Fire Emblem: Shadow Dragon (DS)

19.02.2009 17:50 Eric Hartin

Fire Emblem on yksi niistä peleistä, jotka eivät ole juuri muuttuneet aikojen saatossa. Grafiikat ja musiikki ovat parantuneet, mutta itse peli ja sen lukuiset jatko-osat toistavat joka kerta samaa vanhaa kaavaa. Ja mitä sitä turhaan rikkomaan, jos se toimii tuhottoman hyvin?

Tämä pätee erityisen hyvin sarjan uusimpaan teokseen: se on periaatteessa 20 vuotta vanha peli. Shadow Dragon on uusintaversio aivan ensimmäisestä Nintendon Fire Emblemistä, jota ei tuotu koskaan tänne länteen. Vaikka japanilaiset ovat nauttineet siitä jo NES-version lisäksi SNES-uusintaversion muodossa, me eurooppalaiset pääsemme peliin käsiksi vasta nyt.

Ontto tarina

Shadow Dragon on lisää sitä samaa vanhaa vuoropohjaista strategiaa. 25:een tehtävään jaettu tarina on lähinnä tekosyy, johon ängetty siskon pelastamista, legendaarisen miekan etsimistä ja lopulta hyvän ja pahan eeppistä lopputaistelua. Varsinainen pointti ovat taistelut.

Vuoropohjaisia strategioita pelanneelle ne ovat tuttua kauraa: yksiköitä siirretään vuorotellen ja taistelut ratkeavat paperi-kivi-sakset järjestelmään pohjaavalla arpakoneella. Perusaseissa esimerkiksi miekat voittavat kirveet, peitset miekat ja kirveet taas päihittävät peitset.

Taisteluissa on juuri sopiva määrä taktikointia ja riskinottoa. Kone ottaa pelaajan tyhmyyksistä kaiken ilon irti ja joka jamasta ei pääsekään ilman uhrauksia. Jos heikompi yksikkö on askeleenkin liian lähellä eturintamaa, sakkoa tulee napsahtaen. Jokainen liike kannattaa tehdä varoen, vaikka pelaajalle annetaankin mahdollisuus tallentaa kesken tehtävän.

Onpa peliin livahtanut pari uuttakin ominaisuutta. Yksi niistä on mahdollisuus vaihtaa minkä tahansa hahmon luokkaa, kunhan hahmo ei ole tarinakeskeinen. Tämä on vahvasti kytköksissä toiseen uuteen asiaan: joka tehtävän jälkeen tarjolle saapuu uusia pelattavia hahmoja. Nämä kaksi asiaa vievät terää pelin haastavuudelta. Kun joukkojen henkiinjäämisellä ei ole niin suurta väliä kuin aiemmin, voi tehtävät mennä useimmiten suoriltaan. Iso hahmokaarti vie samalla myös terää tarinankerronnalta. Useimmilla hahmoilla dialogi rajoittuu pariin hassuun heittoon, mutta päähenkilöiksikin tarkoitetut hahmot jäävät hämäriksi.

Jos alennettu vaikeustaso sattuu häiritsemään, voi pelistä valita vaikeustason kuudesta mahdollisesta, joista eritoten vaikein on suorastaan suunniteltu epäreiluksi. Varsinaiseen tekoälyyn tämä ei vaikuta, mutta vaikeustason korottaminen tekee vihollisista vahvempia ja vähentää tehtävien tallennuspisteitä.

Matkapeli

Shadow Dragon on myös ensimmäinen Fire Emblem, joka sisältää nettipelin. Viiden hahmon ryhmillä pelattava moninpeli sisältää kaksi eri moodia: linnanvaltauksen ja perinteisen toisen ryhmän teurastamisen. Se toimii, joskin pelaajat tuntuivat olevan testailtaessa harvassa. Peli sisältää äänichatin, joskaan se ei oikein toimi. Ei yllättävää ottaen huomioon DS:n kehnolaatuisen mikin.

Kaikkineen peli kuitenkin sopii DS:lle kuin nenä päähän. Kahta ruutua on käytetty hyvin jakamaan tarpeellinen tieto meneillään olevasta taistelusta. Kosketusnäytöltä tapahtuva ohjaus sopii juuri tällaiseen peliin. Stylusta ei kuitenkaan ole pakko käyttää eikä Shadow Dragonissa ole varsinaisesti mitään sellaista, mikä tekisi siitä mahdottoman pelattavan muillakaan alustoilla.

Uusin Fire Emblem on hyvä lisä DS:n vuoropohjaiseen strategiatarjontaan. Se sopii erityisen hyvin matkoille – sitä voi pelata pari vuoroa siellä, pari vuoroa täällä. Vaikka tarina ja hahmot ovatkin puutteelliset, ne eivät oikeastaan haittaa kun muu peli on erinomaista taskutaktikointia.

Tekijä: Intelligent Systems
Julkaisija: Nintendo
Testattu: 1
Saatavilla: Nintendo DS
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://www.nintendo.fi/?game=2314
Eric Hartin