Arvostelu Tron: Identity on kutkuttava, mutta liian lyhyt paluu scifi-klassikon pariin
Kulttiklassikko Tron on saanut mielenkiintoisen mutta lyhyen visuaalisen novellin, jonka ajatukset ja rikas maailma jättävät janoamaan lisää.
Julkaisupäivä: 11.4.2023
Studio: Bithell Games
Julkaisija: Bithell Games
Saatavilla: PC (Windows, testattu) & Switch
Pelaajia: 1
Ikäraja: K12
Peliä pelattu arviota varten: 4 tuntia
Vuonna 1982 julkaistu Tron on yksi ensimmäisiä tietokonetehosteita kunnolla hyödyntäneitä elokuvia, jonka nauttii nykyään ansaitusti kulttistatuksesta. Sittemmin elokuvan esittelemästä digitaalisesta maailmasta on kasvanut kokonainen franchise jatko-osineen, peleineen, sarjakuvineen ja huvipuistoajeluineen. Seuraava elokuvakin on taas kehitteillä Jared Leton johdolla, vaan sitä ennen fanit voivat hypätä tuttuun virtuaalitodellisuuteen uuden Tron: Identity -pelin parissa.
Rakastetuista indie-hiteistä tunnetun Bithell Gamesin uutukainen on Disneyn kanssa yhteistyössä tehty visuaalinen novelli, joka sijoittuu elokuvista poiketen kokonaan uudelle serverille. Esikuvansa lailla Tron: Identity sijoittuu tietokoneen sisälle, jossa eri ohjelmat ovat luoneet oman yhteiskunnan ilman ihmiskäyttäjien väliintuloa. Itse asiassa pelin Gridissä tämän luonut elokuvistakin tuttu Flynn on hylännyt luomuksensa, eikä tätä ole nähty palvelimen omassa ajankäsityksessä tuhansiin sykleihin.
Tron: Identityssa pelaaja saapuu mukaan kuvioihin, kun virtuaalisen yhteiskunnan keskellä kohoavaan valtavaan Repository-holviin on hyökätty. Sen sijaan niin hyökkääjästä kuin anastetuista ei ole kenelläkään tietoa, mutta näitä selvittämään saapuu etsiväohjelma Query, jonka ainoa tehtävä on löytää totuus.
Vaan kenen totuus on lopulta Gridin kannalta tärkein?
Tron: Identity seuraa studion muutaman vuoden takaisen lyhärikaksikko Subsurface Circularin ja Quarantine Circularin jalanjäljissä niin pituuden kuin toteutuksen osalta. Toisin sanoen kyseessä on kuvilla varustettu haarautuva tekstiseikkailu, jossa pelaaja kuulustelee tapauksesta tietoisia olevia ohjelmia ja ratkoo kevyitä pulmia. Tehdyt päätökset vaikuttavat tarinankulkuun ja hahmojen kohtaloihin, joten uusintakierrokset voivat johtaa radikaalistikin poikkeaviin lopputuloksiin. Santsille on myös tarvetta, sillä tarinan läpäisee lopulta alle kahteen tuntiin.
Lyhyys tulee suoraan sanoen pienoisena yllätyksenä, vaikka Tron: Identitya kaupataan huokeammalla 15 euron hintalapulla. Haarautuvasta kerronnasta huolimatta peli on melko lineaarinen, eikä siinä ole juuri ylimääräistä täytettä. Toki kohtauksista voi löytää yksittäisiä lisäpisteitä, jotka syventävät maailmaa entisestään ja hahmojen kanssa voi välillä keskustella ylimääräisiä, mutta etsivätyöskentelyn kannalta keissi etenee melko automatisoidusta pelaajasta riippumatta.
Silti pelin rikas maailma onnistuu kaappaamaan mukaan. Oikeastaan lyhyys ei niinkään yllätä tekemisen puutteen vuoksi, vaan juuri maailman kiinnostavuuden takia. Tron: Identity jättää janoamaan kuumeisesti lisää hahmoista, yhteiskunnan eri rakenteista ja valtapeliä pyörittelevistä nappuloista, mikä on hyvän kerronnan merkki. Sitä ei ole myöskään suunniteltu pelkästään Tron-faneja silmällä pitäen, vaan monisyisen serverin suhdanteet kiehtovat hyvän tieteisfiktion lailla. Harmillisesti kaikki on tässä vaiheessa vain maistiaista.
Disney on tosin vahvistanut uusien Tron-pelien olevan jo kehitteillä.
Pintapuolinen kosketus onkin oikeastaan isompi ongelma, jos kokonaisuutta lähtee miettimään yhtään sen syvemmin. Pelissä esiteltävät hahmot ovat mielenkiintoisia, mutta ne jäävät useammankin pelikerran jälkeen vain kutkuttaviksi mysteereiksi – ja valinnoista riippuen mahdollisesti kuolleiksi sellaisiksi. Sama koskee Core-hallituksen käyttäjäpohjaista uskontoa, ihmiskäyttäjiä myytteinä pitäviä salaperäisiä automatoja ja näiden suljettua Sprawl-kaupunkia. Lisää haluaisi saada, mutta Tron: Identity pysyy tiukasti niin ikään mielenkiintoisen keissin kimpussa.
Pelattavuuden suhteen merkittävin osuus dialogivalintojen ohella kuuluu ikonisten valokiekkojen eheytykseen, jotka toimivat kevyinä pulmina Queryn avatessa näitä kanniskelevien hahmojen kadonneita muistoja.
Pelaajan tehtävänä on yhdistää joko samanväriset tai -arvoiset palikat keskenään, mitä hankaloitetaan tarinan edetessä erilaisilla lisäsäännöillä. Aivonystyröitään ei joudu kuitenkaan vaivaamaan missään vaiheessa, ja peli antaa myös paljon anteeksi tarjoamalla niin loputtomat peruutukset, tietokoneen avittamat siirrot kuin koko osuuden skippaamisen. Vastaavasti pelimuodosta innostuville mukana on erillinen Endless-tila, jossa palikoita voi yhdistellä loputtomiin haluamillaan säännöillä ja muutoksilla.
Tron: Identity on kutkuttava paluu kulttiklassikon luomaan virtuaalimaailmaan, jota laajennetaan monipuolisesti ja mielenkiintoisiin suuntiin. Harmillisen lyhyeksi jäävä kokemus jättää tosin kaipaamaan kuumeisesti lisää, mikä on osaltaan merkki hyvästä pelistä ja toisaalta pienoinen pettymys.
TRON: IDENTITY
”Tronin digitaalinen maailma sopii upeasti visuaaliseksi novelliksi”
