Ei tullut pelaamisen vallankumousta: Konix Multi System
Toukokuun puolella satuin uutisoimaan Konix Multi System –pelikonsoliprojektista, jonka piti olla 80-luvun lopulla todella mullistava, ainutlaatuinen pelikonsoli. Suomenkin bittilehdissä uutisoitiin uskomattomalta vaikuttavasta laitteesta, josta ei sitten lopulta tullut kuitenkaan mitään.
No, konsolivekotin itse sentään päätyi lopulta Atarin haltuun ja muuttui Jaguar-konsoliksi ja Multi Systemin maailmaamullistavasta ohjaimesta tehtiin MSC Super MS-200E Multi-System. Sitä kai myytiinkin ihan jokunen kappale. Kuulemma jollakulla Tanskassa on sellainen.
Yllätyksekseni Konixia käsiteltiinkin Skrolli-lehden kakkosnumerossa, jossa onkin todella hieno aukeaman artikkeli laitteen historiasta, suunnittelusta ja siitä miten homma menikin sitten pieleen.
Todellisuus oli muutenkin haavekuvia karumpaa. Moottoroitu tuoli saatiin kyllä aikaan, mutta yleisölle esitelty prototyyppi oli tehty puusta, auton istuimesta ja porakoneista. Lähes kaikki laitteelle ilmoitetut pelit olivat käännöksiä Amigalta tai Atari ST:ltä ja vain harva niistä hyödynsi Multi-Systemin erikoisia ohjauslaitteita. Paras pelattavaksi asti päässyt peli oli ilmeisesti Jeff Minterin Attack of the Mutant Camels. Kehitystyötä vaikeutti entisestään se, etteivät Konix ja Flare saaneet aikaan lopullista tuotantomallia laitteesta.
Lopullisesti Multi-Systemin kuitenkin kaatoi Konixin rahoittajien huumorintajun loppuminen. Rahaa laitteen tuotantoversion tekemiseen ei kertakaikkiaan enää ollut, joten odotettua konetta ei koskaan nähty kauppojen hyllyillä. Huhutaan, että osansa asiaan oli myös laitteen suunnittelijoiden ylpeydellä, sillä Konix halusi loppuun asti tehdä laitteen yksin, eikä myydä sen oikeuksia kenellekään.
Multi-System olisi voinut olla aidosti eurooppalainen superkonsoli, mutta todellisuus juoksi sen kiinni ennen loppu-suoraa. Yhtään lopullista laitetta ei ole tallessa, koska sellaista ei koskaan saatu kasaankaan.
Koko artikkelin löytää Skrolli #2:sta. Jos lehteä ei ole jo paperi- tai PDF-versiona käsissä, niin se tupsahtanee jossain vaiheessa kotisivuille ladattavaksi. Tosin julmat internet-piraatit saattavat löytää lehden kräkätyn version suosituilta pahuuden nettipalvelimilta.
Lisätietoja: http://skrolli.fi/numerot
Kuva: Skrolli #2
