Ensikosketuksessa Watch Dogs – digitaalinen hiekkalaatikkoseikkailu

JOK kävi äskettäin ottamassa tuntumaa Ubisoftin tulevaan Watch Dogs –toimintapeliin. Ja yllättyi monellakin tapaa.

Yksi ulottuvuus on digitaalinen. Aiden Pearce käyttää taitavasti hyväkseen osaamistaan, jonka avulla hän voi uida digitaalisten verkkojen uumenissa ja vaikuttaa ympäristöönsä. Hän voi lukea ihmisten digitaalisen jalanjäljen ja tarkkailla muita. Kuka tuo on? Ammatti? Tulot? Rikosrekisteri? Aiden voi kuunnella lähiympäristön ihmisten puheluita ja jäljittää soittajia.

Mutta Aiden voi myös mellastaa ja mekastaa. Hän voi touhuta, tutkia, koluta ja seikkailla. Hän voi napata kadulta autoja tai käyttää omaansa, ajella pitkin pelimaailmaa ja etsiä sieltä satunnaista tekemistä. Tarinaa ei ole pakko seurata, ellei niin halua.

Onpa pelissä kolmaskin ulottuvuus. Nimittäin moninpeli. Siitä tulee mieleen yllättävällä tavalla Dark Souls II. Siitä lisää myöhemmin.

Näillä keinoin rakennetaan itsesyytösten, kostonhalun ja mysteerien värittämä tarina. Kuka, mikä on kaiken takana? Millainen on maailma, jossa digitaalinen verkostointi on viety nykyistä muutama askel pidemmälle?

Lue koko artikkeli: Watch Dogs –ensikosketus: digitaalinen hiekkalaatikko [osa 1]

Lisää aiheesta

Watch Dogs –haastattelu – hakkeriräiskintää tulevaisuuden Chicagossa 

”Pelin idea tuli nykypäivän teknologiasta ja siitä kuinka käytämme puhelinta jokapäiväisessä elämässämme. Ei pelkästään puhumiseen ja netissä surffailuun, vaan asioihin, joita on ympärillämme. Ympäristömme ovat kaupunkeja, joissa on valtavasti teknologiaa. Siitä syntyi idea antaa pelaajalle kaikki valta hallita ympärillä olevaa teknologiaa. Ryhdyimme tutkimaan hakkeroimista ja kuinka teknologiaa voidaan käyttää hyväksi.”