Ylikellotustestit

Ylikellotustesteissä emolevyt varustettiin Intelin G0-steppingiin perustuvalla Core 2 Duo E6750 -prosessorilla, Corsairin CM2X-6400C4-muisteilla ja MSI:n GeForce 8800 GTS -näytönohjaimella. Tavoitteena oli selvittää emolevyjen väylänkestoa sekä käyttäytymistä prosessorin maksimiylikellotusta haettaessa. Rasitustestit ajettiin molemmissa tapauksissa Orthos-ohjelmalla. Vakiona 2,66 GHz:n kellotaajuudella toimivan E6750-prosessorin kerroin asetettiin väylätesteissä kuuteen (6x) ja maksimikellotaajuustesteissä käyttöjännite asetettiin biosista 1,45 volttiin ja kerroin kahdeksaan (8x). Kaikilla emolevyillä 500 MHz:n väylätaajuus saavutettiin yksinkertaisesti asettamalla biosista taajuus kohdilleen ja laskemalla prosessorin kerroin kuuteen eikä jännitteisiin tarvinnut edes koskea. Kannattaa myös huomioida, että jokainen prosessori on yksilöllinen ja varsinkin väylätaajuuden kesto riippuu hyvin pitkälle prosessorista.

Huom! Artikkelissa saavutetut kellotaajuudet eivät ole 24/7-vakaita taajuuksia, vaan suuntaa antavia tuloksia.

Testikokoonpano

• Intel Core 2 Duo E6750 (2,66 GHz)
• Tuniq Tower 120 -jäähdytyssiili
• MSI GeForce 8800 GTS
• 2 x Corsair CM2X-6400C4 (4-4-4-12)
• Abit IP35 Pro
• Asus Blitz Formula
• DFI Lanparty UT P35-T2R
• Western Digital Caviar SE 320 Gt SATA II
• Enermax Galaxy 850 W (Abit & Asus)
• Silverstone ST60F 600 W (DFI)
• Windows XP SP2
• NVIDIA ForceWare 163.69 beta

Abit IP35 Pro

Abitin emolevyllä 510 MHz:n väylätaajuus käynnistyi Windowsiin vielä ongelmitta, mutta 515 MHz:n väylätaajuus vaati northbridgen käyttöjännitteen korottamista. 520 MHz:n väylätaajuudella ei enää Windowsiin päästy, vaikka northbridgen jännite olikin korotettu maksimiarvoonsa (1,72 V). Orthos antoi ennemmin tai myöhemmin virheilmoituksen 511 – 515 MHz väylätaajuuksilla ja vasta 510 MHz:n väylätaajuudella kokoonpano oli vakaa. IP35 Pro -emolevyllä ei tarvinnut 510 MHz:n väylätaajuuden saavuttamiseksi koskea muihin, kuin northbridgen jännitteeseen.

Suurempi versio kuvaa klikkaamalla

SuperPi 1M -testi saatiin venytettyä läpi 520 MHz:n väylätaajuudella, mutta 522 MHz kaatui kesken testin.

E6750-prosessorin maksimikellotaajuutta etsiessä käyttöjännite asetettiin biosta 1,455 volttiin sillä Abitin emolevyllä valikoista ei löytynyt 1,45 voltin vaihtoehtoa. Emolevyltä mitattuna käyttöjännite oli prosessorin lepotilassa 1,449 volttia ja rasituksessa 1,435 volttia. Orthoksen pyöriessä taustalla prosessorin kellotaajuutta korotettiin muutaman minuutin välein, kunnes virheitä alkoi ilmaantua lähellä 3900 MHz:n kellotaajuutta. Lopulta takapakkia jouduttiin ottamaan 3840 MHz:iin asti, jotta Orthos saatiin rullaamaan vakaasti.

Asus Blitz Formula

Asuksen Blitz Formula osoittautui väylätaajuuden osalta kaikkein hankalimmaksi tapaukseksi. Yritimme pitkään saada emolevyn toimimaan 515 MHz:n väylätaajuudella, mutta mikään jänniteyhdistelmä ei tuottanut tarpeeksi vakaata lopputulosta. Myös Asuksen emolevyn kanssa täytyi lopulta taipua 510 MHz:n väylätaajuuteen, joka vaati northbridgen jännitteen korottamisen 1,75 volttiin, prosessorin VTT-jännitteen 1,3 volttiin ja PLL-jännitteen 1,72 volttiin.

Myös Blitz Formulalla maksimiväylä, jonka SuperPi 1M -testi läpäisi, oli 520 MHz. Testin lopputulos on Asuksen emolevyllä marginaalisesti parempi, kuin Abitilla.

Maksimikellotaajuutta metsästäessä Asus toimi jonkin verran paremmin, kuin Abitin IP35 Pro. Kun biosista kytkettiin Loadline Calibration -ominaisuus päälle ja käyttöjännite asetettiin 1,45 volttiin, toimi prosessori lepotilassa 1,457 voltin ja rasituksessa 1,466 voltin käyttöjännitteellä. Hieman korkeamman rasitusjännitteen ansiosta E6750 venyi Blitz Formulalla 3863 MHz:n kellotaajuudelle eli 23 MHz korkeammalle, kuin Abit IP35 Prolla.

DFI LanParty UT P35-T2R

DFI:n LanParty UT P35-T2R osoittautui ylikellotustesteissä kolmikon parhaiten kulkevaksi. Ainakin kellopiirin jännitteen korottamisella tuntui olevan selvästi vaikutusta väylänkestoon ja pienoisen säädön jälkeen kokoonpano saatiin vakaaksi 520 MHz:n väylätaajuudella. Tämä vaati northbridgen jännitteen korottamisen 1,82 volttiin, prosessorin VTT-jännitteen 1,45 volttiin, CPUPLL-jännitteen 2,15 volttiin ja Clockgen-jännitteen 3,95 volttiin.

SuperPi 1M -testi saatiin puristettua onnistuneesti läpi vielä 526 MHz:n väylätaajuudella eli kuusi MHz korkeammalla, kuin Abitin ja Asuksen emolevyillä.

LanParty UT P35-T2R:llä E6750:n maksimikellotaajuutta metsästäessä kokeiltiin biosista löytyvää Vcore Droop Control -ominaisuutta, joka hämmästykseksi Disabled-asennossa piti prosessorin käyttöjännitteen levossa ja rasituksessa tismalleen samassa arvossa. Kun biosista valittiin 1,45 volttia, pysytteli käyttöjännite levossa ja rasituksessa emolevyltä mitattuna 1,483 voltissa. Enabled-vaihtoehdolla jännite oli lepotilassa 1,473 volttia ja rasituksessa se laski 1,456 volttiin. DFI:n emolevyllä todellinen käyttöjännite oli joka tapauksessa korkeampi, kuin biosista asetettu arvo. Kellotaajuustesteissä Orthos tuntui rullaavan vielä 3970 MHz:n kellotaajuudella, mutta testit läpäissyt vakaus löytyi lopulta 3904 MHz:n kellotaajuudella.

Huom! Kaikilla emolevyillä olisi todennäköisesti päästy DFI:n LanParty UT P35-T2R:n saavuttamaan maksimikellotaajuuteen tai ainakin edes lähelle sitä korottamalla prosessorin käyttöjännitettä biosista yli 1,45 voltin. Artikkelissa oli tarkoitus testata, kuinka emolevyjen todelliset jännitteet vaihtelevat biosista asetettuun arvoon verrattuna.