Arvostelu Saints Row on aivan hukassa ilman heiluvia jättidildojaan

28.08.2022 22:00 Ilari Hauhia

Volition on tuonut Saints Rowin takaisin uudistettuna ja valitettavasti myös vesitettynä versiona. Avoimen maailman toimintaseikkailusta on jätetty pois jättidildot ja suuri osa muusta häröilystä, mutta valitettavasti tilalle ei ole tuotu muutakaan sisältöä, joka onnistuisi pitämään otteessaan.


RollerdromeJulkaisupäivä: 23.8.2022
Studio: Volition
Julkaisija: Deep Silver
Saatavilla: PC (testattu), PS4, PS5 & Xbox One, Xbox Series X|S
Pelaajia: 1
Ikäraja: 18
Peliä pelattu arviota varten: noin 10 tuntia


Vuonna 2013 ilmestynyt Saints Row -sarjan neljäs osa vei pelaajat taistelemaan ulkoavaruuden muukalaisia vastaan. Peli ei kaikessa häröydessään ja älyttömyydessään ollut varmasti kaikkien mieleen, eikä sen huumori istuisi välttämättä muutenkaan enää nykypäivään. Näin Saints Rowien reboottaus oli sinällään hyvä idea.

Alusta alkaen oli selvää, ettei Saints Row’n uusi tuleminen olisi läheskään yhtä hervoton kuin pelin aiemmat osat. Harmillisesti älyttömyyksien tilalle ei keksitty mitään uutta koukkua, vaan uusi Saints Row on geneerinen ja tylsä avoimen maailman toimintaseikkailu, joita mahtuu 13 tusinaan.

Saints Row’n alussa pelaaja pääsee luomaan itselleen pelihahmon. Kattava hahmoeditori on yksi Saints Row’n parhaista puolista, sillä se tarjoaa hyvin laajat kustomointimahdollisuudet. Halusipa sitten pelata vihreällä Shrek-miehellä, piikkitukkaisella ja punaihoisella gangsterilla tai vaikka ihan vain tavallisella omaan makuun räätälöidyllä ihmisellä, on kaikki mahdollista.

Saints Row

Luotu pelihahmo asettuu tovereidensa kanssa osaksi jengiä, johon kuuluvat myös mekaanikkona ja kuskina toimiva Neenah, DJ:n uraa havitteleva Kevin sekä jengin tulevaisuutta bisnesmäisellä asenteella kehittävä Eli. Hahmot ovat ajautuneet rikollisiksi olosuhteiden pakosta ja eri syistä, ja Saints Row ottaakin alussa kantaa Yhdysvaltojen politiikan arkoihin aiheisiin, kuten kasaantuviin opintolainoihin ja sairasvakuutuksiin.

Hahmonelikon välinen keskustelu on paikoin hauskaakin kuunneltavaa, mutta kokonaisuudessaan Saints Row’n tarina jättää kylmäksi. Tarina on monilta osin ennalta-arvattava ilman sen suurempia koukkuja tai yllätyksiä, eikä poliittisia aiheitakaan käsitellä lopulta sen syvällisemmin. Uusi Saints Row yrittää paikata ronskimpien vitsien poistamisesta syntynyttä huumorityhjiötä erilaisin keinoin, mutta pääosin vitsit saavat pelaajan korkeintaan tuhahtamaan hieman.

Myöskään itse pelaaminen ei pelasta uutta Saints Row’ta. Siinä missä aiemmissa Saints Row -peleissä asevalikoima on ollut hyvinkin omaperäinen, tulee rebootissa käytettyä lähinnä perinteisiä rynnäkkökiväärien ja haulikoiden kaltaisia perinteisiä aseita. Näissäkin valinnanvara on kehnoa, ja ainakin itse päädyin käyttämään heti alussa saatavaa rynnäkkökivääriä pääaseena lähes koko pelaamisen ajan.

Pelihahmolla on kyllä käytössä tiettyjä erityiskykyjä, kuten liike, jolla hahmo tunkee vihollisen housuihin käsikranaatin ja heittää vihollisen sen jälkeen muiden vihollisten keskelle. Pelaaja voi myös kumota painovoiman pieneltä alueelta ja singauttaa vihollisjoukon korkealle ilmaan. Nämäkään eivät kuitenkaan tee kamppailusta erityisen hauskaa, vaan räiskintää vaivaa geneerisyys sekä räiskinnän heikko tuntuma. Taistelut toistavat pahasti toisiaan ja kamppailu alkaa nopeasti tuntua pakkopullalta.

Myös vihollisten tekoäly on kehnolla tasolla, ja pahimmillaan viholliset eivät edes huomaa vieressä seisovaa pelaajaa. Peliä vaivaavat laajalti myös enemmän tai vähemmän vakavat bugit. Esimerkiksi grafiikka- ja fysiikkabugeja tulee vastaan usein, ja välillä koko pelissä eteneminen muuttui mahdottomaksi ilman uudelleenlatausta, kun vaikkapa tuhottavaksi tarkoitettu auto ei suostunut räjähtämään millään.

Räiskinnälle vastapainoa antaa ympäri avointa pelimaailmaa tapahtuva ajeleminen. Ajamisen tuntuma on sinällään kohtuullinen, maisemat ovat paikoin hienoja ja ajoneuvoja on tarjolla mukava määrä. Valitettavasti pisteestä A pisteeseen B siirtymistä on kuitenkin luvassa aivan liikaa, ja pidemmän päälle ajelu tyhjässä pelimaailmassa puuduttaa. Pelaaja voi kyllä pysähtyä ajomatkallaan vaikkapa sivutehtävän luokse, mutta nekään eivät pääosin tarjoa mitään kovin jännittävää.

Saints Row on ehkä rebootattu, mutta avoimen maailman peli on silti jämähtänyt monilta osin vuosikymmenen takaiselle tasolle. Peli toistaa lähinnä keskinkertaista räiskintää, kuivahkoa vitsailua ja pitkiä ajomatkoja, eikä mukana ole oikein mitään elementtiä mikä jaksaisi kannatella kokonaisuutta. Heiluvien jättidildojen jääminen historiaan on tavallaan helpotus, mutta niiden tilalle ei ole tuotu mitään uutta, millä Saints Row erottuisi massasta.

SAINTS ROW

Arvosana: 2/5

”Saints Row ei ole yhtä härö eikä älytön kuin edeltäjänsä. Nyt jäljellä on vain tylsä avoimen maailman toimintapeli, joita mahtuu 13 tusinaan.”

Muropaketin uusimmat