Videopelit kaipaavat enemmän Walter Whitejä, vähemmän stereotyyppejä
Pelien tarinankerronta on syystä jos toisestakin lähellä sydäntäni, joten lueskelen mielelläni sitä käsitteleviä kirjoituksia ja pohdintoja. Tällä kertaa vastaan osui ajatuksia herättävä juttu, jossa esitetään yksinkertainen idea: pelien hahmojen pitäisi olla enemmän Walter Whiteä, vähemmän stereotyyppejä.
Walter Whitehän on tietenkin erinomaisen Breaking Bad -sarjan päähenkilö. Keski-ikäinen kemianopettaja, joka saa kuulla sairastavansa tappavaa keuhkosyöpää ja ryhtyy keittämään kristallimetamfetamiinia turvatakseen perheensä tulevaisuuden kuolemansa jälkeen. Tämä ei ole suinkaan miehen viiden kauden ns. character arc, vaan ensimmäisen jakson linjaama lähtökohta, jonka jälkeen tapahtuu jos jonkinlaista.
Mirror’s Edgen käsikirjoittanut Rhianna Pratchett — kyllä, Terryn tytär — toivookin, että pelien hahmot ammentaisivat enemmän inspiraatiota Walter Whitestä, eli tarjoaisivat omaperäisempiä hahmoja, eivätkä niinkään nojaisi niihin pariin väsyneeseen stereotyyppiin.
”Kyllähän pelihahmot ainakin nojaavat visuaalisiin stereotyyppeihin. Niin miesten kuin naisten tapauksessa”, Pratchett pohti. Samalla hän kuvailee pelihahmon: ”valkoinen iho, lyhyt tai keskipitkä ruskea tukka, lihaksikas vartalo, hieman sänkeä naamalla ja rosoinen ääni”. Minkä hahmon hän juuri kuvaili? Vai kuvailiko hän ne kaikki?
”Jos vertaamme pelejä suosittuihin TV-sarjoihin, olemme vielä ihan lähtöruudussa hahmojen luomisessa. Me tarvitsemme oman Walter Whitemme, oman Lutherimme, oman Tyrion Lannisterimme.”
Erinomainen pointti ja niin todellakin kaipaisi. Matkassa on toki yksi suuri mutta. Kuten jo mainitsin, Breaking Bad on edennyt jo viidennelle tuotantokaudelleen. Tämä tarkoittaa kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja, joiden keskeisenä sisältönä on tutkia ja kehittää Walter Whiten hahmoa. Niinpä sarjan käsikirjoittajilla on mahdollisuus ottaa kaikki hyöty irti luomuksestaan. Perustason 8 – 10 tunnin pelissä Walter olisi vain kiinnostava lähtökohta, jolla tuskin tehtäisiin yhtään mitään. Toki en panisi lainkaan pahakseni, jos joku ryhtyisi tekemään enemmän hahmonkehitykseen ja persoonallisuuksiin nojaavia aikuisten pelejä niiden räiskintäpelien rinnalle.
Ja kun nyt kerran Lutherista tuli puhe, hehkutanpa hieman sitäkin. Idris ”Stringer Bell” Elban erinomainen brittiläinen poliisisarja, jossa mies näyttelee poliisisarjojen kliseitä rikkovaa etsivää. Kannattaa oikeasti katsoa niin ymmärtää, mitä Pratchett ajaa takaa.
Lähde: Beefjack
Lue myös
Walking Dead episode 1: A New Day (Mac, PC, PS3, Xbox 360)
MTV3 sekoitti puurot ja vellit uhkapeliuutisoinnissaan
Sound Blaster Recon3D Fatal1ty Professional -äänikortti testissä
Vuoden shokki: Black Ops 2 kuulostaa kiinnostavalta ja sisältää uudistuksia!
