Näin GamesComissa – päivä 3

Toisen päivän viimeinen peli oli muuten suomalaista tekoa. En tainnutkaan mainita siitä kunnolla eilen, kun napautin lyhykäistä rapparia hotellissa kohti päivällistä kiirehtiessäni. Pienen Shiver-studion harrasteprojektina alkanut seikkailupeli on asetelmaltaan herkullinen, sillä päähenkilö on itsensä Sielunvihollisen poika, jolle saatana opettaa pahuuden asioita. Kukapa epäilisi viatonta pikkupoikaa kummallisista ja selittämättömistä kuolemantapauksista. Julma, mielikuvituksellinen ja kiinnostava peli. Kovin positiivinen yllätys.

GamesComin kolmas päivä on omalta osaltani onneksi jo se viimeinen. Valtaisa pelitapahtuma on ollut pääasiassa tapaamisia toisensa perään bisnes-alueen rauhallisessa viileydessä. Viileydessä, se on ihana sana, sillä ulkona lämpötila hivottelee kolmeakymmentä. Oma hotellini on lähellä messuja, Rein-joen keskustanpuolella, mutta jo lyhyt vartin mittainen kävely messujen ja hotellin välillä nostaa hien pintaan. Tosin osasyyllinen tähän lienee se selässä oleva painava kamerareppu.

Toisen päivän merkkitapaus oli helposti Total War: Rome II. Eeppistä menoa.

Pohjanoteeraukseksi voisi puolestaan sanoa Take 2:n Borderlands 2 -graffitia. Värikäs kutsu graffititapahtumaan tuli jo ennen messuja, mutta ensimmäisen kerran graffititapahtumaa etsiessäni en edes huomannut sitä. Toisella yrittämällä sitten tajusin, että se epämääräinen juttu parkkipaikan kupeessa oli se ”tapahtuma”. Kaiuttimesta soi kovalla volalla paskaa musaa, kaksi hemmoa maalaa vanerille ja… Aha, siinä se siis oli. Eipä siinä voinut muutakaan kuin suunnata kuluttajapuolelle tsekkaamaan mitä vielä tutkimattomasta hallinpäädystä löytää. Ihmisiä, tungosta ja valtavia jonoja pelisessioihin ainakin. Myös hauskasti pukeutuneita ihmisiä, siis ihan messuvieraita, pelaajia. Ja hämmentävän kovaäänistä yleisönhuudatusta, kun porukalle heiteltiin t-paitoja. Enpä ole moista mekastusta Suomessa koskaan nähnyt.

Perjantai oli loppujen lopuksi messujen löysin päivä, sillä päivän aikatauluun oli sovitettu vain neljä virallista tapaamista, joiden välissä oli sen verran aikaa että ehdin myös vähän kuljeskella ja piipahtaa satunnaisempien firmojen standeilla hieromassa tuttavuutta tai moikkaamassa tuttuja. Hyvä näin, sillä kyllähän mehut alkavat olla vähemmässä näin kolmannen päivän mittaan.

Näiden gallerioiden kuvia ei ole käsitelty tai rajailtu mitenkään, matkaminiläppäri ei ole järin kätevä kuvankäsittelyssä. Järkevämpää reportaasia, pelikohtaisia juttuja ja kunnon kuvasettejä luvassa kunhan tästä palaan kotimaahan ja tokenen.

Kirjeenvaihtajanne Kölnistä päättää tämän tähän.

JOK

ps. kuvia galleriassa, jonka blogia pääsivulta lukevat löytävät klikkaamalla otsikkoa tai Lue lisää-nappia.