Uusimmat

Pelialan käytäntöjä: julkaisupäivämäärät ovat sotkuinen juttu

27.09.2010 12:56 Jukka O. Kauppinen

Äskettäin julkaisemamme King’s Bounty: Armored Princess -pelin arvostelun tiimoilta heräsi keskustelu aiheesta, joka ei ole aina täysin yksioikoinen sen enempää pelaajille kuin pelialalla toimijoillekin. Näet julkaisupäivät.

Peleillä ei näet ole välttämättä yhtä ainutta julkaisupäivää. Eikä kahta. Niillä saattaa olla puolen tusinaa eri julkaisupäivää, joskus enemmänkin.

Esimerkiksi mainittu King’s Bounty: Armored Princess on julkaistu monen monta kertaa eri markkina-alueilla. Peli on julkaistu erikseen Venäjällä, Pohjois-Amerikassa, Britanniassa ja Pohjoismaissa. Ja vielä erikseen digitaalisilla jakelukanavilla. Julkaisujen välillä voi olla hyvinkin pitkät välit.

Kuviota sekoittavat lisäksi julkaisupäivien vaihteleva merkintätapa. Eräässä lähteessä Armored Princessin Euroopan julkaisupäiväksi oli merkitty 3.4.2009. Päivämäärä on sinänsä ihan oikein, tulkitaanhan Venäjäkin usein Euroopaksi. Venäläistä versiota vain ei myyty lännemmässä, vaan pelin saapuminen länsi-Euroopan kauppoihn kesti yli vuoden. Tällöinkin peli julkaistiin eri aikaan eri maissa.

Mistä eri julkaisupäivämäärät sitten johtuvat?

Suuret julkaisijat pystyvät jakelemaan tuotteensa yhtaikaa useille tai kaikille markkina-alueille. Heidän pelinsä ilmestyvät samaan aikaan tai muutaman päivän sisään kaikilla (läntisillä) alueilla. Lisäksi PC-pelit tulevat digikauppoihin samaan aikaan kuin fyysiset pelit kauppojen hyllyille.

Pienet ja monet keskikokoisetkin julkaisijat joutuvat toimimaan toisin. Esimerkiksi tuotantokapasiteetti ja resurssit ovat rajalliset. Pelien valmistuserät ovat pienempiä, joten niitä voidaan toimittaa vähemmän. Tällöin julkaisijan kannalta on järkevää hajauttaa julkaisua maakohtaisesti. Heillä ei myöskään ole välttämättä omaa jakeluverkostoa, vaan pelit levitetään yhteistyökumppanien kautta. Haluaako jakelija edes ottaa sen valikoimaansa?

Niinpä pienemmät julkaisijat ja itsenäiset kehittäjät neuvottelevat joskus jopa jokaisen maakohtaisen julkaisun erikseen. Kysykääpä vaikka suomalaiselta Frozenbyteltä montako erillistä julkaisusopimusta Shadowgrounds Survivorista tehtiin.

eDomen ja pelimedioiden kannalta tämä härdelli ja julkaisupäivämäärien kirjavuus tarkoittaa tietysti sitä, että joskus pelien arvostelukappaleiden kanssa on ihan oikeasti hankaluuksia. Etenkin kun pelejä julkaistaan myös digitaalisten kanavien kautta.

Peli on saatettu julkaista Amerikassa ja Steamissä, mutta se ei paljoa meitä auta, jos teoksella ei ole julkaisijaa tai levittäjää Euroopassa, Pohjoismaissa tai Suomessa.

Kaiken kukkuraksi Steam on vain jakelukanava. Pelikauppa. Ei julkaisija. Steam ei lähetä arvostelukappaleita, vaan sen tekevät pelien julkaisijat. Niinpä fyysiset jakelukanavat ja viralliset julkaisu/jakelusopimukset määrittelevät meidän kannaltamme myös digitaalisten arvostelukappaleiden saantia. Jos pelin Euroopan, Pohjoismaiden tai Suomen edustaja toimittaa pelistä Steam-latauskoodin arvostelua varten, niin toki käytämme sitä mielellään. Mutta nämä koodit eivät putoile taivaalta itsestään, joten jos peliä ei ole vielä julkaistu Suomessa, ei siitä yleensä toimiteta arvostelukappaletta, sen enempää postitse kuin netinkään kautta.

Siksi monen keskisuuren/pienen julkaisijan pelien arvostelut tehdään jatkossakin nimenomaan Suomen julkaisun tahtiin. Ei maahantuojaa, ei arvostelukappaletta, ei arvostelua.

Tähdennettäköön kuitenkin, että puhtaasti netissä julkaistavat teokset ovat toki aivan eri asia. Jos pelillä ei ole fyysistä jakelua, niin se ilmestyy koko maailmalle sillä sekunnilla kun nettisivuille ilmestyy lataus- ja ostopainikkeet. Tällöin olemme yhteydessä suoraan tekijään ja homma hoituu ongelmitta.

Loppukaneettina mainittakoon, että yleissääntönä pelitalon/julkaisijan/edustajan on toimitettava pelistä arvostelukappale, jotta teemme siitä arvostelun. Ei testikappaletta, ei juttua. Poikkeuksia ovat ne pelit, jotka testaajamme haluavat itselleen joka tapauksessa. Moni arvostelu on tehty ”ostinpa muuten tämän, haluatko jutun eDomeen” -tyylisesti kirjoittajan omasta aloitteesta tai indiebongauksesta netissä.

Lisää aiheesta

Pelialan käytäntöjä: mikä on embargo ja mitä se tarkoittaa?