Uusimmat

The Last Door Collector’s Edition (Linux, Mac, PC)

02.07.2014 18:14 Pekka Leinonen

Tekijä: The Game Kitchen
Julkaisija: Phoenix Online Studios
Testattu: PC Windows 7 64-bit, i-7 4770k, Geforce GTX 770, 16 Gt muistia
Saatavilla: Linux, Mac, PC
Laitevaatimukset: Windows XP tai uudempi, 1,6 Ghz prosessori, 1 Gt muistia, 400 Mt levytilaa
Pelaajia: 1
Muuta: Ladattava peli, Collector’s Editionin hinta 10 euroa, perusversiota voi pelata ilmaiseksi pelin kotisivulla
Pelin kotisivu: http://thelastdoor.com
Arvostelija: Pekka Leinonen

H.P Lovecraft kirjoitti usein, että maailmassa on paljon asioita, joita ei koskaan tulisi edes yrittää ymmärtää. Asioita, joita kenenkään ei pitäisi nähdä. Verho, jonka taakse ei määrä koskaan kulkea. Hän oli omalla tavallaan oikeassa, mutta toisaalta eikö ihmisen elämän tarkoitus ole ymmärtää tuntematonta?

”Kauan siinä seisoin, miettien, peläten, epäillen. Epäillen ja miettien mitä kohtaisin. Hiljaisuuden rikkoi vain varisten raakuna ylläni ja pelkkää pimeyttä oli ympärilläni. Odotin, keräsin rohkeuttani. Viimein koputin, ei vastausta kuin ajatuksissani: avaa ovi. Porttia raotin ja tuijotin, vielä syvempään pimeään katselin. Askel vain ja näkisin, mitä kukaan ihminen ei ollut nähnyt aiemmin. Askel vain, ei muuta lain”

Eiköhän siinä ollut tarpeeksi huonoa runoutta tälle iltaa. Asiaan.

Kirje kaverilta

Englanti joskus 1800-luvun lopulla. Jeremiah Devitt saa kirjeen vanhalta ystävältään. Kirjeessä on vain yksi lause. Ilmeisesti sillä oli hyvin suuri merkitys, sillä Devitt päättää lähteä muitta mutkitta tapaamaan toveriaan. Vähänpä hän arvasi että reissusta tulisi loputon spiraali kohti pimeyttä, kohti hulluutta, kohti menneisyyttä, aina vain syvemmälle.

The Last Door on point & click -kauhupeli, jonka charmi pohjautuu vahvaan tunnelmaan, joka rakentuu hyvästä kirjoituksesta, tarinasta ja äänimaailmasta. Heti alusta alkaen ambienssi on hyvin painostava. Muistatteko esimerkiksi vielä sen ihan ensimmäisen Alone In the Darkin, kun lattia narisi kävellessä ja ikkuna pirstoutui? Pähkinänkuoressa Last Doorin tunnelma on siinä. Jossain vaiheessa oikeasti alkoi hieman kutkuttaa aina kun vastaan tuli avaamaton ovi – tai vaikka avattukin.

Vielä tarkemmin kokemusta voisi kuvailla niin, että lukisi klassista kauhutarinaa, mutta korvissa soisi hyytävä musiikki, välillä pitäisi ratkoa pari helppoa ongelmaa ja visualisoida tarvitsee vain puolet tekstistä. Ja tämä kaikki on vain hyvä asia. Itse tarina on jaettu neljään lukuun, joista jokainen tuntuu olevan oma novellinsa Devittin kehyskertomuksessa.

Katsokaa, että kaikki tietävät

Onkohan tässä muuta arvosteltavaa, koska tarinan voi pelata alusta loppuun ilmaiseksi pelin kotisivuilta? Eikä se vaadi kuin rekisteröinnin. Kirjoitukseni jääköönkin pelkäksi puoleen tuntiin hutaistuksi suositukseksi pelistä Lovecraftin, Poen tai yleensä kauhun tai hyvien tarinoiden ystäville.

Tai no jaa, kai tässä pari sanaa pitää sanoa kun kerran ihan rahalla ostettavaa CE-versiota pelasin. Vähän ehkä yliampuva tuo Collectors Editioni -merkintä, sillä eipä mukana tule lisää kuin pari todella lyhyttä kohtausta, jotka lisäävät seikkailun parin tunnin kestoa muutamalla minuutilla ja yrityslogo, joka pitää käynnistäessä katsoa. Ääniä on viilailtu ja grafiikkaakin jolteensakin, mutta enpä tuota olisi ilman mainospuhetta edes hoksannut.

Eli ei muuta kuin ne tummentavat verhot ikkunaan, totaaliseen yksinäisyyteen, kuulokkeet korville, ovi auki ja peli pystyyn, hiphei.

 

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet

 

Lisää aiheesta

Child of Light (PC, PS3, PS4, PSV, Xbox 360, Xbox One)

Cognition: An Erica Reed Thriller – Episode 4: The Cain Killer (Mac, PC)

Moebius: Empire Rising (Mac, PC)

Mulkaisu: Moebius: Empire Rising

Valiant Hearts (PC, PS3, PS4, Xbox 360, Xbox One)

Wildstar (PC)