Aamulla ei kiinnostanut, illalla olin koukussa pandoihin

17.10.2012 20:00 | Jukka O. Kauppinen

Miikka Lehtonen elää jännittäviä aikoja. On sitten mitä mieltä tahansa, joku tulee ja pahoittuu. Näin käy aivan erityisesti silloin, kun suurennuslasin alla on asioita, joita yksi rakastaa, toinen vihaa ja kolmas ei vain pidä kirjoittajasta. Niin tai näin, World of Warcraft: Mists of Pandarian kohdalla voi vain hävitä, paitsi jos sattuu olemaan yksi niistä, joihin laajennuksen teema ja sisältö puraisee. Kuten Miikkaa.

Sanottakoon silti tässä vaiheessa, että toimituksellisesti Pandariasta keskusteltiin erilaisin äänensävyin. Miikka muisteli Cataclysmin loppumetreillä aiheuttamaa pettymystä, kun alkuun hyvänoloinen lisäri petti myöhemmin julkaistavan lisäsisällön suhteen. Jos Pandaria tuntuu nyt hyvältä, niin onnistuuko se pysymään endgamenkin jälkeen hyvänä vai tekeekö se Cataclysmit? Mitä teemme, jos peli saa nyt peukun mutta puolen vuoden päästä huomaammekin, että paskat Blizzard mitään meitä muistanut?

Otimme kuitenkin riskin, jota Miikka pikapuoliin avaa myös Pelitoimituksen blogissa. Mutta nyt: Pandoja!

Tämä on se suurempi tarina, jonka alle mahtuu kymmeniä pienempiä. Pelaajien kiertäessä maita ja mantuja vastaan tulee itsenäisiä tarinapalasia, jotka toimivat ikään kuin quest hubeina. Yhdellä alueella voidaan puuhailla tunnin verran vaikka auttamassa munkkiluostarin väkeä, tutkimassa munkkilegenda Chen Stormstoutin kanssa, mikä suvun panimossa oikein mättää, tai vaikka auttamassa Halfhillin farmarikylään muuttanutta tulokasta sopeutumaan uuteen kotiinsa.

Nämä tarinat ja niiden ympärille rakennetut tehtävät ovat yksinkertaisesti hurmaavaa settiä. Pandarenit ovat sympaattista ja mukavaa väkeä, he asuvat huikean kauniissa maisemissa ja seikkailun aikana taustalla pauhaa vielä loistava musiikki. Blizzardin taiteellinen tiimi on tehnyt aivan valtavan upeaa jälkeä eikä ole kahta kysymystäkään siitä, etteikö Mists of Pandaria olisi taiteellisesti parasta Blizzardia ikinä.

Matkalla 90. tasolle vastaan tulee oikeastaan vain yksi suurempi kauneusvirhe, joka tuntui enemmänkin olevan minun henkilökohtainen ongelmani kuin kylmä fakta. 88. tasolta eteenpäin kokemustasoihin tarvitaan aika tavalla kokemuspisteitä ja ne sijoittuvat vielä aiempia penseämmille, synkemmille ja tylsemmille alueille. Niinpä ne viimeiset 10 – 15 tuntia levelöintiprosessista menevät aika paljon tylymmissä tunnelmissa kuin matkan alku, joka on siis sanalla sanoen huisia settiä.

Lue koko arvostelu: World of Warcraft: Mists of Pandaria (Mac, PC)

Suosittelemme

Todellinen helmi, jossa tekninen toteutus, tarinankerronta, omaperäisyys ja vetovoima yhdistyvät harvinaisella ja mielenkiintoisella tavalla.

Lisää aiheesta

Beta-testissä World of Warcraft

Guild Wars 2 (PC)

Star Wars: The Old Republic (PC)

The Secret World (PC)

Varaslähtö: World of Warcraft: Mists of Pandaria

World of Warcraft: Cataclysm (Mac, PC)