Arvostelupäivitys: Warhammer-räiskintä ei tarinaa kaipaa

Taas on aika jakaa laajennettua viisautta. Kalle ”HCJorma” Lounela sukeltaa Warhammer: End Times Vermintiden maailmaan, kaiken lisäksi ihan Warhammer-nyyppänä:

Arvosteluihin lisätyt mielipiteet löydät varsinaisen peliarvostelun leipätekstin jälkeen.

Warhammer – The End Times: Vermintide (PC, PS4, Xbox One)

Lainaus mielipiteestä:

Tarinasta minulla ei ollut pelaamisen jälkeenkään erityisempää hajua, mutta jotain rottamiehiä piti lahdata fantasiahahmoa ohjaten. Ei sen väliä! Jyrsijät kaatuivat oikealta vasemmalta ja etenkin kaukaa ampuessani nuolia haltijalla. Massamurhamäyhät ovat harvassa miehelle, joka on allerginen zombeille ja niiden ylitarjonnalle. Vihdoin tulee jotain samankaltaista moninpelihauskaa likaisen suurilla vihollisjoukoilla. Tarinat ovat vain tekosyitä kaiken liikkuvan paloittelemiselle.

Ei-fanin silmiin hahmovalinnat ja aseet olivat geneerisiä, vaikkakin toimivia. En tiedä kuinka monta juttua näistä Warhammer on keksinyt itse aikoinaan, mutta nykyään fantasiakattaus on niin loppuun kulutettu, ettei mikään yllättänyt kekseliäisyydellään. Hauskaa minulla oli siitä huolimatta.

Mieleen jäi seikkailut todella innokkaan satunnaispelaajan johdolla: raivasimme ennennäkemättömällä nopeudella tietä puhtaaksi monstereista. Tämä oli hankkinut aseen ja levelin poikineen, mutta tiesi myös kätkettyjen rohtopullojen paikat. Haavoittuessani hän juoksi paikalle pelastamaan. Voin vain veikata kuinka monta kertaa heppu oli tapellut tiensä kenttien läpi, minun ollessa ensimmäistä kertaa pelailemassa. Mikäs siinä maisemia ihaillessa, kerrankin laiskalle kävi loistotuuri matchmakingin kanssa!

Kalle ”HCJorma” Lounela

Lue koko arvostelu: Warhammer – The End Times: Vermintide (PC, PS4, Xbox One)