksi, joka ei kuitenkaan kadota emopelin taktista syvyyttä. Ryhmäkomentajuudessa on omat ongelmansa, mutta kokonaisuus toimii kaikesta huolimatta yllättävän kivuttomasti ja sohvakenraaleita tyydyttävällä tavalla.

TOTAL WAR: ARENA

3

”Ilmaispelattava Total War: Arena tarjoaa oivan joskaan ei täysin ongelmattoman reaaliaikastrategian moninpelien ystäville.”