Mitä pelasin tänään? Takaisin WoWiin? Rift koukuttaa Juhoa

Tunnustan tässä vaiheessa, että World of Warcraft haukkasi melkein kaiken käytettävissä olevan peliaikani teoksen julkaisusta pari kolme vuotta eteenpäin. Azerothissa riitti tutkittavaa, varsinkin hyvässä seurassa. Morppeja oli tullut pelattua ahkerasti jo aiemmin, mutta mikään ei iskenyt yhtä vahvasti. Eikä ole iskenyt WoWin jälkeenkään, vaikka testipenkin läpi on käynyt aika monta yrittäjää.

Riftiä kehuttiin kovasti jo silloin, kun peli oli kuukausimaksullinen. Oma ajankäyttö ja motivaatio ei kuitenkaan mahdollistanut moiseen peliprojektiin sitoutumista. Ei ennen kuin Rift muutettiin nykytyyliin sopivasti ilmaispelattavaksi.

Pakkohan sitä oli kokeilla. Ensireaktion perusteella  voisi kuvitella, ettei pelillä ole mitään tarjottavaa WoWiin kyllästyneelle. Iso osa mekaniikoista kun on lainattu suorastaan häpeämättömällä tarkkuudella esikuvasta. Jotain on kuitenkin tehty todella oikein, sillä peli vei mukanaan.

Ehkä syynä on juuri se, että WoWista on kopioitu kaikki se, mikä on toimivaksi todettu. Tämän päälle on sitten kasattu juuri sen verran omia ideoita, että peli tuntuu kaikesta huolimatta tuoreelta. Kohta suljettavan Warhammer Onlinen open questien inspiroimat rifit tarjoavat tervetullutta vaihtelua tehtävien grindaamiseen. PvP ei ehkä ole tasapainossa, mutta kun pelaamisesta palkitaan, jaksaa sitäkin jauhaa. Eikä unohtaa sovi laajempia eventtejä, joiden aikana koko alue täyttyy rifteistä ja päälle hyökyvistä vihollisaalloista.

Tärkeä syy sille, että pelaaminen tässä taloudessa ylipäätään jatkuu, löytyy silti Riftin ilmaispelimallista. Se kun malttaa olla tunkematta pelaajan kukkarolle joka välissä. Pelissä pääsee vaikka kuinka pitkälle vingauttamatta luottokorttia kertaakaan, jos tahtoo pihistellä. Oikeastaan ainoa kohta, missä rahankäytölle on painetta ovat laukkupaikat. Ilmaispeleille tyypilliseen tyyliin ne maksavat rahaa. Mystisesti kaikenlaista puoliturhaa buffikamaa, artifakteja ja harmaata loottia putoaa puolet enemmän kuin kuukausimaksullisissa peleissä. Mistäköhän tämä voisikaan johtua?

Edes laukkupaikkojen auki ostaminen ei kuitenkaan ole kohtuuton taloudellinen panostus. Anttilan perheessä Riftiä pelataan tällä hetkellä kolmen tilin voimin, mutta rahaa on silti käytetty vain hieman alle 40 euroa. Hupia on sen sijaan irronnut yhteensä jo useita kymmeniä tunteja, vaikka matka on vasta alussa.

En usko hetkeäkään, että Rift-innostus jatkuisi ihan niin pitkään kuin mitä elämästä tuli kulutettua WoWin parissa. Ei tarvitsekaan, maailma on pullollaan muitakin pelejä, joita tekee mieli kokeilla. Juuri nyt, tällä hetkellä ja todennäköisesti ainakin vielä hetken aikaa Rift loistaa kuitenkin tarjoamalla morppikokemuksen, jonka vertaista en muista kokeneeni sitten vanilla-WoWin parissa vietettyjen tuntien jälkeen.

Otetaan siis ilo irti niin kauan, kun sitä riittää. Riftissä tavataan, saa moikata jos bongaa palvelimelta MeisterAde-velhon onkimassa päivän tehtäväkaloja.