Uusimmat

Star Wars: Battlefront II (pc, PS2, PSP, Xbox)

16.11.2005 00:00 Jason Ward

Kauan sitten kaukaisessa galaksissa olivat kloonit rautaa ja jedit titaania. Yhdessä tuumin nämä Tasavallan sankarit lähtivät soitellen sotaan ilkeän Kauppaliiton tinapurkkeja vastaan. Pitkällisen taistelun jälkeen Tasavallan joukot saivat ajettua vihollisen peltiheikit nurkkaan ja voitto oli käsillä. Vaan sitten purivat omat koirat ja Jedit pyyhkäistiin universumista määrätietoisella täsmäiskulla. Tasavallasta tuli Imperiumi, Jedien ihmelapsi Anakin Skywalkerista uuden ajanlaskun vankin merkkipaalu, tuo keuhkopöhäisten sankari ja goottimuodin edelläkävijä, Darth Vader.

Pandemicin Battlefront-sarjan kakkososassa todistetaan uuden Imperiumin synnyn kasvukivut omakohtaisesti. Elokuvissa useimmiten lähinnä viitteellisesti mainituista taisteluista on muokattu suuren skaalan puristuksia, joissa pelaaja juoksee hiki hatussa rei’ittämässä vihollisen sotakoneistoa niin sotilaiden kuin Voiman taitajien buutseissa. Visiteeraamaan pääsee legendaarisiin turistikohteisiin, kuten Luke Skywalkerin Jedi-koulutuksen ala-asteena toimineen Dagobahin rämeille sekä jääplaneetta Hothin viileisiin puitteisiin.

Mukana on useita hahmoluokkia aina perusmokuista pioneereihin ja tarkka-ampujista komentajiin, ja pääseepä pelissä niistämään vihollisten nenät muun muassa Yodan ja Darth Maulin hahmossa. Hahmoluokat on tasapainotettu esimerkillisen hyvin, joskin Jedien suhteen on balanssi ruuvattu turhan visusti reilukerho-meiningillä ja heerot kestävät yllättävän heikosti turpasaunaa. Taistelemaan pääsee sekä jalan että ajoneuvojen puikoissa, niin planeettojen pinnalla kuin myös avaruudessa.

Kloonista mittaa

Battlefront II tarjoaa juuri sellaista kaoottista ja kakofonista tunnelmaa, jollaista sotapeliltä odottaisikin. Yksinpelaajalle tarjolla on sekä edellisosasta tuttu Galactic Conquest -moodi että kampanja. Vaikka yksinpeli on käytännössä moninpelirungon ympärille rakentuvaa mukamas-juonellista bottisotaa, on kampanjaan saatu kiitettävästi tunnelmaa. Uusia päämääriä tulee suoritettavaksi liukuhihnalta, ympärillä tapahtuu taukoamatta ja koko ajan on kauhea kiire. Laserit laulavat, sotajoukot vipeltävät ja rautaa pistetään tuusaksi niin että soi. Varsin geneerinen ja ajoittaiseen typerehtimiseen taipuvainen tekoäly jää pääosin huomiotta melskeen vauhdikkaan luonteen ansiosta.

Grafiikka on näppärää ja ruudunpäivitys pehmeää toiminnan intensiivisyydestä huolimatta. Etenkin äänisuunnittelu on massiivisuudessaan todellinen nappisuoritus. Kuvakulman voi valita ensimmäisen ja kolmannen perspektiivin väliltä, joskin valomiekoilla fileeroimiseen keskittyvien Jedien ohjastaminen sallitaan ainoastaan jälkimmäisestä näkökulmasta. Oletuskontrollit ovat turhan hitaat pelin tukkaa pöllyyttävään vauhtiin nähden, mutta toimivat muilta osin kiitettävästi.

Kakkos-Battlefrontin yksinpelin perimmäinen tarkoitus on tutustuttaa pelaaja kimppakivan saloihin kunnollisen kampanjan sijaan ja kokonaisuus tuntuu hieman keinotekoiselta. Taistelu koostuu aluevaltauksesta ja ketjutetuista pikkutehtävistä, jotka on näppärästi mukailtu moninpelimuotojen ympärille. Tavoite on ottaa taistelukenttä haltuun valtaamalla komentopisteitä, mutta ohessa suojellaan ajoneuvoja, tussautellaan tykistöpattereita ja niin edelleen.

Kaverille kanssa

Yksinpeli on joka tapauksessa vain välipätkillä ryyditetty treenisessio, josta ei pitkäkestoista iloa ole repiminen. Viholliset ja tukijoukot ilmestyvät tyhjästä, eikä taistelukenttä tunnu alkuunkaan itsenäisesti toimivalta kokonaisuudelta. Juonellisesti merkittävät tapahtumat eivät etene piiruakaan ilman pelaajan myötävaikutusta ja tavoitteet tuntuvat usein päälleliimatuilta. Kun esimerkiksi täytyy riistää jokin tärkeä esine vihollisen käsistä ja kuljettaa se tukialukselle, se on toki koreammalla nimellä kutsuttua lipunryöstöä, mutta lipunryöstöä joka tapauksessa.

Pandemic on onnistunut kiertämään melko simppelin pelirungon rajoitteet sisällyttämällä tehtäväkirjoon riittävästi vaihtelua ja monipuolisuutta, mikä jaksaa pitää mielenkiintoa yllä ihan mukavasti hetken verran. Yksinpelin saumat alkavat kuitenkin paistaa läpi nopeasti, eikä sooloilu jaksa kiinnostaa yhtä iltaa kauempaa. Moninpelin makuun pääsee jo jaetun ruudun mittelöiden myötä, mutta todellinen koitos odottaa vasta linjoilla, kun yhteenottoihin pääsee mukaan parhaimmillaan muikeat 32 osanottajaa.

Näin ollen Star Wars Battlefront II:ta (Xbox-versiota, toim. huom.) ei uskalla suositella varauksetta muille kuin Xbox Liven omistajille. Yksinpelikampanja on käytännössä vain kavereiden kurittamisen sparrausta ja oikeuksiinsa peli pääsee vasta kunnon moninpelirytkeessä. Jos tynkä yksinpeli ei häiritse, on luvassa todellista nannaa sekä Star Wars -faneille että intensiivisen joukkuetoiminnan ystäville.

Tekijä: Pandemic Studios
Julkaisija: Lucasarts/Activision
Testattu: Xbox
Saatavilla: Xbox, PS2, PSP, PC
Pelaajia: 1-32
Pelin kotisivu: http://www.lucasarts.com/games/swbattlefrontii