Assassin’s Creed Brotherhood: The Da Vinci Disappearance DLC (PC, PS3, Xbox 360)
Tekijä: Ubisoft Montreal
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PC, PS3, Xbox 360
Pelaajia: 1, 2-8 (internetissä)
Muuta: Vaatii toimiakseen alkuperäisen Assassin’s Creed: Brotherhoodin
Pelin kotisivu: http://assassinscreed.us.ubi.com/brotherhood/
Arvostelija: Juho Anttila
Ladattavat lisäsisällöt jakavat mielipiteitä. Pelistä kerran maksaneet eivät välttämättä tahtoisi lyödä tiskiin lisäeuroja. Toisaalta laadusta nauttii mielellään enemmänkin, ja kun käsittelyn alla on yksi viime vuoden parhaista peleistä, ovat odotukset väistämättä korkealla.
Da Vinci Disappearance lisää pääpelin juoneen aivan uuden episodin. Ei tässä kuitenkaan kaikki, sanoisi helppoheikki. Tarjolla on nimittäin myös moninpelisisältöä. Mutta onko sitä riittävästi?
Kuten nimestäkin voi päätellä, keskittyy lisäsisältö Leonardo Da Vincin hahmon ympärille. Keksijänero on uuden mysteerin jäljillä, ja ennen kuin Roomassa piipahtava Ezio ehtii kissaa sanoa, kaappaavat mystiset kaapumiehet hänet. Edessä on kilpajuoksu kelloa vastaan, kun Ezio haalii haltuunsa Da Vincin maalauksia. Niihin kun on kätketty salaisuus, joka voi auttaa ystävän pelastamisessa.
Tuttua toimintaa
Yksinpelisisältö jakaantuu kahdeksaan tehtävään, joista jo mainittu taulujen metsästäminen haukkaa valtaosan. Tekeminen ei ole järin taistelupainotteista, mikä on vain ja ainoastaan hyvä asia. Assassin’s Creedin taistelujärjestelmä kun ei vieläkään nouse pelin muun sisällön asettamalle huikealla tasolle.
Pelillisesti lisäosa ui tutuissa vesissä. Mukaan on mahdutettu tutunoloinen sekoitus kiipeilyä, varjostamista ja hiippailua. Jokunen erikoisempikin haaste sentään löytyy, vaikka esimerkiksi taulujen varastaminen vartioidusta linnasta uhkaa livetä turhauttavan puolelle. Eräs tehtävä pakottaa pelaajan myös palaamaan pääpelin glypheistä hieman muistuttavan puzzlen pariin. Harmillisesti kyse on vain noin viiden minuutin haasteesta. Raskaampikin puzzleilu maistuisi.
Kuten pääpelissäkin, myös lisäosassa tehtävät voi suorittaa joko vasurilla tai täydelliseen suoritukseen pyrkien. Sataprosenttinen synkronointi on tietenkin jokaisen itseään kunnioittavan pelaajan ainoa oikea tavoite. Toisin kuin pääpelissä, tällä kertaa kaikkein turhauttavimmat uudelleenyrityskierteet on vältetty. Pois lukien tarinan päättävä pitkä ja sinällään onnistunut krypta, suurin osa haasteista on läpäistävissä ilman ongelmia ensimmäisellä yrityksellä.
Helppous aiheuttaa myös sen, että sisältö on koettu varsin nopeasti. Peliaikaa kuluu hieman suoritustavasta riippuen tunnista kahteen tuntiin, hitaammillakaan tuskin sitä enempää. Aikaa saa tämän lisäksi kulutettua jonkin verran myös uusien saavutusten parissa, esimerkiksi uutta noppa-aiheista minipeliä tahkoten. Tästä huolimatta pelkkä yksinpelisisältö ei aivan riitä oikeuttamaan 800 pisteen hintaa.
Lisää salamurhia
Onneksi Ubisoftilla ollaan muistettu myös verkossa pelaavia. The Da Vinci Disappearancen moninpelitarjonta näyttää ainakin paperilla sangen mukavalta. Yksi uusi kartta, neljä hahmoa ja kaksi uutta pelitilaa antavat mukavan piristysruiskeen muutenkin toimivaan moninpeliin.
Harmillista kyllä lisähahmot jäävät hieman vaisuiksi. Ainoastaan haarniskaan pukeutunut ritari erottuu joukosta. Muut kolme kaverusta tuntuvat kovin geneerisiltä ja persoonattomilta. Ehkä jo ennestään laajaan hahmovalikoimaan on vaikea keksiä enää uusia tuttavuuksia.
Uusi kartta edustaa tutun laadukasta jälkeä, mutta huomio kohdistuu silti ennen kaikkea tarjolla oleviin pelitiloihin. Vaikka salamurhapohjaista peruspelattavuutta ei olla lähdetty rikkomaan, on kumpaankin pelimuotoon maltettu keksiä omanlaisensa jippo.
Escort asettaa toisen joukkueen puolustamaan tekoälyn ohjastamaa kohdetta. Toinen joukkue puolestaan pyrkii ohittamaan puolustajat ja murhaamaan kohteen. Pisteitä jaetaan tuttuun tapaan sitä enemmän, mitä tyylikkäämmin tehtävästään suoriutuu. Pelimallin dynamiikka ei kuitenkaan toimi aivan niin hyvin kuin toivoisi. Molemmat joukkueet kasautuvat helposti samaan paikkaan, jolloin tilanne muuttuu tarpeettoman kaoottiseksi.
Assassinate on kaksikon onnistuneempi tuttavuus. Yksittäisen kohteen sijaan peli näyttää kaikkien lähistöllä majailevien vihollisten summittaisen sijainnin. Samalla ihmispelaajien tunnistamisesta on kuitenkin tehty haastavampaa. Puukko löytää oikeiden kylkiluiden väliin ainoastaan, jos pystyy erottamaan ihmispelaajan varmuudella tekoälyvastustajista. Hauskaa ja jännittävää.
The Da Vinci Disappearance edustaa samaa korkeaa laatua kuin emopelikin. Vain yksinpelissä viihtyvät joutuvat silti esittämään itselleen kysymyksen: riittääkö vajaa kaksi tuntia vastineeksi paketin hinnalle. Myös moninpeliä pelaavalle valinta on helpompi, sillä uusien pelimuotojen parissa viihtyy helposti useammankin tunnin ajan. PC-versiota odotelleet pääsevät nauttimaan Da Vincin katoamistempusta puolestaan ilmaiseksi. Reilu temppu Ubisoftilta.
Lisää aiheesta
Assassin’s Creed Brotherhood (PC, PS3, Xbox 360)
Assassin’s Creed on pelisarjana ainutlaatuinen. Siinä missä muut pelit keskittyvät usein ihmiskunnan lähihistoriaan tai kaukaiseen tulevaisuuteen, Assassin’s Creed herättää uudelleen henkiin niin 1000 luvun Lähi-idän kuin 1500 luvun Italian. Mutta niin viehättävä kuin ajatus renessanssin ajassa seikkailusta onkin, sarjan kaksi aiempaa osaa ovat olleet vielä täyttymättömiä lupauksia. Ne ovat olleet eittämättä kelpo pelejä, mutta rakenteellisesti vajaita. Kuinka Brotherhood uudistaa pelisarjaa? Päättyykö jo toisessa osassa alkanut Ezio Audatore de Firenzen matka viimeinkin?
Lue myös
Ensitestissä ilmainen Allods Online -morppi
L.A Noiressa pelattavaa vuorokaudeksi
EA: ”WoWin pelaaminen on kuin lukisi ostoslistaa”
