Ham-Ham Games (GBA)

eDomen arvostelussa Game Boy Advancen Ham-Ham Games

Olympiavuosi on pelifirmoille erinomainen ajankohta erilaisten urheilupelien julkaisemiseen. Kaikkien yrittäjien ei kuitenkaan tarvitse lähestyä aihettaan realistisella ja ryppyotsaisella otteella. Hyvä esimerkki tästä on GBA:lle julkaistu Ham-Ham Games, joka vie pelaajat keskelle hamstereiden urheilukilpailuja.

Edessä on seitsemän pelipäivän mittainen koitos, jonka aikana pulloposkiset jyrsijät ratkovat paremmuuttaan viidessätoista eri lajissa. Kisoihin osallistuu neljä joukkuetta, jotka on koottu Hamtaro-universumista tutuista hahmoista. Kilpailijoiden lisäksi suorituspaikoilla pyörii koko joukko muita hamstereita, joten söpöjä nököhampaita ja vilskettä riittää. Otusten persoonallisuuksiin ja pienimuotoisiin juonikuvioihin pääsee tutustumaan eri lajien välillä, jolloin pelaaja voi vaeltaa kisakylässä vapaasti juttelemassa kaikkien vastaantulijoiden kanssa.

Pelin pääpaino on kuitenkin urheilemisessa. Aluksi tarjolla on vain koko kilpailun kattava Tournament-moodi, jossa pelaajan ohjaama Ham-Ham –joukkue yrittää kerätä enemmän kultamitaleita kuin kilpailijansa. Lajit käydään lävitse tietyssä järjestyksessä alkaen 100 metrin pikapyrähdyksestä ja loppuen maratoniin. Kutakin koitosta saa harjoitella niin monta kertaa kuin haluaa, mutta varsinaiset kilpailut käydään kerrasta poikki –systeemillä. Niinpä kriittisiin suorituksiin liittyy aina ylimääräisiä paineita ja kisat ovat lähes poikkeuksetta jännittäviä.

Se on rytmistä kiinni

Lajit on toteutettu usein eri tavoin. Esimerkiksi pikajuoksu, porkkanoiden poiminta ja uinti hyödyntävät voimamittaria, jossa suorituksen taso riippuu painallusten ajoituksesta. Uimahypyissä puolestaan painellaan oikeita nappeja mahdollisimman nopeasti ja esteratsastus vaatii tarkkoja käännöksiä ja nopeuden sovittamista kuhunkin tilanteeseen. Rämpytykseen perustuvia lajeja ei onneksi ole mukana lainkaan, vaan pelaaminen perustuu ennen kaikkea hyvään ajoitukseen. Kaikkien pisimmälle tämä on viety kuviouinnissa ja maratonissa, joissa pelaajalta vaaditaan tanssipelien tapaan hyvää rytmitajua.

Kontrollit on erittäin helppo omaksua lajista riippumatta, mutta vaikeustaso vaihtelee rajusti. Useimmat koitokset ovat sopivan haastavia, mutta joskus jo ensimmäinen harjoituskerta riittää ylivoimaiseen voittoon ja muutamissa menestyminen vaatii pitkällistä harjoittelua. Lajikohtaisesti säädettävä vaikeustaso tasoittaa eroja selvästi ja antaa kokemattomammillekin pelaajille mahdollisuuden otella itselleen sopivien vastustajien kanssa.

Vakiovahvat vastustajat

Kaiken kaikkiaan hamstereiden urheilukilpailut tarjoavat hauskaa, monipuolista ja hyvin toteutettua viihdettä. Kolme piirrettä pelissä jää kuitenkin kaivertamaan mieltä. Ensinnäkin yksittäisiä lajeja pääsee tahkoamaan vasta sitten, kun turnausmoodi on pelattu ensimmäisen kerran lävitse. Toiseksi mukana ei ole minkäänlaisia moninpeli-ominaisuuksia, vaan linkkikaapelia käytetään pelkästään pelaajakorttien keräämiseen. Kolmanneksi tekoälyn ohjaamien joukkueiden taitotasot ovat lähes kiveen kirjoitettuja eli niiden järjestys on lajista toiseen sama eivätkä tuloksetkaan juuri vaihtele. Niinpä varteenotettavia vastustajia on kussakin kisassa vain yksi kappale ja pelaaja tietää parin harjoituskerran jälkeen täsmälleen, mitä voittoon vaaditaan.

Muutamista pikkumurheistaan huolimatta Ham-Ham Games on erittäin älykkäästi rakennettu urheilupeli, joka sopii Game Boy Advancelle erinomaisesti. Se onkin suositeltava ostos kaikille, joiden itsetunto ei ole kiinni peliviihteen verisyydestä, vaan kestää joukon pohjattoman söpöjä hamstereita.