Suorituskykytestit ja akkukesto

Suorituskykymittaukset ja akkukesto

Suorituskykymittauksissa käytettiin 3DMark SkyDiveria ja  PCMark 10:ä. Akateemisen mielenkiinnon nimissä läppärillä testattiin myös valtavaa suosiota nauttivaa Fortnite-peliä. Akun mediatoistokestoa mitattiin asettamalla näytön kirkkaus 80 prosentin tasolle ja toistamalla jatkuvalla syötöllä videosisältöä YouTubesta.

Testissä olevan kannettavan tarkka malli on SF514-52T-50AQ, ja kannettavan prosessorina toimii neliytiminen ja kahdeksansäikeinen Intel i5 8250U. Kyseessä on vähävirtainen, 15 watin TDP: llä varustettu prosessori, joka on suunnattu ohuisiin kannettaviin tietokoneisiin. Prosessorin peruskellotaajuus on 1,6 gigahertsiä ja turbokellotaajuus 3,4 gigahertsiä, mutta testeissä kävi nopeasti ilmi, ettei kummassakaan lukemassa pysytty pidempiä aikoja.

Synteettiset testit osoittavat, että Acer Swift 5 soveltuu oikein hyvin toimistotyökäyttöön, ja selviytyy ongelmitta useimmista työtehtävistä, kuten useamman kuvan videoneuvotteluista ja isoistakin Excel-taulukoista. Pienessä kannettavassa ei kuitenkaan ole tarpeeksi potkua 3D-grafiikan sulavaan toistamiseen, puhumattakaan 3D-grafiikan luomisesta. Tämä näkyy selvästi Fortnite-pelitestissä.

Pelin kaikki graafiset asetukset nykäistiin kertaheitolla minimiin, ja resoluutioksi asetettiin näytön 1920 x 1080 -natiiviresoluutio. Fortnite-pelissä on erikseen asetus 3D-objektien renderöinnin resoluutiolle, joka asetettiin vastaamaan 480p-resoluutiota. Näin pelin käyttöliittymäelementit pysyivät luettavina, mutta peliä pystyy myös pelaamaan.

Pelikokemus oli suoraan sanottuna surkea. Ruudunpäivitysnopeus tipahteli rankasti, ja pelaaminen oli todella tönkköä. Näillä asetuksilla pelin visuaalinen ilme oli jo heikompi kuin iOS-versiossa, joten kokemusta voi kuvailla yhteenvetona pelikelvottomaksi.

Kannettavan streamasi YouTubesta videomateriaali neljä tuntia ja viisi minuuttia kannettavan ollessa kytkettynä WiFi-verkkoon, kunnes akusta loppui virta. Tulos on oikein vaikuttava näin pieneltä läppäriltä, ja todellinen käyttöaika esimerkiksi kevyessä työskentelyssä on työn suorituskyvyllisestä rasituksesta riippuen tätä tulosta pidempi.

Testien aikana seurattiin prosessorin lämpötilaa sekä kellotaajuutta. Lämpötilan noustessa on selkeästi havaittavissa myös tuulettimien nostavan nopeuttaan, ja sitten tapahtui jotakin kummalista. Prosessori laski kellotaajuuttaan vain 0,8 gigahertsin nopeuteen, joka on puolet ”peruskellotaajuudesta”. Lämpötilat pysyivät noin 65 asteen tuntumassa, eivätkä tuulettimet enää pyörineet kovaäänisesti.

Tämä on todella mielenkiintoinen ratkaisu, sillä näin tietokone pysyy kyllä hiljaisena ja viileänä, mutta suorituskyky jää murto-osaan mahdollisesta potentiaalista.

Fortnite-testien aikana prosessorien kaikkien ydinten kellotaajuus vaihteli 1,0 ja 1,1 gigahertsin välillä. Teoriassa kaikki ytimet voisivat toimia 3,4 gigahertsin maksimikellotaajuudella, mutta käytännössä näin ei ole. Kannettavan kehnon jäähdytysratkaisun takia pyrähdykset 3,4 gigahertsin nopeuteen ovat todella lyhyitä, ja rajoittuvat yleensä tarpeen mukaan yhdelle tai kahdelle ytimelle.