Clive Barker’s Jericho (PC, PS3, 360)

08.11.2007 12:56 Miikka Lehtonen

Kauhun mestariksi tituleerattu Clive Barker on ehtinyt uransa aikana levittää väristyksiään jos jonkinlaisissa medioissa. Elokuvien ja kirjojen lisäksi Barker on jäänyt pelaajien mieliin mainion Clive Barker’s Undying -pelin myötä, joten uusi Barker-peli oli enemmän kuin tervetullut ilmestys.

Tällä kertaa pelin tosin menee metsään, jotta rytisee. Undyingin tiiviistä tunnelmasta ei ole tietoakaan. Tarjolla on perusräiskintää, jonka paletti koostuu kiiltävistä mustan ja punaisen sävyistä.

Clive Barker’s Jericho on ryhmätason räiskintäpeli, jossa pelaaja komentaa kirkon huippusalaista Jericho-ryhmää. Noidista – siis oikeista sellaisista, ei vanhempiensa kellareissa asuvista “noidista” – ja muista friikeistä koostuva erikoisjoukko kiertää ympäri maailmaa ratkomassa ongelmia, joihin tavallisten yksiköiden kyvyt ja ymmärrys eivät riitä.

Ja kyvyissä kyllä löytyy. Osa on arkisempia, kuten ryhmän tarkka-ampujan kyky ohjata luotejaan Heavenly Sword -tyyliin ja listiä vaikka kolme vihollista samalla laukauksella. Toisesta ääripäästä löytyy ryhmän verimaagi, joka imee vihollistensa elinvoimaa itseensä tai sytyttää nämä palamaan viiltelemällä ranteitaan. Kaikkia näitä kykyjä pääsee myös itse käyttämään, sillä ryhmän komentamisen ohella pelaaja voi hyppiä vapaasti sotilaasta toiseen.

Tämä on myös välttämätöntä, sillä tekoälyn ohjaamat tiimikaverit eivät osaa ottaa kaikkea iloa irti kyvyistään, lähinnä koska he ovat kuolleita suurimman osan ajasta. Kun koko tiimi säntää aseet laulaen keskelle räjähtäviä vihollisia, itku on lähellä. Onneksi taistelussa taintuneet soturit voi virvoittaa helposti, mikä onkin suuri osa pelin pomotaistelujen toimintaa.

Undying oli erinomainen kauhupeli, koska se asetti yksinäisen pelaajan keskelle eristettyä ja outoa pelimaailmaa, jossa ylivoimainen vaara vaani joka kulman takana. Jericho on kuin tämän vastakohta. Hampaisiin asti aseistettu machokommandoryhmä lanaa kumoon loputtomia vihollislaumoja, joilta puuttuu täysin persoonallisuus. Kävelevä visvasyylä ja lihasmassan peittämä soturi aiheuttavat hetken hampaidenkiristelyä, mutta kun ne tulevat vastaan 60. kerran, reaktio on väsynyt huokaus.

Ja siinä se Jericho on muutenkin tiivistettynä – väsynyt huokaus. Vaikka pelin ryhmämekaniikassa ja Barkerin synkissä visioissa olisi ainesta vaikka mihin, kehitysryhmä ei ole onnistunut onkimaan niitä pinnalle kuin hetkittäin. Lopun aikaa juostaan itseään toistavissa tunneleissa taistelemassa onnetonta tekoälyä vastaan ja hyppimässä rotkojen yli painelemalla oikeaan aikaan ohjaimen näppäimiä.

Eipä silti, jos esimerkiksi Doom 3 tuntuu edelleen maailman kovimmalta räiskintäpeliltä, Jericho voi hyvinkin toimia luontevana jatkona. Halo 3:n, Call of Duty 4:n ja muiden huippuräiskintöjen täyttämässä syysvalikoimassa sillä ei vain yksinkertaisesti riitä aineksia vaikutuksen tekemiseen.

Tekijä: Codemasters
Julkaisija: Codemasters
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PC, PlayStation 3, Xbox 360
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://www.codemasters.com/jericho/